Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 23.04.2025/Pykälä 91

Kaupunkirakennelautakunta 23.04.2025 § 91  

5519/10.03.01.00/2024  

  Valmistelijat / lisätiedot:

 liikennejärjestelmäsuunnittelija Matti Vänskä, puh. 044 718 5463

  kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine, puh. 044 718

  etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Puijonkadun yleissuunnitelmavaihtoehdon 3, joukkoliikennekatu, katu- ja rakennussuunnittelun pohjaksi Asemakadun ja Tulliportinkadun välillä.

Päätös Merkitään, että Eero Wetzell poistui esteellisenä (yhteisöjäävi) kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Sirpa Kulin Markus Jukaraisen kannattamana esitti, että lautakunta hyväksyy Puijonkadun yleissuunnitelmavaihtoehdon 1 katu- ja rakennussuunnittelun pohjaksi Asemakadun ja Tulliporinkadun välillä.

Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne, jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne, jotka ovat jäsen Sirpa Kulinin tekemän esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Tolppanen, Kiflie, Asikainen, Chiksoeva, Hytönen, Kokki, Nieminen, Wihuri) ja 2 ei-ääntä (Jukarainen, Kulin) joten lautakunta oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen.

Selostus Kaupunkirakennelautakunta on kokouksessaan 26.2.2025 § 35 hyväksynyt otsikossa mainitut yleissuunnitelmaluonnokset nähtäville asetettavaksi. Aineisto oli nähtävänä 5.3.2025 – 23.3.2025 valtuustotalon aukioloaikana kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelussa, Suokatu 42 sekä verkossa osoitteessa: www.kuopio.fi/ilmoitustaulu.

Nähtävilläoloaikana järjestettiin yleisötilaisuus 13.3.2025. Kutsu yleisötilaisuuteen oli esitetty avoimena kutsuna nähtäville asettamisen kuulutuksen yhteydessä, ja lisäksi Puijonkatuun rajautuville kiinteistöille jaettiin erilliset kutsut. Yleisötilaisuuteen osallistui n. 20 kadun varren kiinteistön yrittäjää tai asukasta.

Suunnitelmista jätettiin nähtävillä oloaikana neljä mielipidettä, joiden tiivistelmät vastineineen ovat jäljempänä tässä selostuksessa.

Saatujen palautteiden myötä on nähtävilläoloajan jälkeen laadittu vielä vaihtoehtojen 1 ja 3 yhdistelmänä yleissuunnitelmavaihtoehto 4, jossa on tarkasteltu seuraavia asioita:

• Puijonkadulla ajorajoitus (ei koske joukkoliikennettä) Suokadun ja Maljalahdenkadun välillä pohjoisen ajosuuntaan.
• Kahden kadunvarsipysäköintipaikan sijoittaminen myös Suokadun ja Maljalahdenkadun välille
• Kadun länsireunan erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän johtaminen yhtenäisenä Asemakadun ylitse.

Vaihtoehto ja sen arvioidut vaikutukset on esitelty jäljempänä tässä selostuksessa.

Saadut mielipiteet ja niiden vastineet:

Mielipide 1:

Mielipiteessä kritisoidaan suunnitelmavaihtoehtoja kadunvarsipysäköinnin vähenemisestä. Tämä on mielipiteen jättäjän mielestä ongelmallista erityisesti liikuntarajoitteisten ja muuten huonosti liikkuvien kannalta. Mielipiteessä todetaan, että toriparkki on hyvä, mutta se ei palvele mielipiteen jättäjää, ja jos Puijonkadulta poistetaan kaikki kadunvarren pysäköintipaikat, hän joutuu lopettamaan asioimisen kadunvarren yrityksissä. Yleisesti mielipiteessä todetaan, että kadunvarsipaikkojen poistaminen ei tule vilkastuttamaan kaupungin keskustaa vaan päinvastoin.

