Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 19.05.2026/Pykälä 56

Sivistyslautakunta 19.05.2026 § 56  

1742/00.01.00.00/2026 

Valmistelijat / lisätiedot:

palvelupäällikkö Tiina Mikkilä, puh. 044 718 6134

hallintopäällikkö Maikki Rouvinen, puh 044 718 2060

kasvatusjohtaja Marika Savukoski, puh. 044 718 4008

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

sivistysjohtaja Mikko Ripatti

Päätös

Selostus

Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan kunnan on järjestettävä tässä laissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta noudattaen, mitä kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään.

Kuntalain 8 §:n mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1. yhdenvertaisesta saatavuudesta;
2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;
3. tuottamistavasta;
4. tuottamisen valvonnasta;
5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, jonka kotikuntalaissa

tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on sekä muille varhaiskasvatuslain 6 §:ssä määritetyille.

Varhaiskasvatuslain mukaisesti varhaiskasvatus edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukee lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti sekä toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö sekä turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä.

Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.

Lain mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys.

Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalvelut järjestetään varhaiskasvatuslain ja Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.

Kuopion kaupunginvaltuusto päätti 16.2.2026 § 4 varhaiskasvatuksen palveluverkoston muutokset vuoteen 2035. Päätöksessä todetaan, että Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon toiminta lakkautetaan.   Palveluverkkosuunnitelma ja valtuuston 20.5.2024 § 24 linjaukset palveluverkon tarkastelusta ohjaavat palveluverkkoa koskevien päätösten valmistelua.

Valtuuston 20.5.2024 § 24 päätöksessä linjataan varhaiskasvatuksen verkostoon liittyen:

Tämän lisäksi palveluverkkosuunnitelmassa suunnittelun periaatteena oli, että uudet, terveet, turvalliset ja nykymuotoiseen kasvatukseen ja opetukseen suunnitellut toiminnalliset tilat parantavat kasvatuksen ja opetuksen laatua. On erityisen tärkeää, että kasvatus ja opetus noudattavat samoja periaatteita ja näyttäytyvät lapselle eheänä kasvun- ja opinpolkuna. Varhaiskasvatuksen käyttöasteen nostamisella ja tarjoamalla varhaiskasvatuspalvelut lähipalveluna vaikutetaan tuleviin investointitarpeisiin.

Varhaiskasvatuspaikan määräytyminen perustuu kaupungin varhaiskasvatuksen palveluverkkoon, huoltajan tekemään hakemukseen ja varhaiskasvatuspaikan osoittamiseen. Varhaiskasvatuspaikkaa haetaan 4 kuukautta ennen toivottua hoidon aloittamisajankohtaa tai viimeistään 2 viikkoa ennen hoidon tarvetta, jos tarve johtuu vanhempien työllistymisestä, opiskelusta tai koulutuksesta. Varhaiskasvatuspaikan järjestämisessä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan perheen kirjaamat toiveet (1-6), jotka huomioidaan järjestyksessä.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoryhmä on valtuuston linjauksen mukainen pieni, 1-2 ryhmäinen yksikkö, joista toiminta siirretään suurempiin, terveellisiin ja turvallisiin yksiköihin. Palonurmen ryhmän tilat ovat alun perin olleet opettajan asuntolatiloja. Tilat koostuvat useasta erillisestä huoneesta. Henkilöstöllä ei ole omia sosiaalisia tiloja ja tilat ovat kuluneet ja osittain toiminnalle sopimattomat. Erityisesti eteistilat ovat ahtaat.

Tällä hetkellä Palonurmen alueella (itäisen Nilsiän suunnittelualueella) on 0-5-vuotiaita lapsia noin 30-35 ja ennuste on noin 20-25 lasta vuosina 2030 ja 2035. Laskennallinen palveluntarve on tällä hetkellä noin 30 lapselle ja tulevaisuudessa vuonna 2035 noin 15-20 lapselle. Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttaminen tukee valtuuston asettamaa linjausta keskittää maaseudun palvelut suurempiin taajamiin ja elinvoimaisimpiin kyläkeskuksiin, sillä se vahvistaa Nilsiän taajaman elinvoimaa, varhaiskasvatuspalveluita ja niiden säilymistä.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoryhmä kuuluu hallinnollisesti Nilsiän päiväkodin alaisuuteen. Palonurmen ryhmässä on hoidossa 12 lasta ja asiakasperheitä on 8 (20.2.2026). Viisi lapsista siirtyy esiopetukseen elokuussa 2026.  Kaikki muut perheet  (4) on kontaktoitu ja heidän näkemyksensä ja toiveensa huomioidaan lasten hoitopaikkojen uudelleenjärjestelyissä, mikäli Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon toiminta lakkautetaan.  Uusia hakemuksia Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoon on tullut syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana kolme. Kahdella perheellä ensijainen hoitopaikkatoive on Palonurmi ja yhdellä perhepäivähoito Nilsiässä.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoidossa työskentelee kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa ja yksi kolmiperhepäivähoitaja. Ryhmän toiminnan lakatessa syksyllä 2026, kolmiperhepäivähoitaja siirtyy perhepäivähoitajaksi Lastukoskelle. Lastenhoitajat siirtyvät muihin varhaiskasvatupalveluyksiköihin.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakatessa syksyllä 2026  saataisiin samalle syksylle säästöä noin 60 000 euroa ja jatkossa noin 128 000 euroa/vuosi. Säästöt sisältävät tilakustannuset, henkilöstökulut ja palveluostot. (liite)

