Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 04.09.2023/Pykälä 251

Kaupunginhallitus 04.09.2023 § 251  

699/10.02.03/2022  

Päätösehdotus kaupunginjohtaja Soile Lahti

 Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkirakennelautakunnan esityksen ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös Merkitään, että asemakaavapäällikkö Annika Korhonen esitteli asiaa kokouksessa ja hän poistui kokouksesta asian esittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

 Liitteet jaetaan vain sähköisesti.

Kaupunkirakennelautakunta 23.08.2023 § 119 

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Erja Soranta, kaavoitusarkkitehti

puh. 044 718  5431

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine Ilkka Laine

 Lautakunta hyväksyy kaupunginsuunnittelujohtajan esityksen.

Päätös Merkitään, että kaavoitusarkkitehti Erja Soranta saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn ajaksi.

Merkitään, että Petri Nieminen saapui kokokseen tämän asian käsittelyn alussa.

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esitys Kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine

 Esitän kaupunkirakennelautakunnalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että asemakaavan muutosehdotuksen, sitovan rakentamistapaohjeen, jota on ehdottomasti noudatettava ja korttelin 52 tontteja 3.7 koskevan sitovan tonttijaon hyväksymiskäsittelyä jatketaan.

Selostus Kuopion tilapalvelujen tavoitteena on luopua Kuopion entisen sokeainkoulun omistuksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kaupunkirakennetta tiivistävän asuinrakentamisen toteuttaminen sokeainkoulun alueelle sekä sen itäpuolella olevalle puistoalueelle. Samalla toteutetaan sokeainkoulun rakennusten suojeleminen ja selvitetään niiden käyttömahdollisuudet. Entisen sokeainkoulun alueen suunnittelemiseksi on järjestetty markkinavuoropuhelu suunnittelu- ja toteuttamiskumppanin löytämiseksi. Asemakaavan muutoksen valmistuttua yhteistyökumppanin on tarkoitus ostaa säilytettävät rakennukset ja tuleva lisärakennusoikeus. Alueelle arvioidaan tulevan noin 120 uutta asukasta. Ehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu 2 lausuntoa ja 1 muistutus. Kaavaehdotusta ei ole muutettu lausuntojen ja muistutuksen vuoksi.

Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Linnanpellolla, Killisenkadun, Gottlundinkadun, Vuorelankadun, Päivärinteentien, Päivärinteenkadun ja Linnanpellonkadun rajaamalla alueella.

Käsittelyvaiheet Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen, sitovan tonttijaon sekä sitovan rakentamistapaohjeen nähtäville asetettavaksi 10.5.2023. Ehdotusaineisto on ollut MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtävänä 17.5-16.6.2023. Nähtävänäolosta ja yleisötilaisuudesta on tiedotettu ViikkoSavon kuulutuksen lisäksi lähialueen maanomistajia ja -haltijoita myös kirjeillä. MRA 28 §:n mukaisille tahoille varattiin mahdollisuus antaa ehdotusaineistosta lausunto. Ehdotusaineistosta saatiin 2 lausuntoa ja 1 muistutus.

Muutokset asemakaavan muutosehdotukseen  

Ehdotusaineistosta saatiin 2 lausuntoa ja 1 muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutus sekä niihin annetut vastineet ovat esityslistan liitteenä.

Kaavaehdotusta ei ole muutettu lausuntojen ja muistutuksen vuoksi. Kaava-asia on tuotu lautakunnan kautta saadun muistutuksen vuoksi. Yksityishenkilöiden jättämässä 16.6.2023 päivätyssä muistutuksessa ehdotetaan nykytilanteen säilyttämistä Päivärinteenkadun ja Killisenkadun katujärjestelyjen osalta. Kaavatyön aikana Kuopion kaupunki on neuvotellut ja selvittänyt em. kohteen liikenneratkaisuja. Killisenkadun ajoneuvoliikenteen määrän hillitsemisen, liikenneturvallisuuden sekä katuosoitteiden selkeyden vuoksi kaavaratkaisun katsotaan olevan paras mahdollinen, eikä sitä muuteta muistutuksen perusteella.

Vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointilomake liitteenä. Kaavan mahdollistama rakentaminen on ilmastopoliittisen ohjelman mukaista tiivistyvän kaupunkirakenteen näkökulmasta. Toisaalta kaavaratkaisun vuoksi osa alueen puustoa joudutaan poistamaan. Kaavan yritysvaikutukset ovat positiivisia. Kaavaratkaisu vaikuttaa alueen ihmisiin, sillä asukkaiden ja liikenteen määrä kasvaa alueella sekä Vuorelanpuisto muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Toisaalta alueella oleva rakentamaton yleisten rakennusten korttelialue,  autopaikkojen korttelialue sekä osa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta muuttuvat virkistysalueeksi. Kaavan lapsivaikutukset ovat myönteisiä edellä kuvattujen virkistysalueiden lisääntymisen sekä alueelle mahdollisesti rakennettavien perheasuntojen vuoksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueella toimivan kaupungin omistaman päiväkodin toiminnan jatkumisen.

Jatkotoimenpiteet Tarkistettuun ehdotukseen ei ole tehty muutoksia.

 Kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen tulee MRL 65 §:n mu-kaisesti ilmoittaa niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteen-sa.

Kaupunkirakennelautakunta 10.05.2023 § 75 

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Erja Soranta

puh. 044 718 5431

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Lautakunta hyväksyy apulaiskaupunginjohtajan esityksen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että kaavoitusarkkitehti Erja Soranta poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Esitys Apulaiskaupunginjohtajan Jari Kyllönen esittää, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvan Kuopion kaupungin 11. kaupunginosan (Linnanpelto) korttelin 52 tonttien 3.7 tonttijako sekä sitova rakentamistapaohje, jota on ehdottomasti noudatettava. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavanmuutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Selostus Tiivistelmä:

 Kuopion tilapalvelujen tavoitteena on luopua Kuopion entisen sokeainkoulun omistuksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kaupunkirakennetta tiivistävän asuinrakentamisen toteuttaminen sokeainkoulun alueelle sekä sen itäpuolella olevalle puistoalueelle. Samalla toteutetaan sokeainkoulun rakennusten suojeleminen ja selvitetään niiden käyttömahdollisuudet. Entisen sokeainkoulun alueen suunnittelemiseksi on järjestetty markkinavuoropuhelu suunnittelu- ja toteuttamiskumppanin löytämiseksi. Asemakaavan muutoksen valmistuttua yhteistyökumppanin on tarkoitus ostaa säilytettävät rakennukset ja tuleva lisärakennusoikeus. Alueelle arvioidaan tulevan noin 120 uutta asukasta.

Kaava-alue  Suunnittelualue sijaitsee Linnanpellolla, Killisenkadun, Gottlundinkadun, Vuorelankadun, Päivärinteentien, Päivärinteenkadun ja Linnanpellonkadun rajaamalla alueella.

Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat

Kaavatyö sisältyy vuosien 2018, 2019, 2020, 2021, 2022 ja 2023 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoituksen työohjelmiin.

Kaavoitustilanne Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A).

 Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa suunnittelualue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK), pientalovaltaista asuntoaluetta (AP/s) ja julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY).

 Asemakaavoissa alueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y), autopaikkojen korttelialue (LPA-9), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), puisto (VP) ja erillispientalojen korttelialue (AO).

Nykyinen tilanne Suunnittelualue on länsiosastaan rakentamatonta metsäistä aluetta.

  Suunnittelualueen itäosa on puistoaluetta (Vuorelanpuisto).

  Sokeainkoulun alue on rakennettua aluetta, jolla sijaitsee seitsemän entisen sokeainkoulun rakennusta, koulurakennus (rakennusvuosi 1898), internaattirakennus (rakennusvuosi 1898), ruokala (rakennusvuosi 1898), johtajan asunto (rakennusvuosi 1898), ulkohuoneen rakennus (myöhemmin opettajien asuntola) (rakennusvuosi 1898), varasto (rakennusvuosi 1940) sekä sauna- ja pesutuparakennus (rakennusvuosi 1898). Sokeainkoulun alue on puistomaista aluetta, jolla kasvaa kookkaita mäntyjä, kuusia ja erilaisia lehtipuita. Alueella on edelleen havaittavissa ja koettavissa sokeainkoulun aikainen puistomainen pihapiiri puineen, pensaineen ja kulkuväylineen.

