Kaupunginhallitus
Esityslista 18.08.2025/Asianro 4

Kaupunginhallitus 18.08.2025     

796/10.02.03/2022 

Valmistelijat / lisätiedot:

kaavoitusinsinööri Anne Partanen, puh. 044 718 5413

kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine, puh. 044 718 5401

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

kaupunginjohtaja Soile Lahti

Kaupunginhallitus päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle selostuksen mukaisen lausunnon.

Päätös

Selostus

Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt 21.5.2025, 23.5.2025 ja 28.5.2025 päivätyissä lausuntopyynnöissään Kuopion kaupunginhallitusta antamaan lausuntonsa valituksissa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista sekä kehottanut toimittamaan kaikki valituksenalaisen päätöksen perusteena olleet asiakirjat sekä laatimaan luettelon lausunnon liitteenä toimitettavista asiakirjoista.

Kaikki lähetteiden liitteet ja pyydetyt asiakirjat on pyydetty palauttamaan hallinto-oikeudelle viimeistään 29.8.2025

Valituksenalainen päätös

Kuopion kaupunginvaltuusto on 14.4.2025 (§ 23) hyväksynyt Pieni Neulamäki II -asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen, asemakaavaan liittyvän sitovan tonttijaon ja sitovan rakentamistapaohjeen.

Valitus 1

Yksityishenkilö on valittanut hyväksymispäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus on tämän asiakirjan liitteenä.

Valituksen 1 vaatimukset ja perustelut

Valittajan mukaan kaupunginvaltuuston päätös on lainvastainen valituksessa esitetyin perustein.

Valittaja vetoaa perusteluissaan seuraaviin pääkohtiin:

1. Alueidenkäyttölain 5 §:n mukaiset alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet eivät toteudu kaavaehdotuksessa mm. seuraavilta osin:
   1. luontoarvojen heikkeneminen, puutteelliset luontoselvitykset, hulevesivaikutukset
   2. virkistyskäytön ja kulttuuriarvojen heikkeneminen
   3. luonnonvarojen, yhdyskuntarakenteen ja kaupungin talouden kannalta tuhlaileva

Valittajan tarkemmat perustelut löytyvät liitteenä olevasta valituksesta 1.

Valitus 2

Yksityishenkilö on valittanut hyväksymispäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus on tämän asiakirjan liitteenä.

Valituksen 2 vaatimukset ja perustelut

Valittaja vaatii Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Lisäksi valittaja suosittelee hallinto-oikeudelle maastokatselmuksen suorittamista alueelle. Valittaja esittää myös, että valittajalle määrätään korvattavaksi asian selvittämisestä ja valituskirjelmän laadinnasta aiheutuneet kustannukset, mikäli kaupunginvaltuuston päätös kumoutuu.

Valittaja vetoaa perusteluissaan seuraaviin pääkohtiin:

1. kaava ei täytä alueidenkäyttölain 54 §:n 2 momentin mukaisia kaavan sisältövaatimuksia luonnon ympäristön säilyttämisen osalta
2. puutteet luontoarvojen inventoinneissa

Valittajan tarkemmat perustelut löytyvät liitteenä olevasta valituksesta 2.

Valitus 3

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry ja kaksi yksityishenkilöä ovat valittaneet hyväksymispäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitus on tämän asiakirjan liitteenä.

Valituksen 3 vaatimukset ja perustelut

Valittajat vaativat Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista koko kaava-alueen osalta. Valittajat vaativat, että valituskirjelmöinnistä aiheutuneet kustannukset korvataan valittajille.

Valittajat vetoavat perusteluissaan seuraaviin pääkohtiin:

1. Riittämättömät luontoselvitykset
2. Asemakaavalla on haitalliset vaikutukset luontoarvoihin
3. Asemakaava hävittää maisema- ja virkistysarvoja
4. Haitallisen ennakkotapauksen riski

Valittajien tarkemmat perustelut löytyvät liitteenä olevasta valituksesta 3.

Vastine ja lausunto valituksien perusteluihin

 Koska valittajien perustelut käsittelevät keskenään samoja asioita, annetaan vastine teemoittain.

Yhdyskuntarakenteelliset näkökulmat

Valituksissa todetaan, että Pieni Neulamäki ei luonnonympäristön arvojen vuoksi sovellu teollisuusalueeksi ja sen sijaan kaupungin tulisi selvittää vaihtoehtoisia sijainteja teollisuudelle esimerkiksi olevia yritysalueita hyödyntämällä, mikä säästäisi luontoa ja kaupungin resursseja. Valituksessa 2 väitetään, että Pienen Neulamäen suunnittelussa yrityskäyttöön on laiminlyöty kaupungin alueiden käytön kokonaistarkastelu.

