Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 01.12.2022/Pykälä 23

Päätöshistoria

Savo-Pielisen jätelautakunta 2.6.2022 § 9

 Tiivistelmä

Jätehuoltomääräykset ovat jätelautakunnan päättämiä sitovia kunnallisia säännöksiä, joilla tarkennetaan jätelainsäädäntöä ja ohjataan jätehuollon järjestämistä alueella. Määräysten uudistamisella toimeenpannaan jätelain­säädännön kiristyneet kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet ja sovitetaan velvoitteet paikallisiin olosuhteisiin. Samalla päivitetään mm. jäteastioiden tyhjennyksiä, kompostointia sekä saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuoltoa koskevia säännöksiä.

Uudistus tuo asukkaille lisävelvoitteita mm. jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen, mutta osin muutokset myös mahdollistavat jätehuoltoon lisäjoustoja. Uudistuksen tavoitteena on lisätä jätteiden kierrätystä, parantaa jätteiden keräyksen ja kuljetusten toimivuutta sekä edistää toimivaa jätteiden omatoimista käsittelyä.

Jätehuoltomääräysten luonnos on valmisteltu jätehuoltoviranomaisessa tehden yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sen jälkeen, kun jätehuoltomääräysten luonnos käsitellään lautakunnassa, asukkaille ja sidosryhmille varataan vielä vaikutus­mahdollisuudet määräyksiin. Eri näkemykset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ja pyritään yhteensovittamaan ennen kuin jätelautakunta hyväksyy määräysmuutokset. Uudistettujen määräysten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Joitakin uusia velvoitteita koskee lisäksi siirtymäajat.

Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden uudistuksesta

Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 §:n nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, jotka toimivat jätelain toimeenpanon välineenä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräyksillä pyritään varmistamaan toimiva jätehuolto, josta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Määräyksillä myös edistetään jätelain mukaista jätehuollon etusijajärjestystä.

Jätehuoltomääräyksiä voidaan jätelain mukaisesti antaa kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntakuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi määräyksiä voidaan antaa myös muun kuin kunnalle kuuluvan jätteen keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoja kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä ja jätteen kuljetuksista.

Savo-Pielisen jätelautakunnan alueen kunnissa on voimassa yhtenäiset jätehuoltomääräykset, jotka ovat tulleet voimaan 1.4.2019. Nyt määräykset on tarvetta uudistaa, koska jätelainsäädäntöön on tullut muutoksia vuoden 2021 aikana. Jätehuoltomääräyksillä toimeenpannaan jätteiden kierrätyksen edistämiseksi jätelainsäädäntöön sisällytetyt kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Samalla pyritään parantamaan jätteiden keräyksen ja kuljetusten toimivuutta sekä edistämään toimivaa jätteiden omatoimista käsittelyä.

Jätehuoltomääräyksiin on sisällytetty jonkin verran jo jätelainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä. Uuteen jäteasetukseen (valtioneuvoston asetus jätteistä, 978/2021) on tullut mukaan myös sellaisia asioita, joista on aiemmin säädetty pelkästään jätehuoltomääräyksissä, kuten kierrätettävien jätteiden erilliskeräys­velvoitteet ja jätteen omatoimista käsittelyä koskevat edellytykset. Näitä asetuksen velvoitteita täsmennetään ja muutetaan osin määräyksissä. Asetuksen sisältöä toistetaan paikoin määräyksissä, jotta kuntalaiset voivat ymmärtää määrätyn asiakokonaisuuden oikealla tavalla, eikä heidän tarvitse lukea rinnakkain lakia, asetusta ja jätehuoltomääräystä ymmärtääkseen velvoitteiden sisällön.

Jätehuoltomääräysten valmistelu ja päätöksenteko

Jätehuoltomääräykset on valmisteltu Savo-Pielisen jätelautakunnan alaisuudessa toimivassa yksikössä, alueellisissa jätehuollon viranomaispalveluissa. Valmistelua on tehty yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa heidän näkemyksiään kuullen. Lisäksi jätehuoltomääräysten uudistamisesta on keskusteltu Itä-Suomen alueen jätehuoltoviranomaisten kesken, jotta eri alueiden määräyksiä saataisiin yhtenäistettyä mahdollisuuksien mukaan.

Valmistelun aikana jätehuoltomääräysten linjauksia läpikäytiin kunnallisen jäteyhtiön eli Jätekukon, kuntien ympäristön­suojelun viranhaltijoiden ja ELY-keskusten yhteyshenkilöiden kanssa. Sekajätteen ja kierrätettävien jätteiden kuljetuksia hoitaville jätealan yrittäjille järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa käsiteltiin erityisesti jätteiden keräystä ja kuljetusta koskevaa sääntelyä. Lisäksi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljettajille annettiin mahdollisuus kommentoida jätevesilietteiden jätehuoltoa koskevia määräyksiä. Jätehuoltomääräysten uudistusta läpikäytiin myös Kiinteistöliitto Itä-Suomen kanssa.

Kun jätehuoltomääräysten alustava luonnos valmistui, varattiin kuntien jätehuollon yhteyshenkilöille eli teknisen toimen, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan edustajille mahdollisuus kommentoida luonnosta ja sen perusteluja. Kommentointimahdollisuus varattiin myös Jätekukolle sekä pakkausten tuottajayhteisöille ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Määräysten sisällöstä pyydettiin lisäksi näkemyksiä suurimpien kuntien ympäristöterveystoimista.

Sidosryhmien näkemykset ja toiveet on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan ja yhteensovittamaan jätehuoltomääräysten luonnoksessa. Tämä jätehuoltomääräysten luonnos on nyt jätelautakunnan käsittelyssä. Kuntalaisille ja muille, joihin jätehuoltomääräykset voivat vaikuttaa, varataan vielä tämän jälkeen hallintolain 41 §:n mukaiset vaikutusmahdollisuudet määräyksiin ja asiasta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Jätehuoltomääräysten ehdotus valmistellaan saadut lausunnot ja mielipiteet huomioon ottaen, minkä jälkeen jätehuoltomääräykset tuodaan hyväksyttäväksi Savo-Pielisen jätelautakuntaan. Jätelautakunta päättää kunnallisena jätehuoltoviranomaisena määräyksistä.

Jätehuoltomääräysten rakenne 

Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella jätehuoltomääräysten pohjana on käytetty Suomen Kuntaliiton mallia, jotta jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelainsäädännön tarkennuksina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti muiden alueiden kanssa. Suomen Kuntaliiton mallia on hyödynnetty määräyksissä aiemminkin. Valtakunnallinen malli on uudistunut alkuvuonna 2022 ja mallin muutokset on otettu huomioon määräyksiä valmisteltaessa. Jätehuoltomääräysten perusrakenne ei kuitenkaan ole muuttunut tämän myötä.

Jätehuoltomääräykset sisältävät yleisen osan ja varsinaisen määräysosan. Yleinen osa on kuntalaisille tarkoitettu informaatio-osa jätelain yleisistä vaatimuksista ja periaatteista, kunnan järjestämästä jätehuollosta sekä jätehuoltomääräysten perusteista. Yleistä osaa on päivitetty siten, että siinä on otettu huomioon jätelainsäädäntöön tehdyt muutokset. Samalla yleiseen osaan on tehty täydennyksiä, joilla kuvataan aikaisempaa kattavammin kunnallista jätehuoltojärjestelmää ja jätehuollon sääntelyä.

Varsinainen määräysosa sisältää sitovat, lainsäädäntöä täsmentävät määräykset. Vaikka määräysten pohjana on valtakunnallinen malli, otetaan määräysten sisällössä huomioon paikalliset olosuhteet. Määräyksiin esitetään uudistuksia, joissa on otettu huomioon muuttunut jätelainsäädäntö ja jätehuollon toimintaympäristö. Keskeisimmät jätehuoltomääräyksiin esitettävät muutokset liittyvät kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden laajentamiseen, jäteastioiden tyhjentämiseen, kompostointiin sekä saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuoltoon.

Jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena on perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Perustelumuistioon on tehty muutoksia siltä osin kuin muuttuvat määräykset edellyttävät uusia perusteluja.

Jätehuoltomääräysten sisällön muutokset

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymistä koskevassa luvussa säännellään, miten kiinteistöjen on hoidettava jätelain 41 §:n mukainen velvoite luovuttaa jätteet kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen. Sääntely pidetään pääosin ennallaan: liittymisvaihtoehtoja ovat kiinteistökohtainen jäteastia, lähikiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) ja rajatusti aluekeräyspiste.

Jotta jätekimppa palvelee aidosti kaikkia sen osakkaita, eikä järjestely ole vain nimellinen, asetetaan kimppojen sekajätteen ja uutena myös biojätteen jäteastiatilavuudelle kapasiteettivaatimukset. Vähimmäistilavuusvaatimus asetetaan kuitenkin verrattain alhaiseksi ottaen huomioon eri talouksien tuottamat erisuuruiset jätemäärät. Tyypillisesti kapasiteettia onkin varattava huomattavasti esitettyjä vähimmäismääriä enemmän. Vähimmäisvaatimuksen pohjalta voidaan kuitenkin järjestää lisäastioita tai tyhjennyksiä niille kimpoille, joilla kapasiteettia on selvästi niin vähän, että yhteisen jäteastian käyttö voi aiheuttaa epäasianmukaista jätteiden käsittelyä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi puuttua kimppa-astian käyttöön, mikäli sen käytöstä aiheutuu roskaantumista taikka haittaa terveydelle tai ympäristölle. Uutena jätehuoltomääräyksiin otetaan säännös siitä, että myös jätehuoltoviranomainen voi antaa kimppaa koskevia ohjeita tai lakkauttaa kimppa-astian käytön, jos kimppa-astian ylläpidossa ja käytössä on toistuvia laiminlyöntejä. Ensisijaisesti pyritään siihen, että asiakkaat korjaisivat puutteet Jätekukon antamalla ohjeistuksella, mutta tarvittaessa käytetään jätehuoltoviranomaisen antamaa kehotusta tai päätöstä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kimppa-astiaa ei saada turvallisesti tyhjennettyä, eikä jäteastiaa siirretä määräysten mukaiseen paikkaan, on kiinteistöt saatava järjestämään jätehuolto muulla tavalla.

