Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 12.08.2026/Pykälä 147

Kaupunkirakennelautakunta 12.08.2026 § 147  

5490/10.02.03/2024 

Valmistelijat / lisätiedot:

kaavoitusinsinööri Timo Könönen, puh. 044 718 5415

kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine, puh. 044 718 5401

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

elinvoimajohtaja Timo Antikainen

Päätös

Selostus

Tiivistelmä  

Asemakaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa Hiltulanlahden rampin ympäristöön uusia monipuolisia yritys- ja teollisuustontteja liikenteellisesti hyvin saavutettavalle sijainnille. Kaava  mahdollistaa mm.  Lapinmäentien varrelle suunnitteilla olevan logistiikkaterminaalin, liiketontin ja vedyn tankkausaseman sijoittumisen alueelle. Lisäksi asemakaavatyöllä varaudutaan yläkoulun sijoittamiseen alueelle.  Mahdollisesti toteutettavan koulun tontin lisäksi alueelle muodostuu arviolta 15 yritystonttia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 48 ha  ja rakennusoikeus noin 155 000 k-m². Viheralueita muodostuu alueelle noin 18,4 ha.

Kaava-alue

Suunnittelualue sijaitsee Hiltulanhdessa n. 13 km Kuopion keskustasta etelään. Suunnittelualue sisältää Hiltulanlahden eritasoliittymän ympäristöineen sekä alueita Vitostien, Puutossalmentien, Lapinmäentien ja Tuovilantien varsilta. Kaava-alueen pinta-ala on n. 94,8 ha.

Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat 

Kaavatyö on tullut vireille Kuopion kaupungin aloitteesta. Kaavan vireilletulovaiheen jälkeen kaava-alueeseen on lisätty alueita Vt 5:n ja Tuovilantien välillä. Kaavatyö on sisältynyt vuosien 2024–2026 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoituksen työohjelmiin.

Kaavoitustilanne

Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä, Viitoskäytävän kehittämisvyöhykkeellä sekä luonnon ydinalueella. Vitostie on merkitty maakuntakaavassa Hiltulanlahden rampin ja Leppävirran kuntarajan välillä seututieksi ja Puutossalmentien uusi linjaus yhdystieksi. Suunnittelualueen pohjoispuolelle jäävät maakuntakaavaan merkityt Kuopio-Siilinjärvi-Tahko matkailun kehittämiskäytävä  sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY 277: Korsumäen arvokas kallioalue). Asemakaava-alueen lähistöllä lännessä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä kohde (ma-b 430: Mökinojan hevoshaka).

Yleiskaavassa Vt 5:n länsipuolella on Vitostien ja Lapinmäentien pohjoispuolille on osoitettu aluetta, jonka vaihtoehtoiset pääkäyttötarkoitukset ovat teollisuus- ja varastoalue (T) sekä yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK). Vitostien eteläpuolelle on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY). T- ja TY-alueille saa sijoittaa myös toimistotiloja (yleiskaavamääräys 137) muttei päivittäistavaramyymälöitä (yleiskaavamääräys 136). TY-alueen eteläpuolella on kyläalue tai kylän osa, jolla rakentamista edistetään suunnittelua kehittämällä / rakentamisen painealuetta (MA-1). Valtatie 5 sekä Vitostie on merkitty tieliikenteen alueeksi (LM). Valtatie 5:n itäpuolella on Vitostien pohjoispuolelle osoitettu alue, jonka vaihtoehtoiset pääkäyttötarkoitukset ovat palvelujen ja hallinnon alue (P), TY-alue sekä kaupallisten palvelujen alue (KM). Vitostien eteläpuolella ja Puutossalmentien länsipuolella on alue, jolle on vaihtoehtoisiksi pääkäyttötarkoituksiksi merkitty TY-alue, yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) sekä P-alue. Vitostien ja Puutossalmentien itäpuolelle on yleiskaavassa osoitettu P-aluetta. Vitostie Hiltulanlahden rampin ja Puutossalmentien välillä on osoitettu yleisen tien alueeksi tarkennuksella seututie (st). Suunnittelualueen T-alueen länsipuolella, TY-alueen itäpuolelle, T,PK -alueen pohjois- ja itäpuolille sekä TY,ET,P -alueen eteläpuolelle on yleiskaavoissa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista alueita (M).

Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja.

Nykyinen tilanne

Suunnittelualueen itäosan pohjoisreunassa sijaitsee saha , jonka rakennukset ovat valmistuneet 1976 ja 1984. Läntisen osan keskellä Tuovilantien varrella sijaitsee vuonna 1989 valmistunut omakotitalo ja samaan pihapiiriin kuuluva vuonna 1991 valmistunut autotalli..