Asemakaavan vaikutusten arviointi ja selvitykset on laadittu kattavasti eikä asemakaavaan liity lain vastaisuuksia. On totta, että Pieni Neulamäki on infrakustannuksiltaan kallis, mutta kustannukset itsessään eivät tee asemakaavasta alueidenkäyttölain (132/1999) vastaista.  Kuopion keskeinen kaupunkialue on maastonmuodoiltaan lähtökohtaisesti haastava ja kustannuksia nostava. Kustannusvaikutukset on selvitetty riittävästi ja kaavaratkaisu on tehty selvityksiin perustuen.

Asemakaavaratkaisu noudattaa laajempia strategisia suunnitelmia, kuten Pienen Neulamäen osayleiskaavaa, joka on alueidenkäyttölain mukainen maankäytön suunnitelma. Asemakaavaratkaisu noudattaa myös kaupunkirakennesuunnitelman 2040 tavoitteita. Valitusten perustelut koskien sopimattomuutta hyvään yhdyskuntarakenteeseen ovat näin ollen perusteettomia.

Elinkeinoalueiden kaavoittaminen noudattaa kaupungin strategiaa, kaupunkirakennesuunnitelmaa 2040 sekä yleiskaavojen tavoitteita. Kuopion kaupungilla on käynnissä useita elinkeinokaavoja, joilla vastataan erityyppisten yritystoimintojen tarpeisiin. Pieni Neulamäki sijaitsee myös kaupunkirakenteellisesti tarkasteltuna olemassa olevan taajamarakenteen sisällä. Asemakaavaratkaisu on voimassa olevan yleiskaavan mukainen ja edistää tarkoituksenmukaisen kaupunkirakenteen toteutumista.

Luontoselvitykset

Valituksissa on vedottu puutteellisiin ja kokonaan puuttuviin luontoselvityksiin: liito-orava-, lepakko-, linnusto-, matelija-, sammakkoeläin-, kasvillisuus-, kääpä-, jäkälä- ja sieniselvitykset. Valituksessa 2 esitettiin kritiikkiä luontoarvoliitettä kohtaan.

Alueidenkäyttölain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Asemakaavan laatimisen yhteydessä on tehty tiivistä yhteistyötä alueellisen ympäristönsuojelupalvelun sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Arvioitaessa selvitysten riittävyyttä nojaudutaan vastuuviranomaisten asiantuntemukseen.

Alueidenkäyttölain 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Alueelle on hyväksytty Pienen Neulamäen osayleiskaava vuonna 2016. Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty useita luontoselvityksiä, ja selvitysten laatimisajankohdat ovat olleet myös muiden viranomaisten tiedossa. Asemakaavan vireilletulon nähtävillä oloaikana on myös järjestetty ns. aloituskokous viranomaisille 27.2.2023, jossa on esitelty kaavan tavoitteita sekä suunniteltuja selvityksiä. Viranomaisilla on näin ollen voitu katsoa olevan riittävät tiedot selvitysten riittävyyden arvioimiseksi.

Asemakaavaprosessissa on myös järjestetty viranomaisten lausuntokokous asemakaavan valmisteluaineiston nähtävillä oloaikana 7.6.2024, minkä lisäksi asemakaavan eri nähtävillä olovaiheissa on saatu sekä ELY-keskuksen, että alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden lausuntoja. Esimerkiksi ELY-keskus toteaa lausunnossaan 31.1.2025 seuraavaa: ”Luontotyyppien esiintymistä kaava-alueella on tarkennettu kesällä 2024. Luontoselviys on täydennettynä ajantasainen, asianmukainen ja kattava.”  Viranomaiset ovat myös saaneet nähtävillensä esivaiheessa saadut mielipiteet ja ovat näin olleet tietoisia mm. yksityishenkilöiden sekä yhdistysten esittämistä näkemyksistä koskien selvityksiä. Lausunnot ja kokousmuistiot ovat tämän lausunnon liitteenä toimitettavassa materiaalissa.