Vastine:

Suunnitelmavaihtoehdoissa 1 ja 2 on Puijonkadulle esitetty välillä Asemakatu – Suokatu yhteensä kuusi (6) kadunvarsipysäköintipaikkaa mistä yksi (1) on liikuntaesteisen pysäköintipaikka. Vaihtoehdossa 3 em. katuvälille on esitetty kaksi (2) liikuntaesteisten kadunvarsipysäköintipaikkaa. Katuvälillä Suokatu – Maljalahdenkatu kadunvarsipaikkoja ei ole esitetty missään vaihtoehdossa, mutta vaihtoehdossa 3 on Suokadulle lisätty nykytilaan verrattuna yhteensä kolme (3) kadunvarsipysäköintipaikkaa, mistä kaksi (2) sijoittuu Puijonkadun liittymän välittömään läheisyyteen. Näiltä vaihtoehdossa 3 esitetyiltä Suokadun uusilta pysäköintipaikoilta on etäisyys Puijonkadun liikekiinteistöille maksimissaan noin 180 metriä ja Puijonkadulle esitetyiltä kahdelta liikuntaesteisen paikalta on kulkuetäisyys liikekiinteistöille maksimissaan noin 140 metriä. Mitä tulee kaupungin keskustan vetovoimaan, Puijonkatu on tärkeä jalankulun ja pyöräilyn yhteys Kauppatorin ja matkakeskuksen välillä, ja jalankulkuympäristön viihtyisyyden kohentuminen edistää ihmisten viihtymistä ja asioimista alueella todennäköisesti enemmän kuin yksittäiset kadunvarsipysäköintipaikat.

Mielipide 2:

 Mielipiteessä esitetään, että Puijonkatu tulisi säilyttää ennallaan. Tämä helpottaisi liikuntaesteisten asiointia keskustan alueella ja tämä pitäisi keskustan elinvoimaisena.

Vastine:

 Puijonkadulla on todettu useita mm. liikenteeseen, toiminnallisuuteen, esteettömyyteen ja viihtyisyyteen liittyviä kehittämistarpeita ja tästä syystä Puijonkadun kehittäminen on perusteltua. Jalankulkuympäristön viihtyisyyden kohentaminen on ensiarvoisen tärkeää, jos halutaan vahvistaa keskustan vetovoimaa.

 Mielipide 3:

 Mielipiteessä todetaan, että ajoyhteys Puijonkadun ja Asemakadun liittymäalueella sijaitsevan hotellin piha-alueelle tulee säilyttää myös tulevaisuudessa ja sen kautta tulee olla myös mahdollista hoitaa hotellin tavaratoimituksen puoliperävaunullisella rekalla myös peruuttamalla (sisään tai ulos). Mielipiteessä esitetään myös, että Puijonkadulle tulisi mahdollistaa tilausajobussille turvallinen pysäköintipaikka hetkellisesti asiakkaiden tuontiin / hakuun. Lisäksi mielipiteessä todetaan, että hotellin pihaan ja pihasta tulisi voida ajaa molemmista suunnista Puijonkatua ja että läheisyydessä olevat kivijalkakaupat/ravintolat tarvitsevat myös lyhytaikaista pysäköintiä Puijonkadulla.

Vastine:

Kaikissa vaihtoehdoissa on esitetty ajoyhteys ja kiinteistöliittymä Puijonkadun ja Asemakadun liittymäalueella sijaitsevalla hotellille. Liittymän tarkempi liikenteellinen mitoitus mm. huoltoliikenteen osalta ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Tilausajobussien osalta tullaan jatkosuunnittelussa mahdollistamaan pysähtyminen linja-autoille matkustajien poisjättämistä/noutoa varten Asemakadun ja Hapelähteenkadun välille huomioiden eri kulkumuotojen turvallisuus ja liikenteen sujuvuus.

Kadunvarsipysäköinnin osalta suunnitelmavaihtoehdoissa 1, 2 ja 4 on Puijonkadulle esitetty välillä Asemakatu – Suokatu yhteensä kuusi (6) kadunvarsipysäköintipaikkaa mistä yksi (1) on liikuntaesteisen pysäköintipaikka. Vaihtoehdossa 3 em. katuvälille on esitetty kaksi (2) liikuntaesteisten kadunvarsipysäköintipaikkaa. Katuvälillä Suokatu – Maljalahdenkatu kadunvarsipaikkoja on esitetty vain vaihtoehdossa 4 ja lisäksi vaihtoehdossa 3 on Suokadulle lisätty nykytilaan verrattuna yhteensä kolme (3) kadunvarsipysäköintipaikkaa, mistä kaksi (2) sijoittuu Puijonkadun liittymän välittömään läheisyyteen. Näiltä vaihtoehdossa 3 esitetyiltä Suokadun uusilta pysäköintipaikoilta on etäisyys Puijonkadun liikekiinteistöille maksimissaan noin 180 metriä ja Puijonkadulle esitetyiltä kahdelta liikuntaesteisen paikalta on kulkuetäisyys liikekiinteistöille maksimissaan noin 140 metriä.