Suunnittelualueen rakentamattomat alueet ovat valtaosin tavanomaista talousmetsää ja metsittynyttä entistä peltoa. Alueella on selvityksissä tehty huomionarvoisina havaintoina valkolehdokki, keltasara, ketoneilikka, kevätlinnunsilmä, musta-apila ja lehtopähkämö.

Maanomistus

Suunnittelualueesta suurimman osan omistaa kaupunki. Valtatie 5, Vitostie ja Puutossalmentie ovat Väyläviraston omistuksessa. Vt 5:n itäpuolella oleva sahan kiinteistö on yksityisomistuksessa.

Asemakaavaehdotus  

Kaava-alueelle on Vt 5:n länsipuolelle osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita, jolla oleville tonteille saa sijoittaa toimintaa palvelevia toimistotiloja (T-19), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY) sekä huoltoaseman korttelialue (LH). Uusi Latoniitynkaduksi nimettävän kadun katualue lähtee Lapinmäentien ja Tuovilantien nykyisestä risteyksestä kaartuen nykyisin liikenteeltä suljetulle vanhalle Vitostien linjaukselle. Tuovilantien katualue puolestaan liittyy Latoniitynkatuun n. 270 m Lapinmäentiestä koilliseen. Suojaviheralueilla (EV ja EV-10) sekä eteläosassa olevalla lähivirkistysalueella (VL) on huomioitu alueen luontoarvoja, hulevesien hallinta ja lähialueella olevia asuinkiinteistöjä.

Kaava-alueen itäosaan on osoitettu toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), liikerakennusten korttelialue (KL) ja yleisten rakennusten korttelialue (Y), joka on varattu kunnan tarpeisiin (-k). Y-alue on tarkoitettu mahdollisesti rakennettavan Etelä-Kuopion yläkoulun sijainniksi. Lisäksi kaava-alueen koilliskulmassa on VL-aluetta sekä Vitostien ja Puutossalmentien risteyksestä lähtee uusi Vuokkokujaksi nimettävä katualue luoteeseen.

Liikenneverkosta Vt 5, Vitostie ja Puutossalmentie on osoitettu maantien alueiksi (LT-3).

Asemakaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako yläkoululle varattavalle tontille ja LH-korttelialueelle. Asemakaavalla muodostuu arviolta 15 yritystonttia (KL-, KTY-, LH-, T-19- ja TY-alueet), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 48,4 ha ja rakennusoikeus 155 088 k-m². Yläkoululle varattava Y-tontin pinta-ala on n. 3,8 ha ja rakennusoikeus 19 010 k-m². Yhteensä kaavalla muodostuu siis rakennuspaikkoja 52,2 ha ja rakennusoikeutta 174 098 k-m².

Käsittelyvaiheet

Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 18.9.2024. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävilläolon yhteydessä 25.9.–25.10.2024. Vireilletuloaineistosta jätettiin nähtävilläoloaikana kaksi lausuntoa. Vireilletuloaineistosta ei saatu mielipiteitä. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 7.10.2024.

Kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa asemakaavan luonnosaineiston nähtäville 28.5.2025. Luonnosaineisto on ollut nähtävillä 4.6.–4.7.2025 ja aineistosta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 13.6.2025. Luonnosaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa pääkirjaston Kohtaamo-tilassa 17.6.2025. Luonnosaineistosta on saatu kaksi lausuntoa ja viisi mielipidettä. Lisäksi Lupa- ja valvontaviraston kanssa on käyty kaavan luontoselvityksiin liittyen työneuvottelu 19.2.2026 ja kyseisessä neuvottelussa sovittu maastokatselmus 21.5.2026. Ehdotusaineisto on laadittu saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus ja sitova tonttijako asetetaan julkisesti nähtäville.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 33 § kohta 2.

Vaikutusten arviointi

Asemakaavatyö lisää toteutuessaan merkittävästi uusien yritystonttien määrää Kuopiossa ja sillä on positiiviset elinkeinovaikutukset. Alueelle muodostuisi uusia työpaikkoja ja kaava lisäisi myös kaupungin saamaa yhteisöveroa. Asemakaavalla varaudutaan uuden yläkoulun toteutamiseen kaava-alueella. Liiketilojen mahdollistaminen asuinalueen läheisyyteen lisää toteutuessaan alueen palvelutarjontaa. Palvelujen sijoittuminen lähelle asumista tukee kestävien kulkumuotojen valintaa. Asemakaavan toteutuessa liikennemäärät kasvaisivat alueella sekä siten myös liikenteen päästöt ja melu. Kaavan myötä luonnon ympäristö alueella vähenee. Alueen keskeiset luontoarvot on joko jätetty kaavan ulkopuolelle tai turvattu kaavamerkinnöin. Vaikutusten ennakkoarviointilomake on liitteenä.