Kun otetaan huomioon alueidenkäyttölain edellyttämä tiiviimpi viranomaistyö, tehdyt selvitykset sekä viranomaislausunnot, selvitysten ei voida katsoa olevan riittämättömiä tai puutteellisia. Viranomaisella on ollut mahdollisuus arvioida myös järjestöjen jättämiä mielipiteitä, eivätkä viranomaiset tästä huolimatta ole lausunnoissaan tuoneet ilmi tarvetta laajentaa selvityksiä.

Myöskään vanhempia yleiskaavan aikaisia selvityksiä ei voida suoraan todeta vanhentuneiksi. Asemakaavan tulee perustua ajantasaisiin selvityksiin ja viranomaisilla on ollut mahdollisuus arvioida selvitysten ajantasaisuus. Osayleiskaavatyön selvityksissä on tutkittu mm. lepakkoalueita. Yleiskaavatason selvityksiä voidaan käyttää taustatietona arvioitaessa asemakaavoituksen yhteydessä tehtäviä selvityksiä. Lähtökohtaisesti ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kaikkia selvityksiä, jos aikaisempien selvitysten perusteella pystytään kohdentamaan selvitykset tarkoituksenmukaiseen lajistoon. Huomioitavaa on myös, että Kuopion kaupunki ei ole jättänyt selvittämättä tai täydentämättä viranomaisten pyytämiä selvityksiä. Selvitysten riittävyyden ja ajanmukaisuuden arvioi asiantuntijaviranomaiset eikä niiden toteaminen riittämättömiksi tai vanhentuneiksi voi perustua pelkästään valittajien esittämiin näkemyksiin.

Vaikutukset luontoarvoihin

Valituksissa on vedottu siihen, että luontoarvoja ei ole huomioitu riittävästi. Valituksissa vedotaan mm. alueidenkäyttölain 54 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Laajennettaessa rakentamista uusille alueille ei luontovaikutuksilta voida välttyä. Vaikka kaavaratkaisu heikentääkin joidenkin luontoarvojen säilymistä on kaavaratkaisussa huomioitu alueen luontoarvot ja estetty erityisiin luontoarvoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia jättämällä arvokkaimmat alueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Edellä mainittu alueidenkäyttölain säännös ei estä heikentämästä erityisiä arvoja, vaan määräys koskee erityisten arvojen hävittämistä kokonaisuudessaan. Asemakaavaratkaisu perustuu riittäviin selvityksiin ja vaikutuksenarvioihin eikä sen voida katsoa olevan alueidenkäyttölain 54 §:n vastainen.

Valituksessa 3 on vedottu siihen, että uhanalaisia luontotyyppejä jää rakentamisen alle reuna-alueilla. ELY-keskus lausui 5.7.2024 luonnosvaiheen kaavakartasta, että rakentaminen on osoitettu liian lähelle liito-oravaesiintymää ja että arvokkaiden noro/lehtokohteiden ympärille (luontoselvityksen kuviot 53, 61, 71) tulee jättää riittävä suojavyöhyke. ELY-keskuksen lausunto on huomioitu kaavaratkaisussa lyhentämällä Majurikadun päähän suunniteltua tonttia: Kaava-ehdotuksessa etäisyyttä lähimpään vuonna 2023 kartoitettuun liito-oravan papanapuuhun on kasvatettu noin 16 metristä 22 metriin. Luonnosvaiheessa rakentamisen etäisyys kuvioon 53 oli noin 7–20 metriä ja kaavaehdotuksessa noin 16–30 metriä. Etäisyys kuvioon 61 on säilynyt noin 20 metrissä luonnosvaiheesta hyväksyttyyn kaavaratkaisuun. Etäisyyttä kuvioon 71 ei ole myöskään lisätty, mutta korttelin 26 tontin 11 istutettavan alueenosan leveyttä on kasvatettu, jotta tontin ja lehtoalueen väliin rakennettavalle penkereelle jää riittävästi tilaa. Luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia on näin olleen vähennetty kaavaprosessin aikana. Tästä huolimatta esimerkiksi kalliomänniköstä jää pieni osa rakentamisen alle. Luontoarvojen paikallisen heikentämisen ei kuitenkaan voida katsoa olevan alueidenkäyttölain 54 §:n mukaista arvojen hävittämistä.