Jätehuolto järjestetään Jätekukon ylläpitämän aluekeräyspisteen kautta niille omakotitaloille, paritaloille sekä vapaa-ajan asunnoille, jotka eivät järjestä jätehuoltoa kiinteistökohtaisella jäteastialla tai kimppa-astialla. Silloin, kun kiinteistön haltija itse ei ilmoita liittymisestä jätehuoltoon, jätehuoltoviranomainen ilmoittaa kiinteistön haltijalle liittämisestä ja kertoo liittämisen perusteet sekä liittämisestä seuraavat velvoitteet. Näin kiinteistön haltijat ovat aina tietoisia velvoitteistaan. Aluekeräyspisteillä on aina sekajätteen keräys, mutta niille järjestetään jatkossa kattavammin myös biojätteen keräystä.

Savo-Pielisen jätelautakunnan alueelle on järjestetty ja ollaan järjestämässä joillekin uusille asuinalueille korttelikeräysjärjestelmiä, joilla pyritään tehostamaan jätteenkeräystä ja parantamaan asukkaille tarjottavaa palvelutasoa. Näillä alueilla liittyminen kunnan järjestämään jätehuoltoon tapahtuu keskitetyn järjestelmän kautta. Aikaisempaa sääntelyä tarkennetaan niin, että asuntoaluekohtaisen jätteen­keräysjärjestelmän sijaan puhutaan lyhyemmin korttelikeräyksestä, joka on vakiintunut ko. järjestelmän nimeksi. Lisäksi täsmennetään sitä, että mikäli kiinteistön haltija ei itse ilmoita järjestelmään liittymisestä, kiinteistö liitetään siihen jätehuolto­viranomaisen ilmoituksella. Korttelikeräyksessä kerätään sekajätettä ja kierrätettäviä jätteitä.

Jätteiden lajitteluvelvoitteet

Jätteiden keräämistä koskevassa luvussa säännellään sitä, mitä jätteitä kiinteistöillä on lajiteltava ja kerättävä. Jätehuoltomääräyksissä velvoitetaan jätteen haltijat erottamaan materiaalina kierrätyskelpoiset jätteet energiana hyödynnettävästä sekajätteestä ja toimittamaan ne joko kiinteistön jäteastioihin taikka ekopisteisiin tai muihin asianmukaisiin keräyspisteisiin. Materiaalina hyödynnettäviä jätteitä kutsutaan jatkossa hyötyjätteen sijaan kierrätettäväksi jätteeksi, mikä kuvaa paremmin sitä, että nämä jätelajit hyödynnetään kierrättämällä materiaali uusiin tuotteisiin.

Biojäte on lajiteltava erikseen sellaisilla kiinteistöillä, jotka kuuluvat jätehuoltomääräysten mukaan biojätteen kiinteistöittäisen erilliskeräyksen tai korttelikeräyksen piiriin taikka jotka ovat ilmoittaneet kompostoivansa biojätteen. Uutena vaatimuksena on biojätteen lajitteluvelvollisuus myös niillä aluekeräyspisteeseen liittyneillä kiinteistöillä, joille on järjestetty biojätteen erilliskeräys aluekeräyspisteellä. Biojätteen lajitteluvelvoite on perusteltua asettaa kaikille niille, joille erilliskeräyspalvelu on järjestetty. Jos biojätteelle ei ole erilliskeräystä, eikä sitä kompostoida, se laitetaan sekajäteastiaan.

Kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli laitetaan näille jätelajeille tarkoitettuihin kiinteistön jäteastioihin, jos kiinteistö kuuluu jätteiden kiinteistöittäisen erilliskeräyksen piiriin. Muilta kiinteistöiltä nämä jätteet toimitetaan tuottajien tai Jätekukon järjestämiin ekopisteisiin. Myös tuottajavastuulle kuuluvaa paperia koskee vastaavat lajitteluvelvoitteet. Jos kiinteistö kuuluu korttelikeräysjärjestelmään, toimitetaan kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli ja paperi korttelikeräyspisteeseen.

Uutena sekajätteestä on eroteltava vuoden 2023 alusta lähtien tekstiilijäte. Tätä jätettä ei kerätä kiinteistöiltä, vaan se toimitetaan Jätekukon järjestämiin keräyspisteisiin.

Jätteiden kiinteistökohtaiset erilliskeräysvelvoitteet

Kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita laajennetaan jäteasetuksessa säädettyjen velvoitetasojen pohjalta. Velvoitteilla pyritään siihen, että kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus kasvaa, kun kiinteistöillä on mahdollisimman kattavasti jäteastiat eri jätelajeille. Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää jäteasetuksen tavoitteen mukaisesti 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Tilastokeskuksen Jätetilaston mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa noin 42 % vuonna 2020, eikä kierrätysaste ole juurikaan muuttunut viime vuosien aikana. Yhdyskuntajätteen energiahyötykäytön osuus on sen sijaan lisääntynyt noin 58 %:iin ja kaatopaikkasijoitus on lähes loppunut.

Jätehuoltomääräyksissä asetetaan sekajätteen keräysvelvollisuuden lisäksi kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita biojätteelle, kartonki-, muovi- ja lasipakkauksille sekä metallille. Jätelain mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö huolehtii sekajätteen ja biojätteen lisäksi erilliskerättävien pakkausjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä. Jätekukko hoitaa sekajätteen ja biojätteen käsittelyn, kun taas erilliskerätyt pakkausjätteet ohjataan tuottajien järjestämään käsittelyyn.

Jätesetuksen 17 §:n mukaan biojäte, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli on erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin taajamissa vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöillä. Lisäksi asetuksen mukaan biojätteen erilliskeräys on laajennettava koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Jätelakiin on otettu mahdollisuus siihen, että jätehuoltomääräyksissä voidaan poiketa jäteasetuksessa säädetyistä erilliskeräysvelvoitteista joko laajempaan tai suppeampaan suuntaan. Tämä mahdollistaa joustavan ja paikallisten tarpeiden mukaisen jätehuollon. Määräyksillä voidaan velvoittaa jäteasetuksessa säädettyä laajempaan erilliskeräykseen, jos se katsotaan tarpeelliseksi kierrätyksen edistämiseksi. Määräyksillä voidaan myös sallia suppeampi erilliskeräys määräajaksi, korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan, jos jokin jätelain 15.2 §:n mukaisista poikkeamisen edellytyksistä täyttyy. Poikkeaminen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun jäteasetuksen mukainen erilliskeräys ei johda ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen.

Alueen jätehuoltomääräyksissä on tarkoitus soveltaa pitkälti jäteasetuksen mukaisia erilliskeräysvelvoitteita. Nykyisiin jätteiden erilliskeräysvelvoitteisiin tuleekin paikoin tiukennusta biojätettä sekä muovi- ja lasipakkauksia sekä metallia koskien. Jäteasetuksen mukaisista velvoitteista on kuitenkin tarkoitus poiketa vähäisissä määrin edellä mainituin perustein osin laajempaan ja osin suppeampaan suuntaan. Poikkeamiset perustuvat selvitykseen kierrätettävien jätteiden erilliskeräyksen laajentamisen ilmasto- ja kustannusvaikutuksista (LCA-selvitys 2022, liitteenä). Jätteiden erilliskeräys pyritään järjestämään mahdollisimman optimaalisen laajuisena ottaen huomioon sekä kokonaisvaikutukset ympäristöön että keräyksen kustannukset.

Jätehuoltomääräysten luonnoksen mukaan biojäte on erilliskerättävä jatkossakin kaikissa jätehuoltoviranomaisen määrittelemissä taajamissa sellaisilta kiinteistöiltä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Lisäksi biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee kaikille vakituisille asuinkiinteistöille Kuopion, Siilinjärven ja Pieksämäen suurimmissa taajamissa 1.7.2024 alkaen. Velvoite asetetaan jäteasetuksen mukaisesti yli 10 000 asukkaan taajamiin eli Kuopion keskeiselle kaupunkialueelle, Siilinjärven keskustaajamaan ja Pieksämäen keskeiselle kaupunkialueelle. Tämän lisäksi laaja biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee koskemaan Siilijärven Toivala-Vuorela taajamaa, joka sijaitsee keskeisesti Kuopion ja Siilinjärven keskustaajamien välillä. Tässä tiheästi rakennetussa yli 5000 asukkaan taajamassa biojäte saadaan kerättyä tehokkaasti kaikilta kiinteistöiltä vastaavasti kuin toimialueen suurimmissa taajamissa. Jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa arvioitiin myös mahdollisuutta laajentaa biojätteen erilliskeräystä tätä enemmän, mutta laajennusta ei katsottu perustelluksi laaditun LCA-selvityksen pohjalta.

Biojätteen erilliskeräyksen vaihtoehtona on jatkossakin kompostointi eli erilliskeräysvelvoitteen voi korvata kompostoimalla biojätteen. On kuitenkin huomattava, ettei jätehuoltomääräyksissä aseteta kaikkia kiinteistöjä koskevaa kompostointivelvoitetta. Omakotitaloihin, paritaloihin ja alle viiden huoneiston taloyhtiöihin ei ole tarvetta järjestää biojätteen erilliskeräystä tai kompostointia, jos ne sijaitsevat muualla kuin edellä mainituissa Kuopion, Siilinjärven ja Pieksämäen suurimmissa taajamissa. Biojätteen kompostointi on kuitenkin suositeltavaa.

Pakkausjätteet ja muu samaa materiaalia olevan jäte eli kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli on erilliskerättävä jäteasetuksen 18 ja 19 §:n pohjalta annetun velvoitteen mukaisesti kaikilta vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöiltä kaikissa taajamissa 1.7.2023 alkaen. Kartonkipakkausten erilliskeräysvelvoite on koskenut Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella jo aikaisemmin kaikkia näitä kiinteistöjä. Muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräysvelvoite on sen sijaan koskenut aikaisemmin kaikkia vähintään 10 huoneistojen kiinteistöjä eli keräysvelvoite laajenee 5 - 9 huoneiston kiinteistöille. Jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa selvitettiin mahdollisuutta laajentaa erilliskeräysvelvoitteet myös 3 - 4 huoneiston kiinteistöille. Tehdyn LCA-selvityksen mukaan tällä velvoitteen laajentamiselle ei kuitenkaan saataisi juurikaan kasvatettua erilliskerättävien kierrätettävien jätteiden kertymiä. Kun lisäksi niin ympäristönsuojelu­viranomaiset kuin Kiinteistöliitto Itä-Suomi katsoivat, että jäteasetuksen mukainen viiden huoneiston velvoiteraja on tarkoituksen­mukaisin, esitetään tämä velvoiteraja myös jätehuolto­määräyksiin.