 Mielipide 4 täydennyksineen:

 Mielipiteessä todetaan, että yleissuunnitelmavaihtoehto 3 on paras seuraavista syistä johtuen:

• Puut sijoittuvat kadun aurinkoisemmalle itäreunalla mikä muodostaa kävelijöille puistokatumaisen ja viihtyisämmän reitin.
• Autokaistat sijoittuvat loitommas itäreunan jalkakäytävästä, mikä lisää reitin viihtyisyyttä
• Länsireunan eroteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä on selkein, koska pyöräilyväylän vieressä ei ole kadunvarsipysäköintipaikkoja.
• Länsireunan eroteltu pyöräilyväylä jatkuu yhtenäisenä Asemakadun ylitse.
• Puijonkatu toimisi lähinnä bussikatuna, mutta henkilöautoilu olisi kuitenkin sallittu toriparkkiin ja kiinteistöille

Lisäksi vaihtoehdon positiiviseksi puoleksi mielipiteessä esitetään bussireittien ja pysäkkien säilyminen ennallaan. Tämä on osin virheellinen perustelu, koska vaihtoehdossa 3 joukkoliikennereitti muuttuu keskustaan saapuvan liikenteen osalta reitin siirtyessä Haapaniemenkadulta Puijonkadulle. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutuksia pysäkkijärjestelyihin, mikä myös mielipiteessä todetaan.

Mielipiteessä esitetään myös ongelmakohtia/korjausesityksiä yleisesti (myös vaihtoehtoon 3) seuraavasti:

• Jalankulun ja pyöräilyn erottelu tulisi toteuttaa kadun länsireunalle Maljalahdenkadun ja Tulliportinkadun välillä myös toriparkin ajoluiskan kohdalle vähintään opastusmerkein.
• Ongelmallisin kohta pyöräilylle on Asemakadun ylitys kadun länsireunalla, mikä on nykytilassa rotvalleineen (reunakivet) ja kaltevuuksineen ongelmallinen etenkin talvisin (lipeämis- ja kaatumisvaara). Lisäksi hotellirakennus muodostaa kadunkulmaan vaarallisen katveen. Näistä syistä kadunkulmausta ja Asemakadun ylitystä tulisi kohentaa pyöräilylle huomattavasti turvallisemmaksi ja sujuvammaksi jatkosuunnittelussa, valittiinpa mikä vaihtoehto tahansa.
• Vaihtoehdossa 3 liikennemäärä Vuorikadulla nelinkertaistuisi liikenne-ennusteen mukaisesti. Tämä heikentää Vuorikadun asukkaiden ja kulkijoiden viihtyisyyttä.
• Vaihtoehdossa 3 Maljalahdenkadun kohdalla Puijonkadun itäreunan kohdalla on tarpeettoman leveä kävelyalue. Mielipiteessä esitetään, että kohtaan kannattaisi sijoitella puita tms. viherratkaisu tai muuta ilmeikästä.
• Puiden osalta tulisi käyttää ainavihantia puulajikkeita mikä parantaisi katualueen viihtyisyyttä myös talvella.
• Pyörätelineitä tulisi hajasijoitella useampaan kohtaan kuin mitä vaihtoehdoissa 1-3 on nyt esitetty. Tämä mahdollistaisi pyörän pysäköimisen lähemmäs asiointiliikettä.
• Lisähuomioina esitetään:
  • Puita kannattaisi sijoittaa enemmän kuin mitä asemapiirroksissa (VE 1-3) on esitetty
  • Pyöräilyn osalta esitetyt kommentit koskettavat myös muita pyöriin rinnastettavia kulkuneuvoja.
  • Bussiliikenteen mäkiongelmaa (Asemakadun ja Haapaniemenkadun liittymässä) voinee lieventää tiheämmällä hiekoituksella.
  • Esitetyille näkökohdille pyydetään antamaan painoarvoa, koska mielipiteen jättäjä on asiointipyöräillyt Kuopiossa ympärivuotisesti lähes 30 vuotta.