Arvioitaessa erityisten luontoarvojen säilymistä tulee huomioida myös yleiskaavan ohjaisvaikutus. Asemakaavaratkaisu on yleiskaavan ohjaisvaikutuksen mukainen ja yleiskaavassa on huomioitu erityiset luontoarvot sekä viheryhteyksien muodostuminen. Huomionarvoista on myös, että osayleiskaavassa rakentamiseen tarkoitettujen alueiden välinen ympäristö on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilukäyttöä (MU), eikä esimerkiksi virkistysalueeksi. Asemakaavaratkaisussa kyseinen välialue asemakaavan koillisosassa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) sekä osoitettu lisämerkinnällä (/s-15) seuraavasti: ”Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on todettu luonnonsuojelulain tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueen puustoa tulee säilyttää ja hoitaa niin, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja niitä suojaava puusto säilyy. Myös liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää.” Näin ollen asemakaavaratkaisussa luonnonarvot ja virkistyskäyttö on huomioitu strategista suunnitelmaa tarkemmin. Osayleiskaavan perusteella välialueita on mahdollista käyttää metsätalousalueina, kun taas asemakaavaratkaisulla alueet muutetaan lähivirkistysalueiksi.

Valituksessa 3 on vedottu myös rakentamisen aiheuttamiin muutoksiin valo-olosuhteissa, lumikuormissa, pölyssä ja melussa suojelualueiden osalta. Lisäksi valituksessa todetaan, että kaavassa ei ole huomioitu suojelualuetta. Osayleiskaavassa osoitetut aluerajaukset eivät ole täsmällisiä eli rakentamiselle sopivat alueet täsmennetään asemakaavoituksen yhteydessä. Kuopion kaupunki on ostanut maa-alueen Suomen valtiolta ja Metsähallituksen kanssa on varmistettu, että varsinainen suojelualue on jäänyt valtion omistukseen. Vaikka Pioneerinkadun tontit rajatuvat suojelualueeseen, on asemakaavassa annettu määräykset, joilla voidaan varmistua, että toiminnasta ei aiheudu haittaa suojelualueelle. Esimerkiksi yleisissä määräyksissä olevalla aitaamismääräyksellä varmistetaan, että lunta ei työnnetä suojelualueen puolelle. Asemakaavan määräyksiä täydentävässä sitovassa rakentamistapaohjeessa on ohjattu myös haittojen kuten valosaasteen vähentämiseen. Liikenteen ja yritystoimintojen mahdollisia reunavaikutuksia kuten pölyä, melua ja valoa on vaikea kokonaan estää eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan, sillä ne ovat yleiskaavan mukaisia normaaleja yritys- ja teollisuusalueen vaikutuksia. Meluselvitys tehdään tavallisesti alueelle, jonne ollaan sijoittamassa kaavassa herkkiä toimintoja. Herkillä toiminnoilla viitataan asumiseen, päivähoitoon, kouluun ja vastaavaan toimintaan, joita ei ole osoitettu ko. alueelle.

Valituksessa 3 on vedottu myös noron luonnontilan vaarantumiseen. Asemakaavaratkaisussa on esitetty, että hulevesiä, joille on tehty laadullinen ja määrällinen hallinta, voitaisiin laskea noroon. Toisin sanoen hu-1-alueen on tarkoitus olla huleveden viivytysalue, jossa voidaan käyttää biosuodatusrakenteita, laskeutusaltaita tai muita vastaavia menetelmiä hulevesien puhdistamiseksi ennen niiden johtamista luontoon. Viivyttäminen on luonnonmukainen hulevesien käsittelymenetelmä, jossa käytetään hyväksi luonnon omia prosesseja. Hulevedet pääsevät kosketuksiin maan, ilman, kasvillisuuden ja mikro-organismien kanssa. Menetelmän tavoitteena on parantaa hulevesien laatua, jotta vesistöihin lopulta päätyvä hulevesi olisi laadultaan mahdollisimman lähellä luonnon vettä. Mikäli hulevesiä ei hyödynnettäisi, olisi vaarana, että noro kärsisi kuivuudesta, kun asemakaava-alueen hulevedet ohjattaisiin toisaalle. Näin ollen asemakaava ratkaisu tukee noron säilymistä eikä vaaranna sen luonnonmukaisuutta.

Arvioitaessa vaikutuksia luonnonarvoihin on myös luontoselvitysten tavoin huomioitava viranomaisten kuten alueellisen ympäristönsuojelupalvelun sekä ELY-keskuksen lausunnot. Kaavan ehdotusvaiheessa ei ole tuotu ilmi, että asemakaava olisi luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu- tai vesilain vastainen. Vaikka ELY-keskus on lausunnossaan tuonut ilmi toiveen koskien kalliomännikön säilymistä, ei kyseessä ole lainvastainen suunnitteluratkaisu. ELY-keskuksen lausunto on tältä osin suunnitteluratkaisuun liittyvä näkemys. Viranomaiset eivät ole nähneet ratkaisua lainvastaisena, vaan kyseessä on maankäytönsuunnittelussa ratkaistava asia, joka on perustunut riittäviin selvityksiin ja vaikutuksenarvioihin.

