Kaupunkirakennelautakunta
Esityslista 07.10.2026/Asianro 14

Kaupunkirakennelautakunta 07.10.2026    

7082/10.03.01.00/2026 

Valmistelijat / lisätiedot:

va. kaupungininsinööri Masa O. Wacklin,  puh. 044 718 5308

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

elinvoimajohtaja Timo Antikainen

Päätös

Selostus

Kuopio osallistui vuonna 2026 FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhdyskuntateknisiä palveluja koskevaan kyselytutkimukseen. Tutkimuksessa oli mukana 31 kuntaa. Kuopion otos oli 3 000 henkilöä, joista 417 vastasi paperilomakkeella ja 175 verkossa. Vastauksia saatiin yhteensä 592 ja vastausprosentti oli 20 %.

Tutkimuksessa arvioitiin katujen ja puistojen hoitoa, jätehuoltoa, katuvalaistusta, liikennevalo-ohjausta, liikuntapaikkojen hoitoa sekä vesi- ja viemärihuoltoa. Arviot esitetään pääosin asteikolla 1-5. Tuloksia verrataan Kuopion aikaisempiin tuloksiin sekä tutkimuksessa mukana olleiden kuntien keskiarvoon. Kuntien yhteinen tulos muodostuu kulloinkin mukana olevien kuntien keskiarvosta, joten osallistujajoukon vaihtuminen on huomioitava vuosivertailussa.

Kuopion tuloskuva on kokonaisuutena myönteinen: valtaosa 34 palvelukohtaisesta arviosta parani vuodesta 2025 ja useissa tehtävissä Kuopio sijoittuu kuntien keskiarvon yläpuolelle. Samalla yksittäisissä palveluissa ja alueilla on selviä kehittämiskohteita. Muutoksia tulee tulkita ensisijaisesti useamman vuoden kehityssuunnan, kuntavertailun ja alueellisen tiedon kokonaisuutena, ei yhden vuoden pienten pistemuutosten perusteella.

Kuopion vahvuudet

Talvihoito on selvä vahvuus. Lumenauraus asuntokaduilla sekä jalankulku- ja pyöräteillä ja liukkaudentorjunta ovat kuntavertailussa hyvällä tasolla. Esimerkiksi lumenauraus asuntokadulla sai arvosanan 3,85 ja liukkaudentorjunta jalankulku- ja pyöräteillä 3,82.

Jätehuollon palveluissa arviot ovat pääosin korkeita. Järjestetyn jätteenkuljetuksen toimivuus sai arvosanan 4,37, suurista jätteistä eroon pääsy 3,61 sekä paperin ja lasin keruupisteiden sijainti 4,41 ja 4,43.

Vesihuollon useat tehtävät sekä leikkipaikkojen siisteys ja varusteiden kunto ovat vahvoja.

Katujen kuntoon ja puhtauteen liittyvissä arvioissa on tapahtunut parannusta. Asuinkadun kunto nousi 3,18:sta 3,27:ään ja keskustaan johtavien pääkatujen kunto 3,34:stä 3,53:een.

Kehittämiskohteet ja olennaisimmat muutokset

Liikennevalo-ohjaus on selkeä kehittämiskohde. Kävelyn ja pyöräilyn liikennevalo-ohjauksen arvio oli 3,82, kun kuntien keskiarvo oli 3,99. Autoliikenteen liikennevalo-ohjauksen arvio oli 3,37, ja tyytyväisten osuus oli 55 % verrattuna kaikkien kuntien 78 %:iin.

Puistojen hoidossa on parannusta, mutta osa tuloksista jää kuntien keskiarvon alapuolelle. Vastaajat nostivat puistojen tärkeimmiksi panostuskohteiksi penkit tai istuimet (21 %) ja viihtyvyystekijöistä puhtaanapidon ja siivouksen (34 %).

Katuympäristössä päällysteiden kunnossapito on selkein asukkaiden esiin nostama panostuskohde (26 %). Katupäällysteen kunnon parantaminen oli myös tärkein katuympäristön viihtyvyyttä parantava toimenpide (25 %).

Kokonaiskuvassa vuoden 2026 muutokset ovat useammin myönteisiä kuin kielteisiä. Vähintään 0,15 pisteen muutokset erottuvat raportissa olennaisina; pienempiä muutoksia on perusteltua käyttää tukitietona etenkin, jos sama suunta toistuu useana vuonna.

Alueelliset tulokset

Aluekohtaiset vastaajamäärät jakautuvat alueittain seuraavasti: Keskusta n=82, Pohjoinen n=97, Eteläinen n=59, Läntinen n=42, Nilsiä n=57, Juankoski n=65, Maaninka n=59 ja Karttula n=53. Tämän vuoksi yksittäisiä aluearvoja tulee tulkita suuntaa antavina, erityisesti Läntisellä alueella.

Alueiden välillä on palvelukohtaisesti huomattavia eroja. Juankoski saa useissa katujen kuntoa ja puistojen hoitoa koskevissa kysymyksissä matalia arvioita. Maaningalla katuvalaistuksen arviot ovat muuta Kuopiota alempia: esimerkiksi jalankulku- ja pyöräteiden valaistus oli 3,15. Läntisellä alueella osa katujen ja puistojen arvioista jää keskeisen kaupunkialueen muista alueista, mutta pieni vastaajamäärä lisää epävarmuutta. Alueita ei siten tule luokitella yhden yleisarvosanan perusteella.

Tulosten hyödyntäminen päätöksenteossa

Kohdennetaan kehittämistoimia palveluihin, joissa yhdistyvät heikko kuntavertailu, asukkaiden ilmoittama panostustarve ja useana vuonna toistuva heikko tulos. Tällä perusteella liikennevalo-ohjaus, päällysteiden kunto sekä osa puistojen hoidosta ansaitsevat erityistä seurantaa.

Alueellisia tuloksia käytetään poikkeamien tunnistamiseen ja alueurakoiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena, ei yksinään resurssi- tai sopimuspäätösten perusteena. Havainto varmistetaan mahdollisuuksien mukaan palautedatalla, kunnossapidon laatumittauksilla, työmäärä- ja kustannustiedoilla sekä maastohavainnoilla.

Pienillä vastaajamäärillä muutoksia arvioidaan ensisijaisesti 2–3 vuoden trendinä. Alueen yhden vuoden heikko tai hyvä arvo ei sellaisenaan osoita palvelutason pysyvää muutosta.

Maaningan valaistuksen saneerausten vaikutusta seurataan seuraavassa tutkimuksessa ja muussa palautetiedossa. Juankosken sekä Läntisen alueen toistuvasti heikompia katu- ja puistohavaintoja tarkastellaan urakka- ja palvelutasokohtaisesti.

Vahvuuksissa, erityisesti talvihoidossa sekä jäte- ja vesihuollon useissa palveluissa, tavoitteena on nykyisen palvelutason säilyttäminen kustannustehokkaasti.

Johtopäätökset

Vuoden 2026 tulokset tukevat kohdennettua kehittämistä. Analysoinnissa kannattaa painottaa heikkojen tulosten pysyvyyttä, eroa vertailukuntiin, asukkaiden ilmoittamia panostuskohteita sekä alueellisen havainnon rinnalla olevaa muuta laatutietoa. Näin kyselyn tulokset toimivat yhtenä osana tietopohjaista palvelujen ja alueurakoiden ohjausta.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueurakkasopimusten tuloksellisuuden arvioinnissa ja palvelujen kehittämisessä.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö § 33

Vaikutusten arviointi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, kun kyseessä on tiedoksi merkittävä asia

(KH 21.10.2024, § 293).