Kaupunkirakennelautakunta 13.12.2023 § 200  

8888/02.02.02/2023  

  Valmistelijat / lisätiedot:

          henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen

puh. 044 718 5116

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle 2024.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.11.2023 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2024 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2027.

Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttösuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin.

Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Investointien budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot.

1. Käyttötalous

Käyttösuunnitelmat laaditaan valtuuston päätöksen mukaiseen toimintakatteeseen, joka on valtuustoon nähden sitova taso. Palvelualueen on huomioitava käyttösuunnitelmassa ja toiminnassaan valtuuston palvelualueelle määrittelemät tavoitteet, joilla strategian tavoitteita toteutetaan. Palvelualue voi talousarviovuoden aikana tehdä muutoksia talousarvioonsa lautakunnan päätöksellä, kun toimintakate ei muutu. Muutosten tulee olla olennaisia ja välttämättömiä.

Toiminnan painopisteet

Taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden saavuttaminen edellyttää tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistamista kaupungin kasvuohjelman mukaisilla alueilla sekä täydennysrakentamisalueiden kaavoitusta, kunnallistekniikan rakentamista ja aktiivista maanhankintaa.

Yksi tärkeimmistä kehittämisalueista on Savilahden alue. Savilahden kaupunginosaa toteutetaan laajapohjaisena kaupungin ja alueen toimijoiden yhteistyöhankkeena. Vanhan Varikon alueella ensimmäiset asuntorakentamisen kerrostalot valmistunevat vuonna 2024 ja Savilahden pohjukassa Kuopaksen opiskelija-asuintalot lähtevät toteutukseen. Uusia kerrostaloja on rakenteilla myös keskustassa ja rivitaloja Lehtorinteen alueelle.

Pientaloalueiden uudisrakentamisen painopiste on siirtynyt Hiltulanlahden III-alueelle. Maaseutukeskusten ja kylien tontit ovat jatkuvassa haussa ja maaseututaajamien omakoti- ja yritystonttien markkinoinnista huolehditaan.

Elinkeinoelämän kehittymistä tuetaan kaavoittamalla monipuolisia yritystontteja Pieneen Neulamäkeen, Rasinmäkeen, Sorsasaloon ja Kelloniemeen.

Joukkoliikenteen runkolinjaston suunnittelua sekä infran rankentamista ja kehittämistä jatketaan. Runkolinjastolla aloitetaan liikennöinti 2026. Vuorotarjontaa parannetaan joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi sekä matkaketjuja kehitetään mm. pyöräpysäköintijärjestelyin ja kaupunkipyörien avulla.?Joukkoliikenneinfraa parannetaan esteettömyys huomioiden. Tulevissa kilpailutuksissa edellytetään puhtaita käyttövoimia koko paikallisliikenteeltä.

Kaupunkialueen liikenneturvallisuutta parannetaan erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden avulla. Yksi vaikuttavimmista hankkeista on uuden alikulun rakentaminen radan alitse Niiralaan korvaamaan ahdasta jalankulku- ja pyöräilyväylää Niiralankadulla. Vanhojen viisikymmentä vuotta vanhojen siltojen saneeraaminen aloitetaan moottoritien ylittävästä sillasta Puijonkadulla.

Kunnossapidon osalta vuoden 2024 aikana päätetään Maaningan, Nilsiän ja Vehmersalmen alueurakoiden jatkosta sekä keskeisen kaupunkialueen läntisen alueen jatkosta. Päällysteiden kunnon mittauksia toimenpiteiden optimoimiseksi ja riittävien rahallisten resurssien varmistamiseksi jatketaan.

Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus ja samalla koko kaupungin positiivinen kehitys. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut.

Täydennysrakentamisen tuottavuushyödyt tulevat näkymään sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kehitystä.

Asukkaiden vuorovaikutusta osana elinympäristön ja palvelujen suunnittelua lisätään. Asukaslähtöinen kehittämistoiminta kytkeytyy käyttäjälähtöisten palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Asiakaspalvelun kehittäminen jatkuu ja palveluja suunnataan entistä enemmän digitaaliseen muotoon. Käyntiasiointiverkostoa integroidaan osaksi kaupungin muita palveluja. Asiakkaita palvellaan yhä enemmän sähköisesti, jolloin asiantuntijatyö on yhä vähemmän paikkasidonnaista. Myös työhyvinvoinnin näkökulmasta suositaan monipaikkaista työskentelykulttuuria.

Käyttösuunnitelman laskentaperusteet

Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilapalvelujen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja ICT-palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä.

Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllisyyspalvelu, jonne määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan. Työllisyyspalvelulla on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta- ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia, mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessitasoisesti.

Palvelualueiden tulee huomioida hankinnoissaan sosiaalisten kriteereiden käyttö pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi. Kesätyösetelit jaetaan kuopiolaisille 9. luokkalaisille, työllisyyspalvelu koordinoi asian toteuttamista.