Biojätteen ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet tulevat koskemaan sekä vakituisesti asuttuja kiinteistöjä että sellaisia vapaa-ajan kiinteistöjä, joilla on vähintään viisi lomahuoneistoa tai vapaa-ajan asuinrakennusta. Sen sijaan yksittäisiä vapaa-ajan asuinrakennuksia keräysvelvoitteet eivät koske, vaikka ne sijaitsisivat taajamarajausten sisällä. Perusteena tähän rajaukseen on laadittu LCA-selvitys, jonka perusteella yksittäisten vapaa-ajan asuinrakennusten sisällyttämistä velvoitteiden piiriin ei ole katsottu ympäristön kannalta perustelluksi.

Erilliskeräysvelvoitteet asetetaan asuinkiinteistöjen lisäksi muille kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä oleville kiinteistöille. Nämä velvoitteet sisällytetään jätehuoltomääräyksiin jäteasetuksen mukaisina eli ne perustuvat jätelajin kertymiin. Keräys on järjestettävä, kun jätelajeja syntyy tietyt vähimmäis­määrät (kg/viikko). Osin velvoitteet väljenevät aikaisemmasta, jotta ne ovat yhteneväisiä muihin alueisiin nähden. Keräys on kuitenkin mahdollista jatkossakin laajemmin kuin velvoitteet edellyttävät.

Kierrätettävien jätteiden keräysalueet

Kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet koskevat erikseen rajattuja taajamia. Taajamat on määritelty sähköiselle kartalle Kuopion kaupungin karttapalveluun. Rajauksen pohjana on käytetty jäteasetuksessa tarkoitettuja taajamia eli rakennusryhmiä, joissa on vähintään 200 asukasta ja joissa rakennusten välinen etäisyys on yleensä enintään 200 metriä (virallinen ns. YKR-taajamarajaus). Taajamat on kuitenkin rajattu osin tästä poiketen ottaen huomioon alueiden asemakaavoitus ja tieverkosto. Taajamiin on sisällytetty tiheimmin rakennetut, pääosin asemakaavoitetut alueet ja muut hyvin tiheästi rakennetut alueet, joilla on pääosin kuntien ylläpitämä katuverkosto. Myös tiivis loma-asutus on otettu huomioon taajamien rajauksissa. Sellaisia taajamien reuna-alueita, joilla asutus on maaseutumaisempaa ja joilla on jätteenkuljetuksen logistiikan kannalta haastavaa yksityistieverkostoa, on rajattu velvoitteiden ulkopuolelle. Tämä rajaus perustuu kierrätettävien jätteiden keräyksen ilmasto- ja kustannusvaikutusten arviointiin (LCA-selvitys).

Taloyhtiöt sijaitsevat lähes poikkeuksetta rajatuilla taajama-alueilla eli vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöjä koskevat keräysvelvoitteet tulevat koskemaan taloyhtiöitä varsin kattavasti. Jäteasetuksen lähtökohtaa suppeampi taajamarajaus vaikuttaakin lähinnä omakotitaloja ja paritaloja koskevan biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajuuteen Kuopion, Pieksämäen ja Siilinjärven keskustaajamien reuna-alueilla. Näille alueille, joilla asutus on muuta taajamaa harvempaa ja maaseutumaisempaa, ei ole ympäristö­vaikutusten vuoksi perusteltua asettaa biojätteen erilliskeräysvelvoitetta pientaloille.

Nekin kiinteistöt, joita kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat kiinteistön haltijan niin halutessa liittyä Jätekukon järjestämään erilliskeräykseen vapaaehtoisesti. Taajamien lisäksi vapaaehtoista erilliskeräyspalvelua tarjotaan taajamien välisten keskeisten tieyhteyksien varrella eli jätehuoltoviranomaisen määrittelemällä kierrätettävien jätteiden kuljetusalueella. Kuljetusalueeseen on sisällytetty myös tiiviin loma-asutuksen alueet. Kuljetusalue on määritelty jätelautakunnan aikaisemman päätöksen pohjalta (Savo-Pielisen jätelautakunta 2.6.2020 § 6). Taajamien väliset reitit ovat pääosin aiemman päätöksen mukaiset. Kuljetusalueeseen on lisätty yksi keskeinen YKR-taajamaan kuuluva tieosuus, jonka varrella on kohtalaisen tiheää asutusta. Alueesta on poistettu kaksi sellaista taajamien välistä tieyhteyttä, joiden varrella ei ole tiheästi rakennettuja alueita ja jotka eivät kuulu kuljetusurakoitsijoiden kierrätettävien jätteiden kuljetusreitteihin. Lisäksi alueesta on poistettu yksittäisiä teitä, joiden varrella ei ole vakituista asumista.

Haja-asutusalueen sellaisille kiinteistöille, jotka eivät sijaitse kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäisellä kuljetusalueella, kiinteistöittäistä keräystä ei tarjota, koska keräys on logistisesti ja taloudellisesti järkevää sekä ympäristövaikutuksiltaan perusteltua vain riittävän tiheästi asutuilla alueilla eli taajamissa sekä muualla keräysreittien varrella. Kiinteistöittäiseltä kuljetusalueelta voidaan kuitenkin poiketa sellaisiin keräys­paikkoi­hin, joissa kerättävän jätteen määrä on huomattava ja poikkeama kuljetusalueesta on kohtuullinen jäte­määrään nähden. Näin haja-asutusalueellakin sijaitsevat taloyhtiöt ja kimpat voivat halutessaan ottaa kierrä­tet­tä­viä jätteitä erilliskeräykseen.

Kunnallisen jäteyhtiön asiantuntija-arvion pohjalta kiinteistöittäiseltä kuljetusalueelta poikkeamisen lähtökohtana pidetään sitä, että viiden asuinhuoneiston kierrätettäviä jätteitä voidaan poiketa tyhjentämään 500 metrin matka. Tällä periaatteella 10 huoneiston jätteitä voidaan poiketa tyhjentämään kilometrin matka ja 20 huoneiston jätteitä kaksi kilometriä. Jotta poikkeamiset eivät vaikeuta tehokkaiden jätteenkuljetusreittien suunnittelua ja toteuttamista, kahta kilometriä pidempiä poikkeamia ei tehdä. Kun erilliskeräystä ei järjestetä kiinteistölle, biojäte voidaan kompostoida ja kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset sekä metalli toimitetaan ekopisteisiin.

Jätteiden kompostointi ja kompostoinnista ilmoittaminen

Jätteiden omatoimista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevaa sääntelyä laajennetaan ja muutetaan kompostoinnin osalta. Biojätettä eli elintarvike- ja keittiöjätettä kompostoitaessa on oltava jatkossakin tarkoitukseen soveltuva, suljettu ja hyvin ilmastoitu kompostori, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Jatkossa ei kuitenkaan edellytetä kompostorilta lämpöeristystä, jos vain tilavuutta on riittävästi kaikille kiinteistöllä syntyville biojätteille ottaen huomioon talviajan aiheuttama hidastuminen tai pysähtyminen kompostoitumisessa. Lämpöeristysvaatimuksen poistamisella pyritään madaltamaan kompostoinnin aloittamiskynnystä. Muista kompostorille asetetuista vaatimuksesta ei sen sijaan voida tinkiä, ettei kompostointi aiheuta haittoja ympäristöön.

Kompostointia koskevaa sääntelyä tarkennetaan kompostorin hoitoa koskevilla määräyksillä. Kompostorin hoito on järjestettävä niin, että biojäte kompostoituu ja kompostori on asianmukaisessa kunnossa. Kompostoriin voi laittaa vain maatuvaa jätettä, mutta ei kuitenkaan vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja, jotteivat ne leviä ympäristöön kompostimullan mukana. Jätteen voi poistaa kompostorista ja hyödyntää omatoimisesti vasta, kun se on maatunutta. Esimerkiksi viime aikoina yleistynyt Bokashi-menetelmä ei ole riittävä biojätteen käsittelytapa ilman jälkikäsittelyä tiiviissä kompostorissa. Määräyksiin täsmennetään lisäksi sitä, että kompostori on tyhjennettävä ennen sen täyttymistä, joka tapauksessa vähintään vuoden välein ja kompostoitunut massa on hyödynnettävä omatoimisesti. Näillä säännöksillä pyritään siihen, että kompostoinnilla biojäte tosiasiallisesti käytetään hyödyksi.

Kompostorin sijoittamisessa on huomioitava se, ettei siitä saa aiheutua haittaa. Jätehuoltomääräyksiin sisällytetään kompostoreille uutena jätteenkeräyspaikkojen suojaetäisyyksiä vastaavat vähimmäisetäisyydet asuinrakennuksiin, jottei kompostoinnista aiheudu haittoja naapureille. Kompostori voidaan kuitenkin aina sijoittaa rakennuslupakuviin merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan, johon myös jäteastiat on sijoitettu.

Biojätettä voidaan mahdollisesti kompostoida jatkossa uudenlaisissa keräysvälineissä, jotka ovat kompostoinnin lisäksi suunniteltu koneelliseen tyhjennykseen kiinteistöittäisessä biojätteen kuljetuksessa. Tällaisesta keräysvälineestä kompostoituneen massan voi tyhjentää joko itse tai vaihtoehtoisesti biojätteen voi tyhjennyttää jäteautolla. Jotta tällaisen kompostorin tyhjennys voidaan suorittaa turvallisesti, on kompostori sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi kompostorin viereen

Jäteasetuksen 43 §:n mukaan jätteen haltijan on annettava biojätteen kompostoinnista tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Näin kompostointi voidaan ottaa huomioon valtakunnallisessa yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskennassa. Kompostointi voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön jätehuollon järjestelyissä ja jätemaksuissa, kun kompostointi-ilmoitus on tehty. Tarkoituksena on, että kompostointi-ilmoitus tehdään tällä alueella jätehuoltoviranomaisen ylläpitämää rekisteriä varten Jätekukolle, joka hoitaa tietoaineiston käsittelyn ja rekisteriin merkitsemisen. Näin ollen uusi jäteasetuksen sääntely ei juurikaan muuta ilmoituksen tekemistä käytännössä, sillä biojätteen kompostoinnista on tehtävä jo nykyisten jätehuoltomääräysten nojalla ilmoitus Jätekukkoon.

Kompostointi-ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on täsmennetty niin, että ilmoituksessa vaaditaan kaikki jäteasetuksen vaatimat tiedot sekä muut kompostoinnin seurantaa varten tarpeelliset tiedot (esim. tieto kompostorin rakenteesta). Aikaisemmin kompostointi-ilmoitus on ollut voimassa 10 vuotta. Koska jäteasetuksessa edellytetään, että tiedot on päivitettävä vähintään viiden vuoden välein, muutetaan ilmoituksen voimassaoloajaksi tämä viisi vuotta. Ensimmäinen uudistettujen määräysten mukainen ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisellä lomakkeella siinä vaiheessa, kun aikaisemman kompostointi-ilmoituksen teosta on kulunut viisi vuotta. Jatkossa tietoja päivitettäessä riittää myös suullinen ilmoitus. Jos uutta ilmoitusta kompostoinnista ei tehdä, kompostointitieto poistetaan rekisteristä.