  Suunnittelualueen Linnanpellonkadun, Päivärinteenkadun ja Killisenkadun rajaamalla omakotialueella sijaitsee omakotitalo (rakennusvuosi 1921) ja talousrakennus (rakennusvuosi 1922).

  Suunnittelualue on pääosin RKY-aluetta.

Maanomistus  Kaava-alue on kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavamuutoksessa osoitetaan lähivirkistysaluetta n. 0,9 ha. Lähivirkistysalueella on todettu luonnonsuojelulain 49§:n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan n. 0,09 ha erillispientalojen korttelialuetta (AO), n. 1 ha asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (ALY), n. 0,7 ha asuinrakennusten korttelialuetta (A) sekä n. 0,4 ha liikennealuetta.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Linnanpellonkadun, Päivärinteenkadun ja Killisenkadun rajaaman omakotialueen on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueen säilyminen osana arvokasta Linnanpellon asuinalueen kokonaisuutta on turvattu osoittamalla alue merkinnällä /s (Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on säilytettävä puistomaisena. Alueella olevia rakennuksia saa kunnostaa ja käyttää alueen luonteeseen soveltuviin tarkoituksiin.).

Erillispientalojen korttelialueen (AO) asuinrakennuksen ja talousrakennuksen (t) rakennusoikeudet on merkitty kerrosalaneliömetreinä, asuinrakennus (240) ja talousrakennus (80). Rakentamisen suurin sallittu kerrosluku on II. Tonttia kohden on rakennettava kaksi autopaikkaa (ap=2).

Korttelialue on osoitettu kaavaan merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (rky).

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialue (ALY)

Alue, jolla sijaitsee sokeainkoulun entinen päärakennus, johtajan asunto, asuntolarakennus ja ruokalarakennus, on osoitettu kaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueena (ALY). Suojeltujen rakennusten rakennusoikeus on merkitty kaavaan rakennusalakohtaisesti kerrosalaneliömetreinä. Killisenkadun eteläpuolelle sijoittuvan uuden autokatoksen rakennusoikeus on merkitty sen rakennusalalle kerrosalaneliömetreinä (200). Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee rakennusaloittain.

Alueelle on laadittu rakentamistapaohje, jota on ehdottomasti noudatettava (rto-2).

Korttelialueella kolmea asuntoa kohti on rakennettava 2 autopaikkaa (2ap/3as). Kymmentä asuntoa kohden on rakennettava 1 vierasautopaikka (1vap/10as) muuten vaadittavien autopaikkojen lisäksi. Kaavan autopaikkavaatimusta ei sovelleta kaavassa osoitettuihin säilytettäviin rakennuksiin (ap/sr). Korttelialueella liike-, toimisto-, ja niihin verrattavaa 80 kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka (1ap/ 80Km²). 30 asuinkerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka (1pp/30 Am²). 75 % asuinrakentamisen polkupyöräpaikoista on sijoitettava katettuun tilaan (pp-ka/A75). Liike-, toimisto- ja niihin verrattavaa 50 kerrosalaneliömetri kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka (1pp/ 50Km²).

Sokeainkoulun entisen päärakennuksen säilyminen on turvattu osoittamalla se suojelumerkinnällä sr-46 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Päärakennuksen pääsisäänkäynti ja pääporrashuone tulee säilyttää. Vesikaton yläpuolelle ei saa osoittaa teknisiä laitteita. Historiallisiin ominaispiirteisiin sopivat muutokset ovat mahdollisia. Säilyneet alkuperäiset huonejaot ja rakennusosat tulee säilyttää siten, että ominaispiirteiden palauttavat muutokset ovat myöhemmin mahdollisia. Suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.).