Asian valmistelussa on huomioitu saavutettavuus huomioiden asutuksen sijainti ja liikenneyhteydet sekä yhdyskunta- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun näkökulmat (mm. asiointiliikenteen yleisimmät suunnat sekä yksiköiden saavutettavuus jalan tai joukkoliikenteellä). Samoin vaikutukset huoltajien työssäkäyntiin ja yritystoiminnan harjoittamisen mahdollisuuksiin.

Nilsiän itäinen suunnittelualue on haja-asutusaluetta, jossa ei 0-6 -vuotiaiden ikäluokassa ole asutuskeskittymää. Osana päätöksenvalmistelua selvitettiin 3/2026 Palonurmella asuvien 0-6 -vuotiaiden asumista suhteessa Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoryhmään jalankulku tai pyörällä kulkemisen (1 km / 2 km ) etäisyydellä yksiköstä. Yhden kilometrin säteellä asuu yksi ikäluokkaan kuuluva lapsi, alle kahden kilometrin säteellä asuu yksi ikäluokkaan kuuluva lapsi.

Joukkoliikenteen vuorotarjonta on harvaa. Työssäkäyntiliikenteen kannalta joukkoliikenteen käyttäminen lasten varhaiskasvatukseen kuljettamiseen ja työmatkaliikenteeseen voi olla hankalaa.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoryhmään lähimmät varhaiskasvatuksen yksiköt ovat Nilsiän päiväkoti ja perhepäviähoito (n. 23 km) ja Pajulahden päiväkoti (n. 39 km) sekä perhepäivähoitopalvelut syksyllä 2026 Lastukoskella (15km).

Kuopion kaupungin asuminen ja palveluverkosto -yksikkö tarkasteli varhaiskasvatuspalveluiden saavutettavuutta eri suunnittelualueilla huhtikuun 2026 tiedoilla. Tarkastelussa oli huomioitu 0–5-vuotiaiden lasten matkat lähimpään kunnalliseen tai yksityiseen päiväkotiin. Taulukon loppuun on lisäksi eritelty keskimääräiset ja pisimmät matkat kaupunki- ja maaseutualueilla sekä koko kaupungin tasolla. Tilaston kilometritiedot eivät sisällä päiväkotien mahdollisia alayksiköitä eikä perhepäivähoitoa. Liitteenä oleva tarkastelu ei sisällä Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoa tai Lastukosken perhepäivähoitoa.

Alla olevassa taulukossa olevissa tiedoissa on huomiotu  myös Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon ja Melalahden päiväkodin alaisen Vehkalammin päiväkotiryhmän tiedot.

Tarkastelun mukaan Nilsiä itäinen suunnittelualueella asuu 26 lasta. Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoryhmä on lähin varhaiskasvatuksen yksikkö myös osalle Juankosken alueen lapsista. Lasten keskimääräinen matka lähimpään yksikköön ja pisin matka lähimpään yksikköön suunnittelualueittain on:

Muutoksen jälkeen keskimääräinen matka lähimpään yksikköön on Juankosken suunnittelualueella asuvilla noin 7 kilometriä ja Nilsiän itäisellä suunnittelualueella asuvilla 21 kilometriä. Osalla perheitä Lastukosken perhepäivähoito on tätä lähempänä. Maaseutualueella asuvien lasten keskimääräinen matka lähimpään yksikköön on noin 6 kilometriä ja muiden suunnittelualueiden lähimpänä olevat keskimääräiset matkat ovat Hirvilahti (12,6 km) ja Länsi-Riistavesi (10,8).

