Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 23.08.2023/Pykälä 123

Kaupunkirakennelautakunta 23.08.2023 § 123  

4021/10.03.01.00/2023  

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Ismo Heikkinen

puh. 044 718 5656

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen.

Päätös Markus Jukarainen Sirpa Kulinin kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla, äänestävät jaa, ja ne jotka ovat asian palauttamisen kannalla, äänestävät ei. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Pääkkö, Tolppanen, Asikainen, Chiksoeva, Hytönen, Kosunen, Nieminen, Wetzell, Wihuri) ja 2 ei-ääntä (Jukarainen, Kulin), joten lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä.

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esitys Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen

 Esitän, että kaupunkirakennelautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen  kaupunginvaltuustolle oheisen vastauksen jääpuiston toteuttamiseksi Kuopion Satamatorille. Aloite ei aiheuta toimenpiteitä palvelualueilla.

Selostus Markus Jukarainen ja yhdeksän muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen jääpuiston toteuttamiseksi Kuopion Satamatorille. Taustalla on huoli ilmastollisten muutosten tuomasta talven epävarmuudesta ja toisaalta tieto eräiden muiden kaupunkien tekojääratahankkeista. Nämä tekojääratahankkeet ovat syntyneet pääasiassa jääkiekkoharrastuksen ympärille. Yleensä kaukalon lisäksi tekojäällä on myös alue vapaalle luistelulle.

Aloitteessa tuodaan esille vuonna 2019 kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen tekemä kysely talvitapahtumien lisätarpeesta alueelle. Aloitteen tekijän mielestä jääpuisto Satamatorilla olisi hyvä lisä myös jokatalviselle Finland Ice Maratonille. Jääpuisto olisi tunnelmallinen tekojäärata, jossa ei pelata jääkiekkoa, vaan harrastetaan jääurheilua, ennen kaikkea luistelua ja curlingia. Jääpuisto toimisi tapahtuma-alustana Helsingin Rautatientorin jääpuiston tapaan. Jää olisi siten Satamatorilla vain talvisin ja tekojää tulisi kasata joka talvi erikseen paikalle, jollei sitten osaa puistosta varattaisi tätä tarkoitusta varten. Tämä tosin vaikuttaisi kesätapahtumien järjestämiseen.

Aloitteessa tuodaan esille myös se, että jäädyttämiseen voisi käyttää energiaa Kallavedestä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, esim. Lippumäen tekojääradan jäädytys tehdään miinusasteisella suolavedellä. Putkistossa kiertää noin 10-prosenttinen suolavesi, jonka jäätymispiste on noin -20 astetta. Veden jäädyttämisestä sen sijaan vapautuu lämpöä, jonka talteenoton avulla voisi olla apua alueen rakennusten tai vaikka pukukopin lämmittämisessä.

Kaupunkiympäristön palvelualue on keskustellut asiasta myös keskustan kehittämisyhdistyksen kanssa, joka hallinnoi Satamatorin aluetta. Luisteluradan jäädyttämisestä on kehittämisyhdistyksellä kokemusta Kauppatorilla, jonne toteutettiin yhtenä talvena luistelurata Siskotytön nurkkaukseen. Vähäisen käytön takia jääkenttää ei ole toteutettu tämän jälkeen. Kauppatorialueella jäädyttäminen on hankalaa myös torin kaltevuuden takia. Satamatori olisi tässä suhteessa otollisempi paikka. Kehittämisyhdistys muistuttaa, ettei näe jääpuiston toteuttamista kovin kannattavana hankkeena.

Aloitteessa mainittu Helsingin jääpuisto jäi käytöstä pois koronan ja kevään takia 15.3.2020 alkaen. Tämän jälkeen sitä ei ole toistaiseksi avattu. Puistoa pyöritti yksityinen yritys ja kenttä oli maksullinen. Espoon Leppävaaran urheilupuistossa ja Puolarmaarissa on siirrettävä kentät, jotka on toteutettu siirtokelpoisella "matolla" jossa jäähdytysputket ovat. Kesäksi matot kääritään pois. Muista siirrettävistä kentistä ei ole tietoa. Espoon arvio siirrettävän kentän hankintahinnasta on 400 000 euroa ja ylläpitokuluista 100 000 euroa riippuen kuitenkin olemassa olevasta infrasta (sähkö, vesi, varastot).

Aloitteesta on keskusteltu myös hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa. Tekojäitä on toteutettu viime vuosina eri puolelle Suomea. Näiden hankintojen perusteella kaukalon kokoisen tekojään hinnaksi arvioidaan vähintään 500 000 euroa. Tämän lisäksi tulisi hankkia jäänhoitokone, jonka hankintahinta uutena noin 150 000 euroa, käytettynäkin useita kymmeniätuhansia. Tekojään ylläpitokuluiksi arvioidaan vähintään 50 000 euroa/kausi, josta noin puolet energian osuutta.

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa on keskusteltu tekojääverkostosta, mm. siinä yhteydessä, kun pesäpallokentän tekonurmea uusittiin. Varsinaista tekojääverkostoa ei ole määritelty, mutta suurimmat toiveet ovat koskeneet erityisesti tekojääkaukaloa. Käytännöllisimpänä olisi varmaan Kuopionlahden jään tyyppinen yhteisalue, missä osa jäästä on kaukalossa ja osa kaukalon ulkopuolella. Palvelualueelta halutaan tuoda myös esiin, että Kallaveden jäälle rakennetaan vuosittain luistelurata, jonka yhteydessä on myös kokeiltu rusettiluistelualuetta. Tämäkin alue on ollut vain satunnaisesti käytössä.

Kaupunkiympäristön ja Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden viranhaltijoiden mielestä hankkeelle ei tällä hetkellä löydy riittävästi perusteluja. Kannattavampana pidetään luistelualueen yhdistämistä Kallaveden jäälle.

 Kaupungin puolesta alueen toimijat voivat halutessaan kokeilla aluetta luonnonjäisenä. Tässä luonnollisin toimijataho olisi satama-alueen toimijat mahdollisesti yhteistyössä kehittämisyhdistyksen kanssa.

Vaikutusten arviointi -