 Jäteastiat ja niiden merkitseminen

Jäteastioita koskien jätehuoltomääräyksissä säännellään sitä, millaisia jäteastioita kiinteistöllä voidaan käyttää jätteiden keräykseen, miten jäteastiat saadaan täyttää ja miten ne on tyhjennettävä. Kiinteistöillä käytetään pääosin kunnallisen jäteyhtiön toimittamia jäteastioita tyhjennysten turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Käytössä olevat jäteastiat korvataan Jätekukon toimittamalla jäteastioilla kuitenkin vasta, kun ovat huonokuntoisuuden vuoksi käyttöön sopimattomia tai mikäli ne eivät täytä jäteastialle määriteltyjä ehtoja. Jätekukko arvioi jäteastioiden korvaamisen tarpeen, jotta vain tarpeelliset jäteastiat uusitaan.

Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että jäteastiassa on merkintä kerättävästä jätelajista ja lisäksi keräyksen toteuttajan eli Jätekukon tiedot. Jätekukko huolehtii astiatarrojen toimittamisesta asiakkaille. Keräyspaikalla tai sen läheisyydessä on oltava jäteasetuksen mukaisesti myös jätteen lajitteluohjeet. Myös lajitteluohjeita saa Jätekukolta.

Jäteastiat, jotka eivät sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on yksilöitävä kiinteistön tai kimpan osoitteella. Samoin edellytetään sitä, että yksilöintimerkinnät tehdään, kun keräyspaikalla on yhtä useampi jäteastia. Jätteenkuljetusyritykset ovat toivoneet entistä selkeämpiä merkintöjä jäteastioihin, jotta keräyspaikoilla on aina selvää, mitkä jäteastiat on kulloinkin tyhjennettävä.

Jäteastioiden täyttäminen ja tyhjentäminen

Jäteastioiden täyttämistä ja painorajoja koskeva sääntely on tarkoitus pitää pääsääntöisesti ennallaan. Sääntelyyn esitetään joitakin vähäisiä täsmennyksiä, jottei jäteastioihin laitettaisi sellaisia jätteitä, jotka eivät sinne kuulu. Mitään sellaista jätettä, joka voi aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa jäteastiaa tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista, ei saa jäteastiaan laittaa.

Jäteastiat on tyhjennettävä säännöllisesti riittävän tiheillä tyhjennysväleillä, jottei jätteistä aiheudu haittoja ja jottei niitä ohjaudu epäasianmukaiseen käsittelyyn jäteastioiden ylitäytön vuoksi. Jäteastioiden tyhjennysvälejä koskeva sääntely pidetään pääosin ennallaan. Vähän jätettä tuottavien kiinteistöjen osalta esitetään asiakkaiden toiveiden mukaan väljennettäväksi osin sekajätteen tyhjennysväliä. Jatkossa taloudet, joilla on käytössä pieni jäteastia (140-240 litraa) ja biojätteet lajitellaan pois sekajätteestä, voivat tyhjennyttää sekajäteastian kahdeksan viikon välein ympäri vuoden riippumatta siitä, kuinka monta asukasta kiinteistöllä on. Aiemmin pidennetty tyhjennysväli on ollut mahdollinen vain 1-2 henkilön talouksille, kun taas tätä useamman henkilön taloudet ovat saaneet pidemmän tyhjennysvälin vain jätehuoltoviranomaisen poikkeamispäätöksellä. Sekajäteastian kahdeksan viikon tyhjennysväli olisi jatkossa mahdollinen myös vapaa-ajan kiinteistöille, joilla on käytössä pieni jäteastia ja biojäte kompostoidaan. Kesäaikaan käytettäviltä vapaa-ajan kiinteistöiltä edellytettäisiin näin ollen vain kahta jäteastiatyhjennystä kesässä, jos syntyvän sekajätteen määrä on hyvin vähäinen.

Sekajätteen tyhjennysväliin tehtävällä väljennyksellä pyritään ottamaan huomioon aiempaa paremmin ne taloudet, joissa kierrätettävät jätteet lajitellaan huolellisesti ja syntyvä sekajätteen määrä on pieni. Tällä kannustetaan edelleen jätteiden lajitteluun, mutta myös jätteiden synnyn ehkäisyyn. Pidennetty tyhjennysväli on mahdollinen vain pienille jäteastioille, koska ensisijaisesti jäteastian koko on sovitettava syntyvään jätemäärään. Liian laajasti sallittuna pitkät tyhjennysvälit voivat johtaa jätteiden epäasianmukaiseen käsittelyyn, kuten polttoon kiinteistöillä. Kahdeksaa viikkoa pidempiä tyhjennysvälejä ei sallita, ettei sekajätteestä aiheudu haittoja ympäristöön.

Biojätteen tyhjennysvälisääntelyä esitetään väljennettäväksi niin, että tyhjennysväli voisi olla talviaikaan kahden viikon sijaan neljä viikkoa, jos biojäteastia on alle 10 asuinhuoneiston käytössä tai käytössä on syväkeräys. Kesäaikaan tyhjennysvälin on kuitenkin oltava edelleen kaksi viikkoa, koska lämpimään vuodenaikaan biojätteestä voi aiheutua pitkillä tyhjennysväleillä hajuhaittaa. Talvella tyhjennysväli voi olla pienkiinteistöillä neljä viikkoa, vaikka jäätyminen voikin olla paikoin ongelmana. Vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä tyhjennysväli on tätä tiheämpi (viikon välein kesällä ja kahden viikon välein talvella), jottei biojätteestä aiheudu haittaa ja jotteivat biojäteastiat täyty liian painaviksi.

Jätteiden keräyspaikka

Jäteastiat on sijoitettava jätehuoltomääräysten mukaan sellaiseen keräyspaikkaan, josta jäteastiat voidaan tyhjentää toimivasti aiheuttamatta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle tai tyhjentäjälle. Määräyksissä on myös vaatimukset keräyspaikalle johtavan kulkuyhteyden kantavuudelle ja esteettömyydelle sekä sille, miten lähelle keräyspaikkaa jäteautolla on päästävä. Tämä sääntely on tarkoitus säilyttää ennallaan. 

Sääntelyä täsmennetään hieman aikaisemmasta asettamalla kiinteistön jäteastioille vähimmäisetäisyydet asuntojen ikkunoista ja rakennusten ilmanottoaukoista. Nämä etäisyydet ovat samat kuin useissa alueiden kuntien rakennusjärjestyksissä. Jos kuitenkin kunnan rakennusjärjestyksessä on säädetty toisin tai asemapiirroksessa on hyväksytty muunlainen järjestely, jätehuoltomääräysten mukaisia etäisyysvaatimuksia ei sovelleta.

Jätteenkuljetus 

Jätteiden kuljetuksiin liittyen annetaan jätehuoltomääräyksissä kuormaamiselle taajamissa asuinkiinteistöjen läheisyydessä aikarajat, joita esitetään väljennettäväksi jonkin verran entisestä. Tavallisesti jätteenkuljetukset hoidetaan arkisin klo 6 - 22. Jätteiden kuljetuksia hoidetaan poikkeuksellisesti myös lauantaisin sekä sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä klo 6 - 22 silloin, kun viikolle sattuu sellaisia pyhäpäiviä, joina jätteenkuljetuksia ei hoideta Jätekukon toimesta lainkaan (uuden vuoden päivä, pitkäperjantai, vappupäivä, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä).

Jätekukko on kokeillut laajennettua kuormausaikaa kahteen eri otteeseen jätelautakunnan myöntämien poikkeamispäätösten mukaisesti (19.12.2020-9.1.2021 ja 12.7.-31.7.2021, Jätekukon raportit liitteenä). Tällöin kuormausta on tehty arkisin klo 5 - 23. Jätekukko ja jätteenkuljetusyrittäjät pitivät kokeiluja onnistuneina ja toivovat niiden pohjalta laajennusta sallittuihin kuormausaikoihin.

Kokeilusta saadun asiakaspalautteen mukaan suurinta osaa palautteen antajista aikainen tai myöhäinen ajoaika ei haitannut. Pieni osa asiakkaista antoi häiritsevästä melusta palautetta. Kokeilun perusteella on kuitenkin katsottu, ettei jätteiden kuormaaminen aiheuta tavallisesti niin pitkäkestoista melua, että se aiheuttaisi kohtuutonta haittaa aamu- ja ilta-aikaan.

Jatkossa kuormaaminen olisi mahdollista arkisin klo 5 - 23. Tarkoituksena on kuitenkin, ettei jätteitä kuormata säännönmukaisesti näillä aikaväleillä, vaan ainoastaan silloin, kun tällä on tarvetta haastavien olosuhteiden vuoksi. Esimerkiksi poikkeukselliset sääolosuhteet tai kalustorikot voivat viivästyttää jätteiden kuljetuksia niin, ettei jäteastioita saada tyhjennettyä suunnitellusti kaikilta jäteauton reitille merkatuilta kiinteistöiltä oikeina päivinä. Laajennetut kuormausajat mahdollistavat tarvittavat joustot. Juuri aikaisen aamun ja myöhäisen illan tunteina kuormaus on kaikkein tehokkainta, kun muuta liikennettä on vain vähän. Kunnallinen jäteyhtiö on joka tapauksessa ohjeistanut jätteenkuljetusyrityksiä niin, että jätteenkuljetukset pyritään aloittamaan aamuisin sellaisista kohteista, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole asumista.

Saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto

Saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille on asetettu nykyisissä jätehuoltomääräyksissä vähimmäistyhjennysvälit, jotka on tarkoitus säilyttää ennallaan.  Tyhjennysvälit on asetettu jätevesijärjestelmien häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi sekä ehkäisemään ympäristölle ja terveydelle aiheutuvaa haittaa. Jätevesilietteiden kuljetusyrittäjät ovat myös kommentoineet, että riittävän tiheät tyhjennykset ovat tärkeitä, jotta lietteet saadaan toimivasti tyhjennettyä. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa, mutta uutena niille asetetaan viiden vuoden vähimmäistyhjennysväli, jotta säiliöt ja niiden asianmukaisuus tulevat ainakin aika ajoin tarkistettua.

