Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 24.03.2026/Pykälä 32

Sivistyslautakunta 24.03.2026 § 32  

2064/00.01.03/2026 

Valmistelijat / lisätiedot:

koordinaattori Jarno Bruun, puh. 044 718 4417

opetusjohtaja Silja Silvennoinen, puh. 044 718 4003

opetuspäällikö Taina Vainio, puh. 044 718 4018

opetuspäällikkö Mika Kuitunen, puh. 044 718 5151

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

sivistysjohtaja Mikko Ripatti

Päätös

Selostus

Perusopetuslain (1296/2013, 21 §) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tavoitteena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Kuopion kaupungin uuden strategian yhtenä kriittisenä menestystekijänä on laadukas kasvatus ja opetus. Kuopiolainen laadukas kasvatus ja opetus tarkoittaa kokonaisuutta, jossa lapsen ja nuoren kasvu, oppiminen ja hyvinvointi ovat toiminnan keskiössä ja jossa pedagoginen laatu, yhdenvertaisuus ja ammatillisuus toteutuvat johdonmukaisesti arjessa. Laadukas kasvatus ja opetus varmistaa lasten ja nuorten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja sitä kehitetään käyttäjä-, henkilöstö- ja oppimistulostiedon pohjalta. Johtaminen ja päätökset tehdään tietoon perustuen.

Kuopion kaupungin strategiassa on valtuustokaudelle 2026–2029 asetettu tavoitteeksi, että lapsille ja nuorille mahdollistetaan kasvun ja oppimisen ilo ja he saavat ammattimaista kasvatusta, opetusta ja tukea. Toisena tavoitteena on, että lasten ja nuorten oppimistulokset paranevat ja oppimiserot kaventuvat. 

Kuopion peruskouluissa toteutettiin keväällä 2025 kaikille oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle suunnatut laatukyselyt. Kyselyiden tarkoituksena on tuottaa systemaattista tietoa lasten ja nuorten koulunkäynnistä, oppimisesta ja hyvinvoinnista sekä työyhteisön nykytilasta ja henkilöstön työmotivaatiosta ja kehittämismyönteisyydestä. Saatua aineistoa hyödynnetään sekä yksikkö- että kaupunkitasoisessa toiminnan arvioinnissa ja kehittämistyössä. Kyselyiden vastausmäärät ovat erinomaiset. Vastauksia saatiin kaikkiaan oppilaskyselyyn 8 556, huoltajakyselyyn 3 962​ ja henkilöstökyselyyn 839. Nämä kyselyt tullaan jatkossa tekemään vuosittain joka kevät. Liitteenä on tarkempi kuvaus laatukyselyiden sisällöistä. 

Tulosten pohjalta voidaan huomata, että ensimmäisten vuosiluokkien aikana kaverisuhteet, koulunkäynti, oppiminen, oppimisen tuki ja hyvinvointi ovat lähes kaikilla osa-alueilla hyvällä tasolla. Kaverisuhteet ja huoltajien kiinnostus koulunkäyntiin säilyvät hyvällä tasolla läpi peruskoulun. Oppimisen into lähtee kuitenkin laskemaan 3. luokasta lähtien. Työrauha koetaan sekä oppilaiden että huoltajien vastauksissa vaihtelevaksi läpi koko koulupolun. Tuloksista käy myös ilmi, että tyttöjen suhtautuminen oppimiseen ja hyvinvointiin muuttuu poikia negatiivisemmaksi alakoulun viimeisten luokkien aikana ja tämä negatiivinen kehitys jatkuu läpi yläkoulun.

Henkilöstökyselyn perusteella koulujen keskusteluilmapiiri, yhteisöllisyyden kokemus ja pedagoginen vertaistuki ovat hyvällä tasolla. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen on edistynyt merkittävästi vuodesta 2024. Opetushenkilöstön työmotivaatio, sitoutuminen työyhteisöön sekä halu pedagogiseen kehittymiseen ja tiimityön tekemiseen ovat korkealla tasolla. Koulujen väliset erot ovat varsin pienet näillä osa-alueilla. Haasteina nousee henkilöstön osaamisen kehittämisen yksipuolisuus ja osaamisen vähäinen jakaminen. Lisäksi oppilaiden osallistaminen on melko vähäistä. Kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäämiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Tiimityö ja yhteisopettajuus eivät ole myöskään yleistyneet ylä- ja yhtenäiskouluissa samalla tavalla kuin alakouluissa. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjesti syyskuussa 2025 oppimistulosten arvioinnin perusopetuksen 7. vuosiluokan oppilaille. Kaikki Kuopion 7. luokan oppilaat osallistuivat tähän arviointiin. Arviointi tuottaa kouluille ja opetuksen järjestäjille tietoa oppilaiden matematiikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden osaamisesta. Osaamistason lisäksi arvioinnissa toimivat taustamuuttujina sukupuoli, erityisen tuen tarve​, S2-opetuksen tarve​, edeltävä alakoulu sekä 6. luokan lopussa annetut matematiikan ja äidinkielen arvosanat. Kaupunkitason tulokset on esitelty liitteessä tarkemmin.

Tulokset osoittavat, että Kuopion 7. luokkalaisten oppilaiden matematiikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden osaamisen keskimääräinen taso vastaa kansallista keskiarvoa. Koulukohtaisissa tuloksissa yläkoulujen välillä ei ole suuria eroja tuloksissa. Mittaukset tehtiin syyskuussa, jolloin yläkoulun vaikutus oppilaiden tuloksiin on ollut lähes olematon. Sen sijaan, kun tarkastellaan tuloksia edeltävän alakoulun mukaan, ovat erot koulujen välillä huomattavia.​ Koulut ovat saaneet koulukohtaiset tulokset suoraan Karvilta. Taustamuuttujien analyysissä huomattiin, että 6. luokan kevään todistusarvosanoilla ja testillä mitatulla osaamisella on äidinkielessä pieni yhteys. Matematiikassa testituloksilla ja oppilaiden saamilla arvosanoilla ei sen sijaan ole mitään yhteyttä, mitä voidaan pitää huolestuttava tuloksena. Kouluja on ohjeistettu käymään keskusteluja tulosten pohjalta ja vertailemaan valtakunnallisia arviointikriteereitä ja koulun käytäntöjä keskenään.

Tarkemmassa analyysissä huomattiin myös, että koulujen koko ei näytä vaikuttavan merkittävästi testiosaamiseen kummassakaan aineessa. ​Kaupunkikoulujen oppilaat saavuttavat hieman parempia tuloksia matematiikan testissä kuin maaseutualueen koulut. Äidinkielessä tällaista eroa ei ole.​ Poikien arviointi on tulosten perusteella erityisesti äidinkielessä hieman tiukempaa kuin testin tulokset antaisivat olettaa. ​Oppimistulosten seurantaa on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina. Muun muassa tähän arviointiin osallistuneille oppilaille on tarkoitus teettää uusi arviointi 9. luokan keväällä, jolloin saadaan seurattua heidän oppimistulosten kehitystä yläkoulun aikana.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 69 §

Vaikutusten arviointi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, kun kyseessä on toiminnan seurantaa koskeva asia (KH 21.10.2024/, §293).