Vastine:

Mielipiteessä esitetyihin ongelmakohtiin ja korjausesitykseen todetaan seuraavasti:

• Toriparkin rampin kohta on kapea erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän toteuttamiseksi. Väylän leveys on noin 3,5 metriä. Suunnitteluohjeiden mukaisesti erotellun väylän minimileveys tulisi olla vähintään 4,25 metriä (2,5 m pyörätie ja 1,75 m jalkakäytävä) mahdollistamaan kaksisuuntainen liikenne molemmilla väylillä. Tästä syystä on käyttäjille selkeämpi ja turvallisempi ratkaisu osoittaa väylä yhdistettynä väylänä.
• Asemakadun ylityksen osalta tavoitteena on viedä kadun länsireunan jalankulku- ja pyöräilyväylän erottelu yhtenäisenä. Tämä on mahdollista vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4.
• Vuorikadun liikennemäärä kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa liikenne-ennusteen mukaisesti, mutta suurin kasvu on  vaihtoehdossa 2 ja 3, missä liikennemäärä lähes nelinkertaistuu (1350 ajon./vrk.  4500 ajon./vrk). Vaihtoehdossa 1 liikennemäärä ~kaksinkertaistuu liikenne-ennusteen mukaisesti (1350 ajon./vrk.  3000 ajon./vrk.). Vuorikadulla liikennemäärän kasvusta n. 1650 ajon./vrk. johtuu yleisestä liikennemäärän kasvusta keskusta-alueella. Näin ollen vaihtoehdoissa 2 ja 3 liikenteen uudelleen reitittymisestä johtuva kasvu on noin 1500 ajon./vrk. Liikenne-ennusteen mukaisesti Vuorikadun liikennemäärä ennustilanteessa 2040 olisi noin 4500 ajon./vrk. mikä on heikentää mielipiteen mukaisesti kadun viihtyisyyttä asukkaiden ja kulkijoiden osalta. Liikennemäärä ei kuitenkaan ole keskusta-alueella poikkeuksellinen ja verrattavissa nykytilassa esimerkiksi Suokadun tai Maaherrankadun liikennemäärään.
• Puijonkadun itäreunan jalkakäytävä Maljalahdenkadun kohdalla on leveä ja tähän on mahdollista tarkastella viihtyisyyttä lisääviä rakenteita, esim. puu- tai pensasistutuksia jatkosuunnittelussa.
• Kasvilajit ratkaistaan tarkemmassa jatkosuunnittelussa (katu- ja rakennussuunnittelu)
• Pyörätelineiden tarkempi sijoittelu ratkaistaan tarkemmassa jatkosuunnittelussa (katu- ja rakennussuunnittelu)
• Lisähuomioiden osalta:
  • Istutusten tarkempi suunnittelu tehdään katusuunnitteluvaiheessa, kun liikenteellinen ratkaisu on valittu.
  • Asemakadun ja Haapaniemenkadulla on jo nykytilassa tehostettu talvikunnossapito. Ensisijainen ratkaisu joukkoliikenteen kehittämiseksi on pyrkiä siirtää keskustaan saapuvat linjat muulle reitille.

 Yleisötilaisuus 13.3.2025.

 Yleisötilaisuudessa esiteltiin yleissuunnitelmavaihtoehdot vaikutuksineen sekä havainnekuvineen. Tilaisuus oli hyvähenkinen ja tilaisuudessa saatiin osallistujilta useita kommentteja/mielipiteitä sekä käytiin paikoin vilkasta keskustelua Puijonkadun kehittämisestä:

• Vaihtoehdon 3 ajorajoitukset ja kaikkien (pl. kaksi (2) kpl liikuntaesteisen pysäköintipaikkoja) kadunvarsipysäköintipaikkojen poistuminen herätti huolta yrittäjien keskuudessa. Erityisesti toivottiin paria lyhytaikaista pysäköintipaikkaa Suokadun ja Maljalahdenkadun välille. Lisäksi huomautettiin, että ajorajoituksien valvonta tulee olemaan haasteellista.
• Asemakadun liikenteellinen toimivuus on jo nykytilassa ruuhka-aikoina huono ja erityisesti rautatieaseman edusta on ”sumppu” saattoliikenteen osalta.
• Huomautettiin, että nykytilassa pyöräilyä on paljon myös kadun itäreunalla ja kysyttiin miksi eroteltu jalankulku- ja pyöräväylä on esitetty kadun länsireunalle?
• Pyöräliikenteen osalta esitettiin, että eikö pyöräliikennettä tulisi kehittää viereisille rännikaduille?
• Joukkoliikenteen osalta esitettiin ainakin osan linjoista reitittämistä Maaherrankadun kautta jolloin Puijonkatua voitaisiin kehittää enemmän muille kulkumuodoille.
• Viheristutusten osalta toivottiin jatkosuunnittelussa panostettavan lajeihin mitkä eivät ”roskaa”.
• Kadun esteettömyyteen panostamista pidettiin yleisesti ottaen hyvänä asiana.

 Vastineet yleisötilaisuudessa esitettyihin kommentteihin:

• Ajokieltojen valvonnan osalta kaupunki on pyytänyt lausunnon Itä-Suomen poliisilaitokselta. Poliisi toteaa 13.2.2025 päivätyssä lausunnossaan seuraavasti:
  • Poliisi pitää yleisesti vaihtoehtoa 1, eli liikenteellistä näkötilaa parhaana.
  • Vaihtoehto 3 on poliisin näkökannalta huonoin, koska uskottava liikenteen ohjauslaitteiden (ajokieltojen) valvonta olisi käytännössä mahdotonta järjestää. Valvonta edellyttäisi useamman partion käyttämistä ja se on käytössä olevien resurssien osalta haasteellista. Varsinkin kun valvontaa ei voitaisi järjestää jatkuvana/toistuvana uskottavuuden kannalta.
  • Lisäksi poliisi huomauttaa, että ajorajoitukset aiheuttavat liikenteen siirtymistä viereisille kaduille ja moottoriajoneuvojen ajomatkat kasvavat keskustassa tämän takia.
  • Poliisin lausunto on kokonaisuudessaan päätösesityksen liitteenä.
• Asemakadun liikenteellinen toimivuus on jo nykytilassa ruuhkautunut erityisesti iltahuipputunnin aikana ja Haapaniemenkadun ja Puijonkadun välinen osuus Asemakadusta jonoutuu. Vaihtoehdossa 1 Asemakadun liikenteellinen toimivuus on kaikkein heikoin johtuen liikenteen yleisestä kasvusta. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 Asemakadun liikenteellinen toimivuus on nykytilaa heikompi, mutta kuitenkin parempi kuin vaihtoehdossa 1 koska Puijonkadun ajorajoituksen tai yksisuuntaistamisen myötä Puijonkadun ja Asemakadun liikennevalojen ajoituksia voidaan muokata paremmin huomioimaan suurimpia liikennevirtoja. Vanhan rautatieasemarakennuksen piha-alueen osalta kehittämisvastuu on kiinteistön haltijalla. Kaupunki on kehittänyt asema-alueen saattoliikenneratkaisuita radan pohjoispuolelle matkakeskushankkeen yhteydessä.
• Liikenneselvityksen aikana tehtyjen liikennelaskentojen mukaisesti iltahuipputunnin aikana Puijonkadun välillä Asemakatu - Hapelähteenkatu  kulkee yhteensä n. 138 pyöräilijää, joista kadun itäreunalla yhteensä 68 pyöräilijää ja kadun länsireunalla 70 pyöräilijää. Iltahuipputunnin liikennemäärä on yleisesti noin 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä ja näin ollen itäreunalla kulkee nykytilassa noin 680 pyöräilijää/vrk. ja länsireunalla noin 700 pyöräilijää/vrk. Huomioitavaa on, että kadun itäreuna on jo nykytilassa jalkakäytävä. Suunnitelmissa eroteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä on sijoitettu kadun länsireunalle, koska Asemakadusta pohjoiseen eroteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä on jo rakenteilla kadun länsireunalle ja tämä puoli mahdollistaa näin ollen yhtenäisen ja sujuvan yhteyden muodostumisen.
• Pyöräilyn siirtäminen kokonaisuudessa Puijonkadulta viereisille rännikaduille ei ole kaupungin tavoitteena olevan sujuvan ja turvallisen pyöräliikenteen kehittämisen mukainen ratkaisu. Puijonkadulle sijoittuva väylä mahdollistaa laajemmassa mittakaavassa sujuvan, turvallisen ja loogisen pyöräily-yhteyden pohjoisesta kaupungin keskustaan (torialueelle) sekä edelleen keskustan lävistävänä yhteytenä yhdistyen torin eteläpuolelle jo toteutettuun pyöräilyn laatukäytävään Puijonkadulla.
• Puijonkadun kautta kulkevat kaikki Kuopion joukkoliikenteen pohjoiset linjat 2, 4, 21, 31, 32, 35 ja 40. Näiden linjojen kierrättäminen Maaherrankadun kautta kaksinkertaistaisi linjojen ajomatkan välillä kaupungintalon pysäkit – Puijonkadun/Puutarhakadun liittymä (n. 650 m  1300 m). Puhtaasti lisääntyneeseen ajomatkaan suhteutettuna tämä lisäisi linjojen ajoaikaan n. 1,5 min/linja/vuoro. Lisäksi vuorojen 31, 32, 35 ja 40 lähtöpysäkki keskustasta on Maljalahdenkadulla ja näin ollen nämä vuorot joutuisivat ajamaan ensin Puijonkatua etelään Tulliportinkadulle mikä lisää kääntymisineen ajoaikaa n. 20-30 sekunttia. Linjan 4 (runkolinja) osalta Maaherrankadun käyttäminen tarkoittaisi, että linjan lähimmiltä pysäkeiltä tulisi matkakeskukselle matkaa n. 600 metriä, kun Puijonkadun kautta liikennöitäessä matka on noin 100 metriä. Näin ollen Maaherrankadun käyttäminen joukkoliikennelinjojen reittinä ei tue millään muotoa kaupungin tavoitteita kehittää joukkoliikennettä ja ajoaikojen lisääntyminen n 1,5 – 2,0 minuutilla/linja/vuoro lisää joukkoliikenteen kustannuksia linjoilla, koska linjoilla käytettävää kaluston määrää jouduttaisiin lisäämään.
• Viheristutuksen osalta mm. lajit ja sijoittelu ratkaistaan tarkemmassa jatkosuunnittelussa (katu- ja rakennussuunnittelu)