Mikäli työllisyysmäärärahaa jää käyttämättä, työllisyyspalvelu voi siirtää sitä käytettäväksi yli 200 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden sekä työttömien nuorten työllisyyden edistämiseksi.

Henkilöstösuunnittelu

Kaupunkiympäristön palvelualueella on tehty henkilöstösuunnitelma vuosille 2024-2026 ja alustavaa suunnitelmaa myös seuraaville vuosille. Suunnitelman pohjaksi on käyty keskusteluja yksiköissä tuotettavista välttämättömistä palveluista ja niistä, joita voidaan vähentää. Palveluista on tunnistettu strategisesti merkittävät palvelut, joiden tuottaminen ja resurssit on pystyttävä varmistamaan. Lisäksi tehtävien jakoa yksiköiden välillä on mietitty uudelleen ja resursseja kohdennetaan strategisesti tärkeisiin palveluihin.

Työhyvinvointi

Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen edellyttävät johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyötä. Huolehditaan terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä ja kehitetään työympäristöä monipaikkaista työskentelykulttuuria tukevaksi.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä kiinnitetään huomiota myös henkilöstön työn kuormittavuuteen, osaamiseen, osaamisvajeen tunnistamiseen ja motivaatioon sekä näiden tavoitteelliseen korjaamiseen ja seurantaan.

Kaupunkiympäristön palvelualueen käyttötalouden toimintakate vuodelle 2023

TOT 2022 TA 2023 KS 2024

1000 €                  1 000 € 1 000 €

2 101                  174 - 425

2. Investoinnit

Infran rakentaminen jatkuu keskeisillä kaupunkikehitysalueilla kuten Savilahti, Asemanseutu, Mölymäki ja Hiltulanlahti. Savilahden alueella rakentamisen pääpaino on siirtynyt Savilahdentien valmistumisen myötä Vanhan Varikon alueelle. Asemanseudun kokonaisuudessa tehdään Väyläviraston ratapihauudistukseen liittyviä töitä. Kivilammen alue Jynkässä lähtee käyntiin. Etelä-Kuopiossa varaudutaan yritysalueiden rakentamiseen Pienessä Neulamäessä sekä Kaatopaikantien ja Lapinmäentien alueilla. Vanhan Aseman ja Itkonniemen suunnittelu jatkuu. Tahkon keskustan rakentaminen käynnistyy.

Investointimäärärahat vuodelle 2024 kokonaisuudessaan ovat:

    TA 2023  TA / KS 2024

    1000 € (netto) 1000 € (netto)

Maa- ja vesialueet       10 700      2 500
(brutto)     (12 200)   ( 3 000)

Yhdyskuntarakentaminen  29 990   33 085

• Liikuntapaikat      4 000     2 630 
• Lähiliikuntapaikat          100           50
• Yl. alueet, puistot ja virkistysal.       4 680      3 475
• Satama                   80         130
• Kunnallistekniikka yht.    21 130   26 800

Koneet ja kalusto               55        140

YHTEENSÄ     40 745  35 725

Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkojen osalta kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet valmistelevat yhdessä kohteet ja kaupunkirakennelautakunta tekee rahoituspäätöksen.

3. Talousarvion ja käyttösuunnitelman seuranta

Talousarvion ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle sekä lautakunnalle neljä kertaa vuodessa, osavuosikatsaukset maalis-, kesä ja syyskuun toteutumatilanteen tietojen pohjalta. Neljäs raportti on tilinpäätös ja kattaa koko vuoden seurannan. Maalis- ja syyskuun osavuosikatsauksissa raportoidaan euromääräinen toteutuma, tilinpäätösennuste ja valtuustoon nähden sitovien mittareiden toteuma sekä laaditaan johdon katsaus. Puolivuotiskatsaus sisältää myös strategian ja tavoitteiden toteutumisen seurannan sekä johdon katsauksen, johon sisältyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan painopisteiden etenemisen seuranta.

Euromääräistä käyttötalouden toteutumaa seurataan kuukausittain. Erilliset talouden kuukausiraportit laaditaan osavuosikatsausten lisäksi elo- ja lokakuulta. Kuukausiraportissa selvitetään sekä talouden toteumaa että koko vuoden ennustetta. Kuukausiraporttiin sisältyvät palvelualueiden arviot koko vuoden toteutumiseen liittyvistä riskeistä. Ensimmäinen osavuosikatsaus ja kuukausiraportti tehdään maaliskuun toteutuman perusteella.

Henkilöstösuunnitelmaa seurataan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.

Investoinnit raportoidaan osavuosikatsauksissa valtuuston päättämällä sitovuustasolla.

Käyttösuunnitelmaa esitellään tarkemmin kokouksessa.

Vaikutusten arviointi -