Saostus- ja umpisäiliöiden kunnossapidosta esitetään määräyksiin uutta sääntelyä, jotta säiliöt olisivat aina ehjiä, turvallisia ja tarkoitukseen sopivia. Määräyksiin otettaan myös vaatimus siitä, että kiinteistön haltija vastaa esteettömästä ja turvallisesta kulkuyhteydestä lietesäiliöiden luokse yleisesti käytössä olevalla jätevesilietteiden kuljetuskalustolla.  Määräykset annetaan, jotta jätevesilietteitä ei pääse ympäristöön ja asianmukaiset tyhjennykset saadaan aina toteutettua. Jos jätevesilietteiden kuljetuskalustolla ei pääse lietesäiliöiden luokse, on jätteen haltijan huolehdittava lietteen tyhjentämisestä ja omatoimisesta käsittelystä.  Saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljettajat ovat katsoneet tämän uuden sääntelyn tarpeelliseksi.

Saostus- ja umpisäiliölietteiden pienimuotoinen omatoiminen käsittely on edelleen jätehuoltomääräysten nojalla mahdollista, kun jätevesiliete levitetään asianmukaisesti käsiteltynä lannoitustarkoituksessa viljelyksessä olevalle kiinteistön haltijan pellolle. Mahdollista on myös yhteiskäsittely 2 -5 lähikiinteistön kesken.

Määräysten mukaan jätevesilietteiden omatoimisesta käsittelystä on tehtävä jätehuoltoviranomaiselle ilmoitus. Ilmoitus on ollut aikaisemmin voimassa kymmenen vuotta, kun kyseessä on yksittäistä kiinteistöä koskeva lietteiden käsittely. Lähikiinteistöjen yhteiskäsittelyilmoitukset ovat sen sijaan olleet voimassa seurannan vuoksi vain vuoden. Kymmenen vuoden määräaika on todettu hyvin pitkäksi, sillä tuossa ajassa käsittely voi muuttua, eikä muutokset välttämättä tule jätehuoltoviranomaisen tietoon. Toisaalta yhteiskäsittelyilmoitusten mukainen vuoden voimassaolo on katsottu hyvin lyhyeksi. Tämän vuoksi molempien ilmoitusten määräaika on tarkoitus yhtenäistää niin, että jatkossa ilmoitukset ovat voimassa viisi vuotta.

Vähäisten lietemäärien kompostointia koskevaa sääntelyä tarkennetaan niin, että kompostoida voi vain sellaisia lietteitä, joita syntyy harmaiden jätevesien käsittelystä taikka lietteitä, jotka kerätään kiinteässä muodossa. Muiden lietteiden kompostointi ei ole sallittua, sillä tästä voi aiheutua haittoja ympäristöön.

Vaikutusten arviointi   

Keskeisimmät vaikutukset ihmisiin

Jätehuoltomääräyksissä asetetaan uusia velvoitteita kiinteistöille kierrätettävien jätteiden keräykseen. Biojätteen laajentuva erilliskeräysvelvoite tulee koskemaan noin 7 000 kiinteistöä, joilla ei vielä erilliskerätä tai kompostoida biojätettä. Muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräysvelvoite laajenee noin 600 sellaiselle kiinteistölle, joilla näiden jätteiden keräystä ei ole vielä järjestetty.

Kiinteistöillä, joita uudet erilliskeräysvelvoitteet koskevat, jätteiden lajittelumahdollisuudet lisääntyvät entisestä, minkä osa ihmisistä kokee positiivisena. Osa ihmisistä kokee sen sijaan uudet velvoitteet ja niistä aiheutuvat kustannukset negatiivisina. Toisaalta entistä paremmalla kierrätettävien jätteiden lajittelulla voidaan vähentää sekajätteen tyhjennyksiä, mikä taas osaltaan vähentää kustannuksia.

Jotta kierrätettävien jätteiden keräyksen laajentaminen kävisi mahdollisimman sujuvasti, Jätekukko tiedottaa kiinteistöjen haltijoita asiasta ja tarjoaa valmiita ratkaisuja sille, miten jätteenkeräyksen järjestelyjä on kullakin kiinteistöllä perusteltua muuttaa. Näin jätteiden keräys saadaan asukkaiden kannalta toimivaksi.

Jätehuoltomääräysten sääntelyä on tarkoitus väljentää hieman koskien sekajäteastian tyhjennyksiä vähän jätettä tuottavilla talouksilla. Asiasta on tullut asiakkailta toiveita, ja määräysmuutos vaikuttaa näihin asiakkaisiin positiivisesti. Samoin väljennetään biojätteen tyhjennysväliä talviaikaan niissä kohteissa, joissa biojätettä syntyy vain vähän. Näin voidaan rajata laajentuvan biojätteen erilliskeräyksen aiheuttamia kustannuksia asukkaille.

Osa ihmisistä kokee todennäköisesti negatiivisena sen, että jätteenkuormausaikoihin esitetään muutosta, jonka mukaisesti jätteenkuljetuksia voidaan tehdä aikaisempaa aiemmin aamulla ja myöhemmin illalla. Toisaalta asiakkaiden kannalta positiivista on se, että tällä varmistetaan kaikkien jäteastioiden tyhjentäminen ajallaan haastavissakin olosuhteissa.

Jätteiden kompostoinnista tehtävien ilmoitusten aikaisempaa lyhyempi määräaika vaikuttaa lievästi negatiivisesti ihmisiin siksi, että uusien ilmoitusten tekeminen aiheuttaa lisätyötä. Kun etenkin vakituisten kiinteistöjen haltijat ovat tehneet ilmoituksia jo aikaisemminkin, on muutoksen vaikutus ihmisiin melko vähäinen. Poikkeavaa sääntelyä ei edes voitaisi antaa, koska jäteasetuksessa velvoitetaan kompostointitietojen antamiseen ja tietojen päivittämiseen viiden vuoden välein.

Keskeisimmät vaikutukset ympäristöön

Määräysmuutoksista erityisesti kierrätettävien jätteiden erilliskeräys­velvoitteiden laajentamisella arvioidaan olevan vaikutuksia ympäristöön. Erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisella vaikutetaan ympäristöön positiivisesti. Jätteiden lajittelu on yleensä tehokkaampaa silloin, kun keräys on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Kiinteistöiltä erilliskerätyt kierrätettävät jätteet ohjautuvat materiaalihyötykäyttöön.

Biojätteen laajentuvalla erilliskeräyksellä voidaan parantaa tehtyjen selvitysten mukaan parhaiten kierrätysastetta. Lasipakkausten, muovipakkausten ja metallin laajennettavalla erilliskeräyksellä ja kierrätyksellä on tehdyn LCA-selvityksen mukaan selkeimmät positiiviset ilmastovaikutukset. Selvityksessä on otettu huomioon mm. keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn aiheuttamat päästöt, ja verrattu niitä päästöihin, joita aiheutuisi lasin, metallin ja muovin tuotannosta neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätysmateriaalin käyttö säästää näitä raaka-aineita. Lasipakkausten ja metallin lisääntyvä kierrättäminen vaikuttaa myös positiivisesti energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen laatuun.

Laajennetulla kompostointia sekä saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuoltoa koskevalla sääntelyllä pyritään siihen, ettei biojätteen taikka jätevesilietteiden käsittelystä aiheudu ympäristöhaittoja. Näin ollen näiden sääntelymuutosten vaikutukset ympäristöön arvioidaan lievästi positiivisiksi.

Keskeisimmät vaikutukset yrityksiin

Jätehuoltomääräyksiin tehdään jonkin verran muutoksia, joilla pyritään parantamaan jätteenkuljetusyrittäjien työskentelyedellytyksiä. Erityisesti jätteiden kuormaamisaikojen laajennus, jota jätteenkuljetusyrittäjät ovat toivoneet, antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet toteuttaa tyhjennyksiä haastavissakin olosuhteissa jäteastioiden sovittujen tyhjennysrytmien mukaisesti. Lisäksi esitetään jätteenkuljettajien toivomia tarkennuksia jäteastioiden merkitsemistä ja kunnossapitoa koskeviin säännöksiin. Myös saostus- ja umpisäiliöiden kunnossapitoa sekä säiliöiden luokse kulun järjestämistä koskien on annettu uusia määräyksiä, jotka parantavat jätevesilietteiden kuljettajien edellytyksiä hoitaa tyhjennykset. Jätteenkuljetusyrittäjiin kohdistuvien muutosten arvioidaan olevan kokonaisuudessaan positiivisia. Muita yrityksiä koskien jätehuoltomääräysten muutokset ovat niin vähäisiä, että niihin vaikutusten arvioidaan olevan neutraalit.

Esitys Jätelautakunta asettaa uudistettujen jätehuoltomääräysten luonnoksen yleisesti nähtäville. Lautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä asiasta.

Jätehuoltomääräysten päivitysten luonnos sekä kuulutus asiasta pidetään nähtävillä jätelautakunnan verkkosivuilla 6.6.-31.8.2022. Kuulutuksessa kerrotaan asian vireillä olosta, tuodaan esille keskeisimmät jätehuolto­määräyksissä muuttuvat asiat ja tiedotetaan vaikuttamismahdollisuuksista. Tieto kuulutuksesta lähetetään sähköisesti kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin, jotta kunnat voivat julkaista linkin siihen omilla verkkosivuillaan. Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä viikolla 23.

Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja alueen ELY-keskuksilta. Lausunnonantomahdollisuus varataan myös kunnalliselle jäteyhtiölle sekä pakkausten tuottajayhteisöille. Mielipiteen esittämismahdollisuudesta tiedotetaan erikseen jätteenkuljetusyrityksille sekä alueen kiinteistön omistajia edustaville tahoille (Kiinteistöliitto Itä-Suomi, jätehuoltoviranomaisen tiedossa olevat suurimmat vuokrataloyhtiöt ja alueen omakotiyhdistykset).

Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätehuoltomääräyksiin tehdään tarvittaessa lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta muutoksia. Tämän jälkeen määräysmuutokset tuodaan jätelautakunnalle hyväksyttäväksi.

Valmistelija                                                           

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.

Savo-Pielisen jätelautakunta 01.12.2022 § 23  

376/14.06/2022  

Yleistä         Jätelautakunta käsitteli uudistettujen jätehuoltomääräysten luonnoksen kokouksessaan 2.6.2022 § 9. Jätehuoltomääräyksillä toimeenpannaan päivitettyyn jätelainsäädäntöön sisällytetyt kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Näillä laajennettavilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään jätteiden kierrätystä. Määräyksiin tehdään lisäksi muutoksia, joilla pyritään parantamaan jätteiden keräyksen ja kuljetusten toimivuutta sekä edistämään toimivaa jätteiden omatoimista käsittelyä. Lisäksi määräyksiin paikoin tehtävillä joustoilla pyritään huomioimaan paremmin kiinteistöjen erilaiset palvelutarpeet.