Pisin matka lähimpään yksikköön on 31,5 kilometriä. Pismmät matkat lähimpään yksikköön pitenesivät noin 6 (Juankoski) ja 16 (Nilsiä itäinen) kilometriä. Osalla perheitä Lastukosken perhepäivähoito on tätä lähempänä. Nilsiän itäisen alueen pisin matka lähimpään yksikköön olisi kaupungin suunnittelualueista pisin. Muilla maaseutualueilla on samassa kokoluokassa olevia yksittäisiä matkoja lähimpään yksikköön (Vehmersalmi n. 28 km, Maaninka n. 28 km , Juankoski n. 27  km).  

Nilsiän itäisellä suunnittelualueella on kaupungin tilaston mukaan vuonna 2023 yhteensä 106 työpaikkaa (Nilsiän suunnittelualueella yht. 311), joista maatalous, metsätalous ja kalatalous tilastoluokkaan kuuluvia työpaikkoja on 61 (Nilsiä 231). Alueen muut suurimmat työpaikkaluokat ovat rakentaminen (18, Nilsiä 121) ja koulutus (6, Nilsiä 83). Tarkasteltaessa Kuopion kaupungin sisäistä työssäkäyntiä, Palonurmen alueen asukkaiden suurin työssäkäyntisuunta on Palonurmi (n. 42 %), toiseksi suurin työssäkäyntisuunta Nilsiä ( n. 33 %) ja kolmanneksi suurin keskeinen kaupunkialue (n. 21 %). Juankosken asukkaiden yleisimmät työssäkäyntisuunnat ovat Juankoski ( n. 60 %) sekä keskeinen kaupunkialue (n. 28 %).

Asiakasperheiden kanssa on käyty alustavia keskusteluja lasten hoitopaikkoihin liittyen. Lapsille pystytään järjestämään hoitopaikat elokuussa 2026 Nilsiän päiväkodista, Pajulahden päiväkodista tai muusta esimerkiksi työmatkan varrelta olevasta yksiköstä. Lisäksi Lastukoskella toimii perhepäivähoitaja, jolle voi sijoittaa neljä alle esiopetusikäistä lasta. Nilsiässä toimii kaksi perhepäivähoitajaa, joilla voi myös olla hoitopaikkoja vapaana. Tarvittaessa voidaan naapurikuntien kanssa lisätä yhteistyötä hoitopaikkojen järjestämisessä (esim. Rautavaara, Iisalmi ja Lapinlahti).

Kuntalaisia kuultiin ja maaseudun vaikutusten arviointia tehtiin Kuopion kaupungin ja seudun palveluverkkosuunnitelmaan (696/2025) liittyen 6.5.2025 Riistaveden koululla, 7.5.2025 Maaninkajärven koululla ja 8.5.2025  Karttulan Kissakuusen koululla. Kuopion kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan liittyen tiedotettiin valmistelussa olevasta suunnitelmasta sekä järjestettiin vaikutusmahdollisuusien varaaminen sähköisen lomakkeen avulla, joka oli avoinna 7.10-2.11.2025. Lisäksi toinen sähköinen kysely järjestettiin Kuopion palveluverkkosuunnitelman lisäselvitettäviin asioihin liittyen 2.-16.1.2026. Yleisötilaisuus järjestettiin Pyörön koululla 15.1.2026.

Saaduissa mielipiteissä nostettiin esille perheille syntyvät pitkät kuljetusmatkat. Tämän koettiin asettavan lapset eriarvoiseen tilanteeseen ja huolena oli myös lasten mahtuminen muihin yksiköihin. Pitkiin kuljetusmatkoihin liittyvä huoli nostetiin esille erityisesti maatalousyrittäjyyden näkökulmasta. Palautteissa toivottiin ajateltavan erilaisia vaihtoehtoja muun muassa varhaiskasvatuksen järjestämistä parakeissa tai muiden tilojen korjaamista käyttöön soveltuviksi.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoitotoiminnan lakkauttamispäätöksen päätöksentekoprosessissa annettiin Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon huoltajille ja alueen asukkaille tietoa suunnitelmasta sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä lakkauttamispäätöksestä. Kysely oli avoinna 27.3-10.4.2026. Huoltajilla oli mahdollisuus vastata sähköiseen kyselyyn Edlevo –sovelluksessa olevan linkin avulla. Lisäksi linkki kyselyyn lähetettiin pitäjäraadille, jotta sitä kautta saavutetaan alueen muut kuntalaiset. Pitäjäraatia pyydettiin lähettämään kirjallinen kannanottonsa kirjaamon kautta 10.4.2026 mennessä.