 Vaihtoehto 4:

Uusi, saatujen mielipiteiden myötä tarkasteltu vaihtoehto 4 pohjautuu vaihtoehtoon 1 seuraavilla muutoksilla:

• Asemakadun liittymäalueella on kavennettu itäreunan jalkakäytävää leveyteen 2,5 m, mikä mahdollistaa länsireunan erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän jatkamisen yhtenäisenä Asemakadun pohjoispuolelle.
• Lisätty kaksi (2) kadunvarsipysäköintipaikkaa Suokadun ja Maljalahdenkadun välille kadun länsireunalle.
• Maljalahdenkadun ja Tulliportinkadulla kokonaisuudessaan kaksisuuntainen liikenne kuten vaihtoehdoissa 2 ja 3.
• Välillä Suokatu – Maljalahdenkatu pohjoisen ajosuunnalla ajorajoitus, vain joukkoliikenne sallittu. Etelän ajosuuntaan (torille päin) ei ajorajoituksia.
• Välillä Asemakatu – Suokatu ei ajorajoituksia.

Autoliikenteen osalta suunnitelmaratkaisu on pääpiirteittäin vaihtoehdon 1 mukainen. Ainoa ero on se, että Puijonkadun välillä Suokatu – Tulliportinkatu kiinteistöjen liikenne poistuu pohjoisen ajosuuntaan Maljalahdenkadun ja edelleen Haapaniemenkadun kautta johtuen Puijonkadun ajorajoituksesta pohjoiselle ajosuunnalle.

