Kuulutus 2024/921

Kuopion kaupungin strateginen maankäyttö pyytää Pohjois-Savon alueellisen vastuumuseon (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) lausuntoa poikkeamishakemuksesta otsikonmukaisella tontilla. Poikkeamista haetaan täydennysrakentamissuunnitelmien toteuttamiseksi. Poikkeamishakumenettelyllä alueelle esitetään hankekuvauksen mukaan lisärakentamista residenssi-, työskentely- ja näyttelyrakentamiseen. Syvänniemen osayleiskaavassa (2020) osa suunnittelun alaisesta alueesta on määritelty erillispientalojen alueeksi ja osa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (AO-1 ja M).

Rullatehtaan pihapiiri osoitetaan osayleiskaavassa rakennussuojelukohteeksi SR-6-merkinnällä. Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuriarvojen säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41§:n nojalla määrätään, että alueella olevia rakennuksia ja rakennelmia ei saa purkaa, eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne turmeltuu. Aluetta koskevista hankkeista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pihapiirissä sijaitsee entinen Syvänniemen sahanhoitajan/tehtaanjohtajan asuinpiha. Syvärannan pihapiiriin liittyy kulttuuriympäristöselvityksen (Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi, Pohjois-Savon liitto 2006) mukaan maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja (m).

Poikkeamislupahakemuksessa lisärakennuksia esitetään yhteensä 10 kpl. Suunnittelualueelle suhteellisen väljään sijoitetut pääsiassa pienempiä, 6,5x6,5m-kokoisia. Esitetyistä lisärakennuksista suurin (C&C2) sijoittuu varsinaisen pihapiirin ulkopuolelle.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Syvänniemen alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Saastamoisen rullatehdas (rekisteritunnus 1000026640) https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000026640 . Kohde on pistemäisenä muinaisjäännösrekisterissä eikä sitä ole koskaan inventoitu siten, että alueen laajuus ja siinä säilyneet rakenteet olisi kartoitettu.

Hankealueen teollisuushistoria on alkanut jo vuonna 1863, kun senaatti vahvisti Syvänniemen höyrysahan perustamisoikeudet. Sahan perusti viipurilainen kauppahuone Rosenius & Sesemann. Kauppahuone teki konkurssin 1885, jolloin saha siirtyi Saastamoisen omistukseen, joka muutti sahalaitoksen rullatehtaaksi. Tehdastoiminta alkoi vuonna 1891.

Huomattavin alueella säilynyt rakenne on rullatehtaan kolminivelinen savupiippu, pätkä tehtaan seinää ja jo osin peittyneenä oleva lohkokiviperusta. Rannan tuntumassa savupiipusta noin 70-80 metriä lounaaseen on nähtävissä tehtaan telakan jäännöksiä. Niemen ympäristössä ja Paskolahden rannoilla on ollut useita rakennuksia, joista osa on kuulunut jo vuonna 1863 aloittaneen Syvänniemen höyrysahan toimintaan. Alueen historiallinen teollisuustoiminta näkyy selvästi laajalla alueella vinovalovarjoste- ja LIDAR-pistepilviaineistoissa.

Museolle on toimitettu lausuntopyynnön mukana 5.2.2024 päivätty asemapiirros, jossa näkyvät olevat rakennukset ja suunnitellut uudet rakennukset. Kartalle ei ole vielä merkitty mahdollisia muita maahan kajoavia toimenpidealueita kuten mahdollisia uusia tiepohjia, vesi- ja viemärilinjoja tai sähkökaapelivetoja tai vesirakenteita (esim. laiturit). Alueellinen vastuumuseo toteaa, että hankealueella tulee tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään sekä maan pinnalle näkyvät ja mahdolliset näkymättömät arkeologiset rakenteet ja kulttuurikerrokset, myös vesirajassa. Lisäksi tulee selvittää kohteen säilyneisyys ja laajuus. Kenttätöiden toteutus tulee tehdä Museoviraston laatimien Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeiden mukaisesti https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-laatuohjeet .