Sähköisessä kyselyssä oli mahdollisuus tuoda esille miten suunniteltu muutos vaikuttaa vastaajan elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin sekä lausua mielipiteensä Vehkalammin varhaiskasvatusyksikön lakkauttamisesta. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 26 kappaletta. Vastauksissa vaikutuksen suuruuden ilmaisi:

-          n. 65 % vastaajista totesi, että muutoksella on suuri vaikutus

-          15 % vastaajista totesi, että muutoksella on kohtalainen vaikutus

-          n. 4 % vastaajista totesi, että muutoksella on vähäiset vaikutukset

-          n. 15 % vastaajista totesi, että muutoksella ei ole vaikutusta

Vastausten keskiarvo oli 4,1, joka tarkoittaa tarkoittaa hieman kohtalaista suurempaa vaikutusta.  

Mielipiteinä vastaajat nostivat esille seuraavia asioita.

-          Kuljetusmatkojen piteneminen varhaiskasvatukseen

-          Kotona yrittäjinä toimivien arjen haasteet

-          Palonurmen ryhmäpäivähoidolle jo olemassa olevat, toimivat tilat.

-          Maaseudun alas ajaminen, syrjäkylillä ei arvoa.

-          Maaseudun perheiden hyvinvointi ei ole tärkeää.

-          Isot ryhmät eivät ole lasten etu.

-          Huono päätös.

-          Tarve ryhmäperhepäivähoidolle.

-          Siirron jälkeen lapset pääsevät parempiin ja terveempiin tiloihin.

-          siirron jälkeen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen myös henkilöstön lomien ja poissaolojen aikana.

-          Oikea päätös.

-          Nykyinen toimintamuoto kallis.

Suunnitelmavaiheessa tehtiin Kuopion kaupungin ohjeiden mukainen tavanomaista tarkempi päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa on palveluverkkosuunnitelmatyön pohjalta tunnistettu Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttaminen vaikuttaa alueen yritystoimintaan ja erityisesti maatalousyrityksiin. Sillä on vaikutuksensa huoltajien arkeen lapsen hoitopaikan muutoksen ja hoitoon kuljetusmatkan muutoksen vuoksi. Lisäksi sillä voi olla vaikutuksia alueen vetovoimaisuuteen, asuntokauppaan ja rakentamiseen.

Osana Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttamista ja palvelun siirtämistä lähialueiden varhaiskasvatuspalveluihin tehdään Kuopion kaupungin ohjeen mukainen vaikutusten ennakkoarviointi, jolla täydennetään palveluverkkotyössä tehtyä vaikutusten arviointia.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoitotoiminnan lakkauttamisella on vaikutuksia alueen vetovoimaisuuteen, asuntokauppaan ja rakentamiseen. Alueella on maatilayrittäjiä, joille on erityisen tärkeää, että lasten hoitopaikka on lähellä kotia. Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttaminen vahvistaa Nilsiän taajaman elinvoimaa, varhaiskasvatuspalveluita ja niiden säilymistä. Osittain vaikutus ulottuu myös Pajulahteen.

Kuopion kaupunki on palveluverkkosuunnitelmassa määrittänyt, millaisella palveluverkossa ja millaisilla muutoksilla palveluverkkoon vuoteen 2035 saakka kaupungin varhaiskasvatuksen tarve, määrä ja laatu toteutetaan sekä miten palvelu tuotetaan yhdenvertaisesti. Palonurmen ryhmäperhepäivähoitoryhmän lakkauttaminen on suunnitelman mukainen muutos palveluverkkoon.

Yksikön lakkauttaminen pidentää perheiden matkaa lähimpään varhaiskasvatusyksikköön. Varhaiskasvatuspalvelujen saavutettavuus on muutoksen jälkeen keskimäärin heikompaa kuin Kuopion maaseutualueella yleensä, pisimpien matkojen osalta maaseutualueella on muillakin alueilla vastaavia matkoja lähimpään yksikköön.

Yksikön lakkauttamisen jälkeen Kuopion kaupunki järjestää alueen perheille varhaiskasvatuksen palvelut muissa lähimmissä varhaiskasvatuksen yksiköissä, muussa perheen hakemuksessa esittämässä yksikössä tai muun muassa kulkusuuntien varrelta joko kunnallisesta tai yksityisestä varhaiskasvatuspalveluista tai toisen kunnan kanssa yhteistyössä.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 30 §, 36 §

Vaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi on tehty osana vaikutusten ennakkoarviointia siten, että tarkastelunäkökulmana on erityisesti lasten hyvinvointi ja lasten oikeuksien toteutuminen.