Jalankulun ja pyöräilyn osalta vaihtoehdon merkittävimmät erot liittyvät Asemakadun liittymäalueelle. Pyöräilyn osalta vaihtoehto on vaihtoehtojen 2 ja 3 mukainen, koska pyöräilylle hankalin kohta, Asemakadun ylitys kadun länsireunalla, voidaan viedä eroteltuna väylänä kokonaisuudessaan. Kävelyn ja esteettömyyden osalta vaihtoehto on selkeästi huonompi kuin muut vaihtoehdot, koska kadun itäreunan jalkakäytävää on jouduttu kaventamaan 2,5 metrin leveyteen em. kadun länsireunan erotellun jalankulku- ja pyöräilyväylän tilantarpeen sekä autoliikenteelle varatun kolmen ajokaistan vuoksi. Kadun itäreunalla on vuoden 2024 syyskuun liikennemittauksen mukaisesti iltahuipputunnin aikana noin 360 jalankulkijaa, mikä vastaa vuorokausimääränä n. 3 600 jalankulkijaa/vrk. Suunnitteluohjeiden mukaisesti tällä jalankulkijamäärällä tulisi jalkakäytävän leveyden olla erittäin tiiviisti rakennetulla alueella yli 3,5 m. Tämä on selkeä heikennys verrattuna esim. vaihtoehtoon 3, missä jalankulkuväylän leveys samalla kohdalla on n. 4,5 metriä.

Joukkoliikenteen osalta vaihtoehto 4 mahdollistaisi kaksisuuntaisen joukkoliikenteen Puijonkadulla, mutta kaupunkiin saapuvien vuorojen (etelän ajosuunta) osalta vaihtoehdossa on riski, että Suokadun liittymässä linja-autot jäävät kääntyvien autojen taakse jumiin. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä viiveitä joukkoliikenteelle. Keskustasta poistuville vuoroille Puijonkadun ajorajoitus pohjoiselle ajosuunnalle välillä Suokatu - Maljalahdenkatu parantaisi joukkoliikenteen sujuvuutta nykytilaan verrattuna.

Viihtyisyyden osalta vaihtoehto on samanlainen kuin vaihtoehdot 1 ja 2 viherkaistain sijoittuessa kadun länsireunalle. Tämä on kasvillisuuden ja kadun itäreunan jalankulkureitin viihtyisyyden osalta huonompi ratkaisu kuin vaihtoehdon 3 mukainen viherkaistan sijoittaminen kadun itäreunalle.

Yhteenveto:

Puijonkadun liikennöidyimmällä kohdalla, Asemakadun ja Häpelähteenkadun välillä, katua pitkin liikkuu vuorokauden aikana yhteensä noin 17 400 henkilöä vuorokaudessa jakautuvat seuraavasti:

• Jalankulkijoita n. 4 600 hlö./vrk. (n. 3 600 kadun itäreunalla ja n. 1 000 kadun länsireunalla
• Pyöräilijöitä n. 1 380 hlö./vrk. (n. 680 kadun itäreunalla ja n. 700 kadun länsireunalla)
• Joukkoliikenteen matkustajia Puijonkadulla linjoissa yhteensä n. 6 600 hlö./vrk.)
• Autolla (kuljettajana tai kyydissä) n. 4 800 hlö./vrk. (n. 3 000 ajon./vrk. * henkilöauton keskimääräinen henkilöluku 1,6)

Näin ollen kadun kulkijoista vain noin neljäosa (n. 28 %.) ajaa tai matkustaa henkilöautolla. Noin kolme neljäsosaa (n. 72%)  Puijonkadulla liikkujista kulkee jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Joukkoliikenteen matka-aika on kriittinen erityisesti tulevalla runkolinjalla nro. 4. missä vuoroväliä tihennetään. Tällä linjalla vuorojen viiveet Puijonkadulla kertaantuvat vuorokauden aikana ja tämä lisää riskiä, että linjalle joudutaan ottamaan lisäauto aikataulussa pysymiseksi. Yhden lisäauton kustannus on noin 80 000...100 000 €/vuosi/linja. Myös Siilinjärvelle kulkevissa linjoissa on jo nykytilassa havaittu ongelmia aikataulussa pysymiseksi.

Jalankulun osalta kadun itäreuna, erityisesti Asemakadun liittymäalueella on kulkijamäärältään yksi keskustan vilkkaimmista paikoista. Väylä toimii torialueen ja matkakeskusalueen välisenä pääyhteytena ja on pitkämatkaisella linja-autolla tai junalla Kuopioon saapuvalle henkilölle yhtenä ensimmäisistä näkymistä ja kokemuksista Kuopion keskusta-alueeseen. Näistä syistä väylän turvallisuus, sujuvuus ja viihtyisyys on yksi jatkosuunnittelun tärkeimmistä painopisteistä.