Vaikutukset maisema-, virkistys- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin

Valituksissa on todettu Pienellä Neulamäellä olevan maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja, joita kaava toteutuessaan heikentää. Valituksessa 3 on väitetty myös, että kaavan vaikutustenarviointi on näiltä osin puutteellinen.

Kaavalla on luonnollisesti huomattavia vaikutuksia lähimaisemiin, kun nykyistä metsäaluetta otetaan yhdyskuntarakentamisen piiriin. Vaikutukset ovat kuitenkin voimassa olevan osayleiskaavan mukaisia ja vaikutuksia on tutkittu riittävästi. Asemakaavalla on myös vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön, vaikka aluetta ei ole tarkoitettu virkistysalueeksi osayleiskaavassa. Asemakaavassa esitetty ratkaisu toteuttaa virkistysreittien osalta yleiskaavan tavoitteita. Maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen perusteella Pienen Neulamäen ei ole tarkoituskaan näyttää koskemattomalta erämaalta tai olla kokonaan virkistysaluetta. Alueen säilyttäminen kokonaisuudessaan virkistys- tai luonnonsuojelualueena olisi yleiskaavan vastaista ja johtaisi epätarkoituksenmukaiseen kaupunkirakenteeseen. Vaikutukset maisemaan ja virkistyskäyttöön ovat yleiskaavan mukaisia ja ne on kuvattu todenmukaisesti selostukseen.

Asemakaavan ei ole arvioitu heikentävän maakunnallisesti arvokkaan Haminalahden maisema-alueen eikä Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) inventoinnissa osoitetun Haminalahden kulttuuriympäristön arvoja, sillä niiden aluerajaukset sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Pienen Neulamäen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot eivät ole yhtä suuret kuin Haminavuorella ja Haminalahden kulttuuriympäristöllä.

Valituksessa 3 väitetään Pieni Neulamäki II -asemakaavan heikentävän LSL 34 §:n vastaisesti Haminavuoren Natura-alueen suojeluperusteena olevia maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Etelä-Kuopion lehtoja ja lampia, Vanuvuorta ja Haminavuorta koskevassa Natura 2000 -alueen (FI0600002) tietolomakkeessa on esitetty kuvaus alueista. Siinä kuvataan Haminavuorella olevan huomattavia maisemallisia ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja sekä merkitystä osana Haminalahden valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemakokonaisuutta. Kyseiset arvot eivät ole kuitenkaan alueen varsinaisia suojeluperusteita, vaan Natura-alue on suojeltu taulukoissa lueteltujen luontotyyppien ja lajien vuoksi. Pienestä Neulamäestä kyseessä olevaan Natura-alueeseen on osoitettu lehto- ja lampialueita mäen reunoilla. ELY-keskus ei kysyttäessä katsonut Natura-vaikutustenarviointia tarpeelliseksi

Haitallisen ennakkotapauksen riski

Valituksessa on vedottu siihen, että kaavan voimaantulo loisi ennakkotapauksen, jonka mukaan asemakaavoja voisi laatia riittämättömin luontoselvityksin. Valituksessa esitetty väittämä ei pidä paikkaansa, sillä asemakaavaa varten laaditut selvitykset ovat kaikilta osin riittävät ja lainsäädännön mukaiset. Asemakaavaprosessin aikana on käyty useita neuvotteluita alueellisen ympäristönsuojeluviranomaisen sekä ELY-keskuksen kanssa ja selvitykset on todettu riittäviksi.

Alueella on kiistattomasti luontoarvoja ja kaavaratkaisu johtaa joidenkin arvojen häviämiseen tai heikentymiseen. Arvokkaimmat luontoarvot sekä luonnonsuojelulain mukaiset kohteet on kuitenkin huomioitu eikä asemakaavaratkaisuun liity lainvastaisuuksia. Valittajan toiveet alueen säilyttämisestä rakentamattomana eivät ole peruste kaavaratkaisun toteamiseksi lainvastaiseksi tai selvitysten katsomiseksi riittämättömiksi. Koska kaava-aineisto on laadittu lainmukaisesti, ei siitä voi syntyä haitallista ennakkotapausta.

Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta

Valituksissa 2 ja 3 on vaadittu oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Valituksesta 3 ei käy ilmi kulujen suuruutta. Laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Mainitun säännöksen 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Valituksentekijän 2 perusteluissa kustannusten katsotaan muodostuvan asiaan perehtymisestä sekä lausunnon hankinnasta. Kaupunki kiistää esitetyn vaatimuksen myös määrältään. Edellä mainitut seikat ovat normaalia asiaan perehtymistä. Valituksessa 3 ei puolestaan ole perusteluja kustannusten muodostumisen osalta, joten niiden osalta kaupunki varaa mahdollisuuden lausunnon antamiseen erikseen.

Kaupungin näkemyksen mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen ei ole perustetta, koska valitukset tulee hylätä ja kulujen jääminen valittajien vastattavaksi ei ole muutoinkaan kohtuutonta.  Asemakaava on laadittu lainsäädännön mukaisesti ja asemakaavaratkaisu ei vaikuta valittajien oikeudelliseen asemaan. Asia ei ole myöskään oikeudellisesti epäselvä.

Vastaus valittajien vaatimuksiin

Asemakaava on laadittu noudattaen voimassa olevia lakeja. Asemakaavan selvitykset ovat riittäviä ja kattavia eikä asemakaavan vaikutusten arvioinnissa tai muussa materiaalissa ole puutteita. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen kumoamiselle, hankkeen valmisteluun palauttamiselle tai erilliselle maastokatselmukselle ei näin ollen ole perusteita ja valitukset tulee hylätä. Myös valituksentekijöiden kustannusten korvausvaatimukset tulee hylätä.

Tämän lausunnon asiakirjoissa ovat Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähetteiden mukaisesti:

1. Tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutoskartta merkintöineen ja määräyksineen, 27.2.2025
2. Kaavaselostus, 27.2.2025
3. Seurantalomake, liite 1, 26.2.2025
4. Ote ajantasa-asemakaavasta ja poistettava asemakaava, liite 2, 27.2.2025
5. Sitova rakentamistapaohje (rto-2), liite 3, 27.2.2025
6. Luonnosvaiheen havainneaineisto, liite 4, 2.5.2024
7. Luontoselvitys, liite 5. 31.7.2022
8. Luontoarvoliite, liite 6, 4.12.2024
9. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, liite 7, 27.11.2024
10. Hulevesiohje, liite 8, 4.12.2024
11. Liikenneverkkosuunnitelma, liite 9, 8.11.2024
12. Vastine vireilletulovaiheen mielipiteisiin, liite 10, 2.5.2024
13. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen, liite 11, 4.12.2024
14. Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen, liite 12, 27.2.2025
15. Tonttijakokartat, 3.12.2024
16. Vaikutusten ennakkoarviointilomake, 4.12.2024
17. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2.5.2024
18. Aloituskokousmuistio, 3.3.2023
19. Lausuntokokouksen muistio, 17.6.2024
20. ELY:n vastaus koskien Natura 2000 -vaikutusarvioinnin tarvetta, 18.9.2024
21. Muistio Lahokaviosammalen huomioon ottaminen Pienen Neulamäen II asemakaavoitustyössä, 1.11.2024
22. Sijaintikartta ja maanomistus, 2.7.2025
23. Hyväksymishetkellä voimassa ollut asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, ak724, 24.06.2009
24. Hyväksymishetkellä voimassa olleen asemakaavan selostus, ak724, 24.06.2009
25. Hyväksymishetkellä voimassa ollut asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, ak741, 16.05.2011
26. Hyväksymishetkellä voimassa olleen asemakaavan selostus, ak741, 16.05.2011
27. Hyväksymishetkellä voimassa ollut asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, ak780, 10.8.2015
28. Hyväksymishetkellä voimassa olleen asemakaavan selostus, ak780, 10.8.2015
29. Kuopion kaupunginhallituksen päätöksellä 16.6.2025 voimaan määrätty asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, ak848, 30.6.2025
30. Kuopion kaupunginhallituksen päätöksellä 16.6.2025 voimaan määrätyn asemakaavan selostus, ak848, 30.6.2025
31. Yleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, 6.6.2016
32. Yleiskaavaselostus, 6.6.2016

Vaikutusten arviointi

Lausunnon osalta ei ole tehty vaikutusten arviointia. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutusten on arvioitu osana kaupunginvaltuuston 14.4.2025 (§23) tekemää päätöstä.