Sokeainkoulun entisen johtajan asunnon, asuntolarakennuksen ja ruokalarakennuksen säilyminen on turvattu osoittamalla se suojelumerkinnällä sr-47 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Vesikaton yläpuolelle ei saa osoittaa teknisiä laitteita. Historiallisiin ominaispiirteisiin sopivat muutokset ovat mahdollisia. Säilyneet alkuperäiset huonejaot ja rakennusosat tulee säilyttää siten, että ominaispiirteiden palauttavat muutokset ovat myöhemmin mahdollisia. Suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.).

Sokeainkoulun alueen säilyminen osana arvokasta kokonaisuutta turvataan osoittamalla se suojelumerkinnällä /s-21 (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Suojeltujen rakennusten lisäksi alkuperäiset piharakenteet, rakentamattomien alueiden maisemalliset arvot, puistomainen luonne ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa pysäköintipaikkoja alueen kulttuuriarvot huomioiden. Alueen suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.)

Korttelialueelle on osoitettu säilytettävä muuri (sr/mu-2).

Korttelialue on osoitettu kaavaan merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (rky).

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Pääosin uudelle rakentamiselle varattu alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueena (A). Suojellun sauna- ja pesularakennuksen rakennusoikeus on merkitty kaavaan sen rakennusalalle kerrosalaneliömetreinä. Korttelialueelle on osoitettu uudisrakentamiselle rakennusoikeutta kaikkiaan 4300 k-m². Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee rakennusaloittain.

Alueelle on laadittu rakentamistapaohje, jota on ehdottomasti noudatettava (rto-2).

Korttelialueella kolmea asuntoa kohti on rakennettava 2 autopaikkaa (2ap/3as). Kymmentä asuntoa kohden on rakennettava 1 vierasautopaikka (1vap/10as) muuten vaadittavien autopaikkojen lisäksi. Kaavan autopaikkavaatimusta ei sovelleta kaavassa osoitettuihin säilytettäviin rakennuksiin (ap/sr). 30 asuinkerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka (1pp/30 Am²). 75 % asuinrakentamisen polkupyöräpaikoista on sijoitettava katettuun tilaan (pp-ka/A75).

Sokeainkoulun entisen sauna- ja pesularakennuksen säilyminen on turvattu osoittamalla se suojelumerkinnällä sr-47 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Vesikaton yläpuolelle ei saa osoittaa teknisiä laitteita. Historiallisiin ominaispiirteisiin sopivat muutokset ovat mahdollisia. Säilyneet alkuperäiset huonejaot ja rakennusosat tulee säilyttää siten, että ominaispiirteiden palauttavat muutokset ovat myöhemmin mahdollisia. Suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.).

Sokeainkoulun alueen säilyminen osana arvokasta kokonaisuutta turvataan osoittamalla se suojelumerkinnällä /s-21 (Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Suojeltujen rakennusten lisäksi alkuperäiset piharakenteet, rakentamattomien alueiden maisemalliset arvot, puistomainen luonne ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueelle saa sijoittaa pysäköintipaikkoja alueen kulttuuriarvot huomioiden. Alueen suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.).

Korttelialue on lähes kokonaisuudessaan osoitettu kaavaan merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä (rky).

Käsittelyvaiheet Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 15.8.2018. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä 20.8.-21.9.2018 ja aineistosta on järjestetty aloituskokous yhteistyötahojen kesken 20.9.2018. Aineistosta on jätetty nähtävänäoloaikana kolme mielipidettä.

  Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle toisen kerran tiedoksi 23.9.2020. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä 1.10.-2.11.2020. Aineistosta on jätetty nähtävänäoloaikana viisi mielipidettä.

Valmisteluvaiheen aineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 30.6.2021. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 4.8.-6.9.2021. ja aineistosta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 19.8.2021. Valmisteluaineistosta on saatu 46 mielipidettä tai lausuntoa.

Toisen valmisteluvaiheen aineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 7.12.2022. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 14.12.2022 - 20.1.2023 ja aineistosta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 10.1.2023. Valmisteluaineistosta on saatu 6 mielipidettä tai lausuntoa.

Ehdotusaineisto on laadittu saatujen kannanottojen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta.

Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosehdotus, sitova tonttijako ja sitova rakentamistapaohje asetetaan julkisesti nähtäville.

Hyväksyvä viranomainen Kaupunginvaltuusto

Vaikutusten arviointi Liitteenä.