Tarkoitus on, että uudistetut jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2023. Osin uusia velvoitteita koskee siirtymäajat, jotta kunnallisella jäteyhtiöllä ja kiinteistöillä on aikaa varautua velvoitteiden toteuttamiseen.

Kuuleminen jätehuoltomääräyksistä

Jätelautakunta asetti päivitettyjen jätehuoltomääräysten ja niiden perustelujen luonnokset nähtäville ajalle 6.6.-31.8.2022. Asiassa varattiin vaikutusmahdollisuudet kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus.

Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydettiin lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja ELY-keskuksilta. Lausunnonantomahdollisuus varattiin myös kunnalliselle jäteyhtiölle sekä pakkausten tuottajayhteisöille. Mielipiteen esittämismahdollisuudesta tiedotettiin erikseen jätteenkuljetusyrityksille sekä alueen kiinteistönomistajia edustaville tahoille (Kiinteistöliitto Itä-Suomi, jätehuoltoviranomaisen tiedossa olevat suurimmat vuokrataloyhtiöt ja alueen omakotiyhdistykset).

Uudistettujen jätehuoltomääräysten luonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Osa sidosryhmistä kommentoi, ettei anna lausuntoa tai mielipidettä, koska on ollut mukana määräysten valmistelussa ja esitetyt näkökohdat on jo otettu määräyksissä huomioon.

Lausunnon antoivat seuraavat tahot:

-         Kuopion kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen

-         Lieksan kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen (kaupunginhallituksen lupajaosto)  

-         Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus

-         Pieksämäen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Savon ympäristötoimi)

-         Siilinjärven kunta, ympäristönsuojeluviranomainen (viranomaislautakunta)

-         Tervon ja Vesannon kunnat, ympäristönsuojeluviranomainen (Nilakan ympäristölautakunta)

-         Pohjois-Savon ELY-keskus

-         Pohjois-Karjalan ELY-keskus

-         Suomen Uusiomuovi Oy

Mielipiteensä esittivät seuraavat tahot:

-         L&T Ympäristöpalvelut Oy

-         Suomen omakotiliitto ry

-         Yksityishenkilöt (kuusi mielipiteen antajaa)

Kaikki lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan yhteenvetoon, minkä lisäksi ne ovat nähtävänä alkuperäisinä kappaleina jätelautakunnan kokouksessa.  Yhteenvetoon on koottu myös jätehuollon viranomaispalvelujen vastineet, joissa on tuotu esille, mitä muutoksia määräyksiin on tehty lausunnon tai mielipiteen johdosta.

Lausuntoja ja mielipiteitä sekä niiden johdosta jätehuoltomääräyksiin tehtäviä muutoksia on käsitelty jätehuoltomääräysten jatkovalmistelussa jätelautakunnan viranhaltijoiden, kuntien ympäristönsuojelu­viranomaisten ja Jätekukon edustajien kesken. Lisäksi eräitä muutoksia määräysluonnokseen nähden on käsitelty erikseen Jätekukon ja ELY-keskusten yhteyshenkilöiden kanssa.

Keskeisimmät lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat sekä niiden huomiointi määräyksissä

Jätehuoltomääräyksiin esitettyjä muutoksia on pidetty lausunnoissa yleisesti ottaen perusteltuina. Lausunnoissa on kiitetty sitä, että määräysten uudistuksella edistetään sekajätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja jätteiden tehokasta hyödyntämistä. Lisäksi on todettu, että jätehuoltomääräysten muutokset ovat linjassa jätelainsäädännön muutosten sekä jätepoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa.

Lausunnoissa ja mielipiteissä on otettu kantaa erityisesti jätteiden keräystä, jäteastioiden tyhjennysvälejä sekä jätteiden kuormausta ja kuljetusta koskeviin säännöksiin. Lisäksi on kommentoitu jätteiden kompostointia sekä saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuoltoa koskevia määräyksiä. Myös muihin yksittäisiin määräyksiin ja niiden perusteluihin on esitetty muutosehdotuksia. Samoin on pyydetty tarkistamaan se, että kaikki käytettävät käsitteet on määritelty kattavasti.

Keskeiset kuulemisaineistosta esille nousseet teemat ja luonnosvaiheen jälkeen jätehuoltomääräyksiin tehdyt muutokset on käsitelty alla. Kaikki muutosehdotukset vastineineen on käsitelty yksityiskohtaisemmin lausuntojen ja mielipiteiden yhteenvedoissa.

Määräysten käsitteet ja määritelmät

Jätehuoltomääräyksissä on pyritty selkeään ja ymmärrettävään kielenkäyttöön. Samalla on huomioitu se, että määräyksissä käytetään mahdollisimman pitkälle jätelainsäädännössä, Suomen Kuntaliiton jätehuoltomääräysten mallissa ja Jätekukon viestinnässä käytettyjä ilmaisuja. Jotta määräykset olisivat mahdollisimman yksiselitteiset, on määräyksiin lisätty uusia määritelmiä käytettäville käsitteille.

Määräyksiin on lisätty lausunnoissa ehdotetun mukaisesti määritelmä jätevesilietteelle, sähkö- ja elektroniikkaromulle sekä poistotekstiileille. Määräysten luonnoksessa käytettiin vielä poistotekstiilien sijaan samassa merkityksessä käsitettä tekstiilijäte. Jatkovalmistelussa on kuitenkin todettu, että materiaalihyötykäyttöön soveltuvista tekstiileistä käytetään jo vakiintuneesti poistotekstiilit-käsitettä, joten tämä käsite on otettu käyttöön myös määräyksissä.

Edellä mainittujen uusien määritelmien lisäksi jätehuoltomääräysten perusteluissa on avattu sellaisia käsitteitä, joita käytetään vain tietyssä säännöksessä ja jotka eivät ole määräysten kokonaisuuden kannalta niin keskeisiä.

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

Jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen sekä muiden kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvien kiinteistöjen on oltava kunnallisen jätehuollon piirissä oman jäteastian, kimpan tai aluekeräyspisteen kautta. Tähän sääntelyyn ei ehdotettu uudistettujen jätehuoltomääräysten luonnoksessa merkittäviä muutoksia. Yhdessä kuntalaisen mielipiteessä kuitenkin toivottiin, että jätettä tuottamattomat kiinteistöt otettaisiin huomioon määräyksissä.

Jätehuoltomääräyksissä tarkennetaan jätelain velvoitetta, jonka mukaan asuinkiinteistön haltijan ja muun kunnan vastuulle kuuluvan jätteen haltijan on luovutettava kiinteistöllä syntyvät jätteet kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Tämä säännös vastaa aikaisemman jätelain mukaista velvoitetta liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Koska velvoitteesta ei voida myöntää vapautusta, ei määräyksiin voida ottaa lain kanssa ristiriitaisia säännöksiä. Jätehuollon järjestämiselle on kuitenkin vaihtoehtoja, joista löytyy myös vähän jätettä tuottaville kiinteistöille sopivia ratkaisuja.

Yhdessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa on toivottu muitakin kuin lakiin pohjautuvia perusteluja jätehuoltoon liittymiselle. Jätehuoltomääräysten perusteluihin on tämän myötä lisätty lyhyesti tietoa siitä, miksi on tärkeää, että kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoon on liityttävä, jotta jätteet saadaan kerättyä ja kuljetettua asianmukaiseen käsittelyyn, jossa niistä ei aiheudu roskaantumista taikka haittaa ympäristölle tai terveydelle

Jätteiden kiinteistökohtaiset erilliskeräysvelvoitteet ja niiden siirtymäajat

Jätehuoltomääräysten uudistuksella laajennetaan kierrätettävien jätteiden kiinteistökohtaisia erilliskeräysvelvoitteita jäteasetuksessa säädettyjen velvoitetasojen pohjalta. Uudistuksen myötä muovi- ja lasipakkausten sekä metallin erilliskeräys laajenee taajamissa kaikille vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöille. Aikaisemmin näitä kiinteistöjä on jo koskenut biojätteen ja kartonkipakkausten keräysvelvoite. Uutena biojätteen erilliskeräys laajenee lisäksi koskemaan kaikkia vakituisesti asuttuja kiinteistöjä Kuopion keskeisellä kaupunkialueella, Siilinjärven keskustaajamassa ja Toivala-Vuorela-taajamassa sekä Pieksämäen keskeisellä kaupunkialueella.

Muutamissa lausunnoissa on otettu kantaa kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden laajuuteen. Lausunnoissa on tuotu esille, että erilliskeräyksen laajentamisessa on selvitetty keräyksen laajentamisen vaikutuksia ympäristöön ja pyritty tasapainottamaan hyödyt ja haitat. Asuinkiinteistöille esitettyjä keräysvelvoiterajoja onkin pidetty perusteltuina.

Kierrätettävien jätteiden keräysvelvoitteiden voimaantulolle on asetettu jäteasetuksessa ja jätehuoltomääräyksissä siirtymäajat. Jäteasetuksen 55 §:n mukaan pakkausjätteet on erilliskerättävä kaikilta vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöiltä kaikissa taajamissa 1.7.2023 alkaen. Tämä sama siirtymäaika annetaan myös jätehuoltomääräyksissä muovi- ja lasipakkausten sekä metallin keräyksen laajenevan velvoitteen voimaantulolle. Muutos koskee noin 600 kiinteistöä. Kunnallinen jäteyhtiö on jo varautunut tarvittaviin jäteastiahankintoihin ja se saa sisällytettyä uudet kiinteistöt olemassa oleviin jätteenkuljetusurakoihin. Tulevista keräysvelvoitteista on jo viestitty taloyhtiöille ja niistä tullaan vielä tiedottamaan alkuvuoden 2023 aikana.

Jäteasetuksen 55 §:n mukaan biojätteen erilliskeräys tulee järjestää yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilta asuinkiinteistöiltä viimeistään 19.7.2024. Vielä jätehuoltomääräysten luonnoksessa tämän biojätteen laajennetun erilliskeräysvelvoitteen voimaantulon ajankohdaksi oli suunniteltu 1.7.2024. Määräysten jatkovalmistelussa on kuitenkin päädytty kunnallisen jäteyhtiön esityksestä pidentämään siirtymäaikaa siten, että laajempi keräysvelvoite tulee voimaan 30.9.2024.