Pysäköinnin osalta Kuopion kaupungin strategisena linjauksena on ollut jo lähes vuosikymmenen Kuopion keskustapysäköinnin yleissuunnitelman mukaiset linjaukset:

• Keskustan kilpailukykyisyys kaupallisten ja muiden palveluiden tarjoajana varmistetaan riittävällä pysäköintimahdollisuuksilla
• Ydinkeskustan asiointipysäköinti ohjataan ensisijaisesti pysäköintitalohin
• Lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten varataan tarvittaessa kadunvarsipaikkoja
• Pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan rakennusten sisäänkäynnin läheisyyteen

Liikuntaesteisten pysäköinnin osalta on vuonna 2024 valmistuneessa Kuopion keskustan pysäköintiselvityksessä linjattu seuraavasti:

• Kehittämisperiaatteiden mukaisella mitoituksella paikkoja (liikuntaesteisten) on vähintään kahden korttelisivun välein, jolloin palvelut ovat hyvin saavutettavissa.
• Lisäksi on huomattava, että liikuntaesteisten pysäköintitunnuksella saa aina pysäköidä tavanomaiselle autopaikalle pysäköintimaksua suorittamatta tai välittämättä aikarajoituksista ja jopa silloin, kun kadunvarsipysäköinti olisi kielletty liikennemerkillä, kunhan se ei aiheuta kohtuutonta haittaa liikenteelle tai liikenneturvallisuudelle.

Vaihtoehdon 3 mukaisten ajorajoitusten valvonta on resursseja vaativaa, kuten Itä-Suomen poliisin lausunnossa todetaan, mutta kielto on valvottavissa. Iltahuipputunnin aikana Puijonkatua pohjoisesta keskustaan saapuvasta liikennevirrasta (128 ajon./IHT) >55% jatkaa suoraan edelleen toriparkkiin ja tämä liikennevirta on myös ajorajoituksilla sallittu. Erityisesti pohjoisen ajosuunnan ajorajoitukset ovat helpommin valvottavissa, koska tällä ajosuunnalla yksityistautoilun osalta läpiajo on yksiselitteisesti kielletty sekä Asemakadun ja Suokadun välillä että Maljalahdenkadun ja Suokadun välillä. Kuopion keskustassa on nykytilassa asetettu torinympärille ajorajoituksia Tulliportikadulle välillä Savonkatu – Puijonkatu sekä Haapaniemenkadulle välillä Minna Canthinkatu – Maljalahdenkatu. Näitä ajorajoituksia noudatetaan pääsääntöisesti hyvin.

Kasvillisuus lisää yleistä viihtyisyyttä ja vahvistaa Kuopion  viihtyisän kaupungin imagoa (T-Median veto- ja pitovomatutkimus 2025). Monimuotoinen ja -kerroksellinen kasvillisuus rikastuttaa asukkaiden arkiympäristöä ja tuottaa uuden puuttuvan ekologisen yhteyden kävelykeskustasta pohjoiseen. Viherkaista toimii myös hulevesien paikalliskäsittelyssä, mikä vähentää kaupunkitulvariskiä. 
 

Kasvillisuuden sijoittaminen kadun itäreunalle, esteettömän jalankulkuyhteyden viereen, mahdollistaa levähdyspaikkojen luontevan ja käytettävyydeltään turvallisen, sijoittamisen niiden lomaan. Kadun itäreunan valo-olosuhteet ovat länsireunaa otollisemmat, jolloin käytössä on monipuolisempi, kaupunkiin väriä antava kasvilajivalikoima. Kukkivien kasvien käytöllä  parannetaan myös pölyttäjien elioloja.
 

Kasvillisuuden lisääminen katualueille on Kuopion luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO) ja  Pohjois-Savon Sisu -hankkeen (suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon) mukainen toimenpide.

 Johtopäätöksenä on , että Puijonkatua välillä Asemakatu – Tulliportinkatu tulisi kehittää joukkoliikennekatuna vaihtoehdon 3 mukaisesti. Perusteena ovat  kaupungin strategiset tavoitteet keskustan elinvoiman vahvistamisesta, joukkoliikenteen kehittämisestä ja kestävien kulkumuotojen tukemisesta, sekä lisäksi Puijonkadun nykyinen kulkutapajakauma ja kaupungin tavoite ohjata keskustan pysäköinti ensisijaisesti Toriparkkiin ja muihin keskustan pysäköintilaitoksiin.