Muinaismuistolain (1963/295) 15§ mukaan ja hankkeen laatu ja suuruusluokka huomioiden, hankkeen toteuttaja vastaa arkeologisen tutkimuksen kustannuksista. Ohjeet arkeologisten kenttätöiden tilaamiseksi ja lista toimijoista ovat nähtävissä Museoviraston verkkosivuilla https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen . Tarkkuusinventoinnin ajankohdasta tulee ilmoittaa alueelliseen vastuumuseoon ja tutkimusraportti tulee toimittaa heti sen valmistuttua Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo voi arvioida hankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön vasta saatuaan tutkimusraportin.

Lisätietoja alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä saa alueellisen vastuumuseon arkeologian intendentiltä (Tytti Räikkönen, puh. 044 718 2615 tai tytti.raikkonen@kuopio.fi ).

Rakennettu kulttuuriympäristö

Syvärannan pihapiiriin kuuluvat rakennukset ovat inventoinnin (Karttulan rakennusinventointi 1993-1994) mukaan peräisin pääasiassa 1860-luvulta. Huvimaja, venevaja ja uimahuone ovat peräisin 1900-luvun alusta. Alueella sijaitsevat sauna ja pannuhuone ovat selvityksen mukaan rakennettu 1970-luvulla. Esitetyt täydennysrakentamissuunnitelmat sijoittuvat pääasiassa varsinaisen pihapiriin ulkopuolelle, mutta sen sijaan esitetty lisärakennus A keskeiseen pihapiiriin. Toimitetussa asemapiirustuksessa mainitaan, että lisärakennus A:n rakennusalalla on sijainnut aiemmin pihapiirin sulkenut varastorakennus, ja että suunnitelma mukailee tältä osin varhaisempaa tontinkäyttöä.

Mainitussa inventoinnissa kerrotaan, että rakennus III (aitta) on aiemmin jatkunut luoteispäästä vinkkelinä kiinni rakennuksen II:n päätyyn, mutta tämä osa on purettu 1930-luvun jälkipuolella. Yksityiskohtaisempia valokuvia tai suunnitelmia vinkkeliosasta ei ole päätynyt museon kokoelmiin, jolloin lähtötiedot palauttavan restauroinnin suunnitteluun ovat heikkoja. Tontin rakennushistoriaa ei tunneta riittävällä tavalla.

Nyt nähtävillä oleva lausuntopyyntö käsittää asemapiirroksen, mutta ei muita suunnitelmia lisärakennuksista. Alueellinen vastuumuseo arvioi yleisellä tasolla, että lähtötietojen tulisi poikkeamislupahakemusta ajatellen olla kattavia, ja että mikäli tavoitteena on palauttaa pihapiiriä alkuperäisempään asuun, tulisi suunnittelun perustua erityisesti kulttuuriympäristöarvojen tunnistamiseen. Toisaalta hanketta ei tarkastella niinkään palauttavan restauroinnin näkökulmasta, sillä esitetty lisärakentaminen linkittyy tältä osin asuinrakennukseen eikä varasto-/aittarakennukseen, kuten alun perin. Toteutuessaan lisärakennus A (kerrosala yhteensä 185 m2) miltei tuplaisi asuinrakennuksen (II) rakennusalan, jolloin muutosta suhteessa nykyiseen voitaisiin pitää niin merkittävänä, että se vaikuttaa osayleiskaavan toteutumiseen.

Kulttuuriympäristöasiantuntijan kokemuksen mukaan uudisrakentamisessa on haastavaa ja joskin mahdotonta mukailla varhaista rakentamistapaa. Uudisrakentamisessa käytettävät materiaalit ja toisaalta myös muotokieli poikkeaa 1800-luvun puolivälin rakentamistavasta niin paljon, että kaavamerkinnän SR-6 toteutuminen jää liian tulkinnanvaraiseksi. Tästä syystä Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo ei puolla poikkeamislupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa lisärakennus A:n osalta.

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Kuopion kaupungin asian-
hallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.