Biojätteen laajentuva erilliskeräysvelvoite on verrattain iso muutos, joka tulee koskemaan noin 7 000 kiinteistöä, joilla ei vielä erilliskerätä tai kompostoida biojätettä. Pidempi siirtymäaika velvoitteen voimaantulolle on tarpeen, koska muutos vaikuttaa merkittävästi jätteenkuljetuksiin. Kunnallisen jäteyhtiön kuljetukset on kilpailutettu niin, että urakat päättyvät aina syyskuun lopussa ja uudet urakat alkavat tämän jälkeen. Kun muutos ajoitetaan tähän ajankohtaan, kuljetukset saadaan jatkumaan tehokkaimmin ja toimivimmin. Kaluston ja jäteastioiden saatavuus voidaan varmistaa parhaiten, kun siirtymäaika on riittävän pitkä, sillä saatavuudessa on jo nyt haasteita.

Siirtymäajan muutos loppukesästä syksyyn on katsottu tärkeäksi myös siitä syystä, että merkittävän kuljetusmuutoksen toteuttaminen kesäajalla olisi ongelmallista, koska kunnallisen jäteyhtiön ja kuljetusurakoitsijoiden resurssit ovat tuolloin pienimmät. Jos muutosvaiheen haasteet aiheuttaisivat viiveitä biojätteiden keräyksessä ja kuljetuksessa, voisi tästä aiheutua haittoja ympäristöön. Kesälomakausi olisi myös asiakkaiden ja heille viestimisen kannalta hankala ajankohta uusien velvoitteiden käyttöönottoon.

Kun otetaan huomioon jätteenkuljetuksen kustannukset ja keräyksen kokonaisvaikutus ympäristöön, on katsottu, että biojätteen laajasta erilliskeräysvelvollisuudesta voidaan poiketa jätelain 15.2 §:n mukaisesti lyhyeksi määräajaksi siten, että kaikkia asuinkiinteistöjä suurimmissa taajamissa koskevat keräysvelvoitteet tulevat voimaan noin 2,5 kuukautta jäteasetuksessa annettua siirtymäaikaa myöhemmin. Kiinteistöjä pyritään kuitenkin saamaan erilliskeräyksen piiriin vähitellen jo ennen velvoitteen voimaantuloa, jolloin keräyksen laajentamista ei ole tarvetta toteuttaa kerralla. Odotettavissa kuitenkin on, että suurin osa toteuttaa muutoksen vasta sitten, kun määräykset sitä edellyttävät.

Biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajentamista koskevan siirtymäajan pidentämisestä on keskusteltu alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien kanssa. Alueen ELY-keskuksilta on saatu lisäksi kirjalliset kannanotot asiaan. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten kannanotoissa on todettu, että lainsäädännössä asetettua pidempi määräaika erilliskeräysvelvoitteiden voimaan tulolle on perusteltu esitettyjen perusteiden nojalla. Keski-Suomen ELY-keskus on todennut, että lähtökohtaisesti asetuksen aikataulua tulee noudattaa, mutta siirtymäaikaan esitetyllä lyhyellä pidennyksellä ei ole kuitenkaan kokonaisuutta tarkastellen juurikaan merkitystä säännöksen tarkoituksen toteutumisen kannalta. Olennaista on, että siirtyminen laajempaan keräykseen tapahtuu sujuvasti koko jätehuollon ketjussa ja asiasta tiedotetaan riittävästi asukkaita ja muita asianosaisia.

Kierrätettävien jätteiden kuljetusalueet

Kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet tulevat koskemaan jätelautakunnan määrittelemiä taajamia, jotka on esitetty karttapalvelussa (kts. www.jatelautakunta.fi/taajamat, esitetty myös karttaliitteessä). Lisäksi nekin kiinteistöt, joita kierrätettävien jätteiden erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat liittyä vapaaehtoisesti Jätekukon järjestämään erilliskeräykseen. Taajamien lisäksi vapaaehtoista erilliskeräyspalvelua tarjotaan taajamien välisten keskeisten tieyhteyksien varrella eli jätehuoltoviranomaisen määrittelemällä kierrätettävien jätteiden kuljetusalueella (kts. www.jatelautakunta.fi/kierratettava-jate-kuljetusalue, esitetty myös karttaliitteessä).

Muutamien kuntien ja ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnoissa on kommentoitu kierrätettävien jätteiden kuljetusaluetta. Kuljetusalueen rajausta on pidetty perusteltuna ja selkeänä asiakkaiden kannalta. Mahdollisuutta saada kierrätettäviä jätteitä keräykseen määritellyllä alueella vapaaehtoisesti on pidetty asukkaita motivoivana. Toisaalta on tuotu esille, että ilmastovaikutusten vuoksi vapaaehtoista kiinteistökohtaista keräystä ei tulisi ulottaa laajasti kuljetusalueeseen kuuluvien teiden ulkopuolelle muutoin kuin huomattavien jätemäärien ollessa kyseessä

Lausunnoissa ja mielipiteissä ei ole esitetty konkreettisia muutosehdotuksia kierrätettävien jätteiden velvoitealueisiin eli taajamarajauksiin tai vapaaehtoisen keräyksen alueeseen kuuluvaan tieverkostoon. Jätehuoltomääräysten ehdotusta valmisteltaessa jätehuollon viranomaispalveluissa on kuitenkin päädytty tekemään muutamia vähäisiä tarkennuksia näihin aluerajauksiin. Tarkennusten pohjana on jätehuollon palvelutason valmistelun yhteydessä saadut toiveet siitä, että kierrätettävien jätteiden keräystä olisi haja-asutusalueiden kylissä.

Asukastoiveiden ja laajemman asutustihentymiä kuvaavan kartta-analyysin pohjalta kierrätettävien jätteiden vapaaehtoiseen kuljetusalueeseen on lisätty tieosuutta Kuopion Hiltulanlahdesta Kuhasen suuntaan, tieosuus Kuopion Haminalahdesta Kaislastenlahteen sekä Lieksan Viekin kyläaluetta. Lisäksi velvoitealueeseen on lisätty uusi asemakaavoitettu alue Kuopion Hiltulanlahdessa, jossa on alkamassa aikaisempaa tiiviimpi asuinrakentaminen. Alueeseen on tehty myös yksittäisiä, hyvin pieniä korjauksia. Aluerajauksia tullaan päivittämään jatkossa jätelautakunnassa aina, kun kaavoituksessa ja rakentamisessa tapahtuu palvelutarpeeseen vaikuttavia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

Jätteiden kompostointi

Biojätteen kompostointia koskevat vaatimukset säilytetään uudistetuissa jätehuoltomääräyksissä pääosin entisellään. Kompostoria koskevia määräyksiä väljennetään kuitenkin hieman siten, ettei lämpöeristys ole enää ehdoton vaatimus ympärivuotisessa kompostoinnissa, vaikkakin sitä suositellaan edelleen. Useissa lausunnoissa on katsottu, että muutos on kannatettava, sillä se madaltaa kotitalouksien kynnystä aloittaa biojätteen kompostointi.

Lausuntojen pohjalta kompostointia koskevaa sääntelyä on vielä tarkennettu koskien vieraslajeihin kuuluvien kasvien laittamista kompostiin. Kompostiin ei saa laittaa vieraslajeihin kuuluvia kasveja tai sellaisia kasvinosia, jotka voivat juurtua tai siementää, jotta lajit eivät pääse leviämään luontoon kompostimullan mukana. Määräysten perusteluihin on lisätty tietoa siitä, että vieraslajeihin kuuluvat kasvit hävitetään laittamalla ne jäteastiaan sekajätteen mukana tai toimittamalla ne lajitteluasemalle.

Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen

Kunnalliseen jätehuoltoon kuuluvilla kiinteistöillä käytetään lähtökohtaisesti Jätekukon toimittamia jäteastioita tyhjennysten turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Tämä keskitetty jäteastiapalvelu on ollut käytössä jo vuosia, eikä tähän liittyen esitetty lausunnoissa ja mielipiteissä muutostarpeita. Määräysten jatkovalmistelussa jäteastioita koskevaa säännöstä tarkennettiin kuitenkin Jätekukon kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tiedolla siitä, että yhtiö voi tarjota jatkossa asiakkailleen uudenlaisia, monelle jätelajille tarkoitettuja monilokeroastioita. Jos monilokeroastioiden käyttö soveltuu jäteyhtiön kilpailuttamiin jätteenkuljetuksiin, ne voivat olla yksi vaihtoehto kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen erilliskeräykseen.

Jotta jäteastioiden tyhjennykset saadaan hoidettua tehokkaasti ilman jätteistä ympäristölle aiheutuvia haittoja, edellytetään jätehuoltomääräyksissä säännöllisiä, riittävän tiheitä tyhjennyksiä. Tyhjennysvälejä koskevaa sääntelyä ollaan kuitenkin uudistettavissa jätehuoltomääräyksissä väljentämässä hieman koskien sekajätettä ja biojätettä. Sekajätteelle mahdollistetaan laajemmin pidennetty kahdeksan viikon tyhjennysväli ja biojätteelle talviaikana aikaisempaa pidempi neljän viikon tyhjennysväli. Lausunnoissa on kannatettu yleisesti näitä tyhjennysväleihin tehtäviä väljennyksiä. Lisäksi yhdessä kuntalaisen mielipiteessä on toivottu kahdeksan viikon tyhjennysvälin mahdollisuutta myös vähän jätettä tuottaville kimpoille, mikä onkin jatkossa mahdollista. Yhdessä mielipiteessä on toivottu jopa 12 viikon tyhjennysvälin käyttöönottoa sekajätteelle, mutta ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa näin pitkän tyhjennysvälin käyttöönottoa ei ole katsottu perustelluksi. Sekajäte sisältää usein likaantuneita kierrätykseen soveltumattomia materiaaleja, joten tyhjennysvälin on oltava riittävän tiheä.

Yhden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa on tuotu esille huoli siitä, että tyhjennysvälien pidentämisestä väärin käytettynä voi aiheutua haittaa ja vaaraa ympäristölle tai jätteenkuljetukselle, jos pidentämisen tarkoituksena on vain kiinteistön jätekustannusten alentaminen. Tämän vuoksi tyhjennysvälejä koskevaan säännökseen on lisätty määräys siitä, että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa ohjeita ja määräyksiä jäteastian tyhjennysväleistä, mikäli jätteistä aiheutuu haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka roskaantumista. Lisäksi on täsmennetty, että myös jätehuoltoviranomainen voi antaa jäteastian käyttöä ja tyhjennysvälejä koskevia ohjeita, ja voi päätöksellään tihentää jäteastian tyhjennysväliä. Kun edellytykset pitkälle tyhjennysvälille eivät määräysten mukaan täyty, voi Jätekukkokin muuttaa tyhjennysvälin palvelumuutoksena.

Jätteenkuljetus 

Uudistettavien jätehuoltomääräysten luonnoksessa esitettiin laajennuksia sallittuihin jätteenkuormausaikoihin. Nykyisten määräysten mukaan jätteiden kuormaaminen on sallittua taajamassa olevalla asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 8-22.  Lisäksi on sallittu kuormaaminen yksittäisinä päivinä lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 6-22.  Luonnoksessa esitettiin, että kuormaus olisi sallittua arkisin klo 5-23 ja lauantaisin klo 6-22 sekä lisäksi poikkeuksellisesti yksittäisinä päivinä sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 6-22. Lähtökohtana valmistelussa oli kuitenkin se, etteivät laajennetut kuormausajat olisi käytössä säännönmukaisesti, vaan ainoastaan silloin, kun niihin on haastavista olosuhteista johtuvat perusteet.

Kahden ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa on otettu kantaa jätteiden kuormausaikoihin. Lausunnoissa on todettu, ettei kuormausaikojen laajentaminen aiheuttane asuinkiinteistöille kohtuuttomia haittoja, jos keräysaikojen laajentamista sovelletaan todella vain silloin, kun siihen on tarvetta mm. haastavien sääolosuhteiden takia tai hygieniahaittojen uhatessa. Toisessa lausunnossa on lisäksi ehdotettu, että säännöksessä olisi hyvä tuoda esille, että laajennettuja keräysaikoja sovelletaan vain pakottavissa poikkeustilanteissa, ja säännöllinen kuljetusaika olisi klo 7-22.  

Jätteiden kuormausaikoihin on otettu kantaa myös mielipiteissä. Jätteenkuljetusyritykseltä saadussa mielipiteessä tyhjennysajankohtiin esitetyt muutokset on katsottu tervetulleiksi, sillä ne antavat tarvittavaa joustoa logistiikan suunnitteluun. Kahdessa kuntalaismielipiteessä ja yhdessä nimettömässä palautteessa on toivottu, ettei kuormausaikaa laajenneta, sillä aikaiset ja myöhäiset kuljetukset aiheuttavat haittaa asukkaiden unelle ja levolle. Osin on toivottu jopa kuormausaikojen supistamista aikaisemmasta.

Mielipiteiden ja lausuntojen johdosta jätehuoltomääräyksiä on vielä muutettu siten, että säännönmukaiset kuormausajat taajamissa asuinkiinteistöjen läheisyydessä ovat entiseen tapaan arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 8-22. Säännökseen on sisällytetty tieto siitä, että uudet laajennetut aikaiset ja myöhäiset kuormausajat ovat mahdollisia vain poikkeuksellisesti. Näin varmistetaan, ettei kuljetuksia hoideta varhain aamulla ja myöhään illalla jatkuvasti. Laajennettuja kuormausaikoja voidaan käyttää esimerkiksi haastavien sääolosuhteiden tai kalustorikkojen viivästyttäessä jäteastioiden tyhjennyksiä. Joustot tällaisissa tilanteissa ovat tärkeitä, sillä muutoin jäteastioiden tyhjennysten viiveet voivat aiheuttaa jäteastioiden ylitäyttöä, mistä taas voi aiheutua roskaantumista ja muuta haittaa asukkaille tai ympäristölle. Kun kuormausta ei tehdä jatkuvasti laajennetuin ajoin, ei melusta katsota aiheutuvan asukkaille jätelain vastaista haittaa terveydelle.

Määräyksiin on lisätty vielä kuulemisaineistossa esille tuotujen huolien vuoksi säännös siitä, että Jätekukon tai muun jätteenkuljetusten toteuttajan on toimitettava vuosittain jätehuoltoviranomaiselle tiedot siitä, kuinka monena päivänä ja mistä syistä laajennettua kuormausaikaa on käytetty. Näin jätehuoltoviranomainen voi seurata sitä, millä perusteella ja miten paljon laajennettuja kuormausaikoja käytetään. Jätekukolta voidaan pyytää lisäksi tiedoksi asiasta saadut asiakaspalautteet. Näin sääntelyn toimivuutta myös seurataan ja sitä on mahdollista myös tulevaisuudessa muuttaa tarpeen mukaan.

Jätteenkuljetuksiin liittyen on ELY-keskusten lausunnoissa pyydetty tarkentamaan siirtoasiakirjoja koskevia velvoitteita. Jätehuoltomääräyksiin on täsmennetty lausuntojen pohjalta sitä, minkä jätelajien kuljetuksissa siirtoasiakirjat vaaditaan. Lisäksi kuljetustietojen toimittamiseen liittyen on nostettu lausunnoissa esille luonnoksen valmistelun jälkeen voimaantullut lainsäädäntö, jonka mukaan saostus- ja umpisäiliölietteen kuljettaja voi korvata sähköisten siirtoasiakirjatietojen SIIRTO-rekisteriin toimitetuilla tiedoilla velvollisuutensa toimittaa kuljetustiedot jätehuoltoviranomaiselle. Tämän uuden sääntelyn sisältö on tarkennettu määräyksiin.

Saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto

Saostus- ja umpisäiliöiden kunnossapidosta on uudistettavien jätehuoltomääräysten luonnoksessa nykyistä kattavampaa sääntelyä. Lisäksi jätevesilietteiden omatoimisesta käsittelyyn liittyviä edellytyksiä on jonkin verran muutettu. Siltä osin kuin lausunnoissa on otettu kantaa näihin säännöksiin, on niissä todettu, että uudet velvoitteet ja tarkennukset ovat perusteltuja.

Saostussäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille on asetettu uudistettujen jätehuoltomääräysten luonnoksessa vähimmäistyhjennysvälit, jotka ovat samat kuin nykyisissä määräyksissä. Suomen omakotiliiton ja yhden kuntalaisen mielipiteessä on ehdotettu, etteivät nämä asetetut vähimmäistyhjennysvälit koskisi laitepuhdistamojen lietetiloja. Näissä mielipiteissä on ehdotettu, että laitepuhdistamojen osalta määrättäisiin lietteen poisto tehtäväksi tarvittaessa valmistajan ohjeen mukaan.

Määräysten jatkovalmistelussa on arvioitu tarvetta väljentää laitepuhdistamojen tyhjennyksiä koskevaa sääntelyä. Selvittelyn myötä on todettu, että laitepuhdistamoillakin säännöllinen lietteenpoisto on tärkeää hoitaa, jotta puhdistustulos säilyy hyvänä. Lisäksi laitepuhdistamojen toiminnan kannalta on tärkeää, että laitteisto on mitoitettu oikein käyttäjämäärään ja kiinteistön käyttöasteeseen nähden. Tyypillisesti laitepuhdistamojenkin lietteenpoisto tehdään vähintään 1-2 vuoden välein. Tämän vuoksi jätehuoltomääräyksiin jätetään edelleen sääntely laitepuhdistamojen vähimmäistyhjennysvälistä. Vastaavaa sääntelyä on muuallakin Itä-Suomen alueella ja laajemminkin valtakunnallisesti.

Jätehuoltomääräysten mukaisiin tyhjennysväleihin on kuitenkin mahdollista hakea poikkeamista jätehuoltoviranomaiselta. Poikkeaminen voidaan myöntää yksittäistapauksissa perustelluista erityisistä syistä. Poikkeamishakemuksen pohjalta voidaan tarkastella, onko vuotta tai kahta vuotta pidempi lietteiden tyhjennysväli perusteltu ottaen huomioon kiinteistön veden käyttö sekä jätevesien käsittelyjärjestelmä ja sen toiminta. Jätevesilietteiden tyhjennyksiä koskevan määräyksen perusteluihin on nostettu tietoa tästä poikkeamisen mahdollisuudesta.

Vaikutusten arviointi Jätehuoltomääräysten päivityksen vaikutukset on arvioitu luonnosvaiheessa. Ehdotukseen ei ole tullut luonnokseen nähden sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat juurikaan näitä vaikutuksia.

Esitys Jätelautakunta hyväksyy jätelain 91 §:n nojalla uudistetut jätehuoltomääräykset sekä määräysten yleisen osan ja perustelut liitteiden mukaisesti.  Velvoittaviksi jätehuoltomääräyksiksi hyväksytään ainoastaan varsinainen määräysosio. Jätelautakunta hyväksyy myös määräyksiin liittyvät taajamarajaukset (www.jatelautakunta.fi/taajamat) ja kierrätettävien jätteiden kuljetusalueen (www.jatelautakunta.fi/kierratettava-jate-kuljetusalue, kartta myös liitteenä).

Jätehuoltomääräykset astuvat päivitettyinä voimaan 1.1.2023 kuntalain 143 §:n mukaisesti, vaikka niiden hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa toistaiseksi, kunnes erikseen muuta päätetään. Päivitetyt jätehuoltomääräykset kumoavat voimaantullessaan jätelautakunnan hyväksymät edelliset jätehuoltomääräykset. Hyväksytty kierrätettävien jätteiden kuljetusalue korvaa 1.1.2023 alkaen aikaisemmin määritellyn hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen.

Jätehuoltomääräykset annetaan yleisesti tiedoksi jätelain 92 §:n ja kuntalain 108 §:n mukaisesti pitämällä määräykset perusteluineen nähtävillä jätelautakunnan verkkosivuilla (www.jatelautakunta.fi) ja vastuukunnan eli Kuopion kaupungin verkkosivuilla ajalla 5.12.2022-11.1.2023. Lisäksi tieto lähetetään muihin toimialueen kuntiin, jotka voivat julkaista sen omilla verkkosivuillaan. Jätelautakunnan verkkosivuilla määräykset ovat saatavilla myös nähtävilläpitoajan jälkeen.

Jätehuoltomääräykset toimitetaan tiedoksi toimialueen kunnille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, ELY-keskuksille ja aluehallintovirastoille.

Kuntalaisia varten jätehuoltomääräyksistä laadittu lyhennelmä päivitetään vastaamaan uudistuneita jätehuoltomääräyksiä.

 Valmistelijat / lisätiedot:

 Pöntinen Saija, puh. 044 718 5066
Kisonen Hanna, puh. 044 718 5667
etunimi.sukunimi@kuopio.fi

Päätösehdotus palvelupäällikkö Pöntinen Saija

 Lautakunta hyväksyy palvelupäällikön esityksen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.