Kuulutus 2024/869

VN34558/2023  

Viite: lausuntopyyntö 16.2.2024

Ympäristöministeriö pyytää Pohjois-Savon alueellisen vastuumuseon (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisesta. Lausuntopalvelun sijaan, museo toimittaa lausunnon hyväksyttynä ja allekirjoitettuna Ympäristöministeriön kirjaamoon.

Eduskunta hyväksyi rakentamislain 1.3.2023, ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Hallitusohjelmassa kuitenkin linjataan, että vuonna 2023 säädettyä ja voimaan tulevaa rakentamislakia korjataan niin kutsutun korjaussarjan muodossa. Korjaussarjan tavoitteena muun muassa keventää hallinnollista taakkaa sekä vähentää byrokratiaa.

Yleistä

Yksi korjaussarjan tavoitteista liittyy rakentamislupahakemuksen käsittelyyn - tavoitteena on määrittää rakennushankkeelle eräänlainen käsittelyaikatakuu, jonka puitteissa lupapäätös on valmistuttava. Asiantuntijanäkökulmasta arvioituna tavoite ei lisää vastuullista päätöksentekoa. Kestävä päätöksenteko perustuu aina riittävään tietopohjaan. Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvällä päätöksenteolla on yleisesti ottaen pitkäaikaisia vaikutuksia. Määrän sijaan päätöksenteossa on keskityttävä laatuun.

Aikataulullisten raamien sijaan kestävälle päätöksenteolle on luotava riittävät ja kehittämisen mahdollistavat resurssit myös tulevaisuudessa.

Purkamisluvan edellytyksistä

Kulttuuriympäristötyön kannalta merkittävät muutokset esitellään esitysluonnoksen §:ssä 56 (Purkamisluvan edellytykset). Kulttuuriympäristöasiantuntija pitää esitettyä vahingollisena kehityksenä, ja että pykälä toteutuessaan lisää tulkinnanvaraisuutta sekä päätöksenteon epätasapuolistumista. Esitetyn §:n 56 sisältö on monitulkintainen eikä se voimaantullessa edistäisi kulttuuriympäristöasiantuntijan näkemyksen mukaan kestävän kehityksen toteutumista.

Harkinnassa olisi otettava huomioon, että rakennettu ympäristö on kehittynyt usein vuosikymmenien tai -satojen aikana. Käyttöarvoa on usein vaikea määrittää hetkessä objektiivisesti, sillä rakennusperintö siirtyy yleensä sukupolvelta toiselle. Toinen objektiivisuutta vaativa arvioinnin osa liittyy rakennuksien kuntoon. Huonokuntoisuutta on vaikea todentaa niin, ettäkö siihen ei liittyisi tarkoituksenhakuisuutta.

Pykälässä 56 esitellään ne reunaehdot, joiden puitteissa purkamislupa voidaan myöntää. Luonnosesityksessä esitellään reunaehdot purkamisluvalle myös siinä tapauksessa, että kohderakennus on suojeltu asemakaavassa. Pykälästä ei tosin selviä, kuinka monen mainitun myöntämisedellytyksen tulee täyttyä, jotta purkamislupa voidaan myöntää.

Myöntämisedellytyksissä esitetään kunnanvaltuuston päätettäväksi mahdollisuutta purkaa myös asemakaavassa suojeltu rakennus, mikäli se on (1) kunnan omistuksessa, (5) eikä valtakunnallisesti merkittävä. Kulttuuriperintöalan näkökulmasta esitetty pykälä edistää kulttuuriympäristöarvojen turmeltumista, vääristää maankäytön suunnittelua sekä lisää byrokratiaa. Sen sijaan, että kunnille myönnettäisiin erityisoikeus purkamiskäytäntöihin, olisi kuntien paremmin toimittava esimerkillisenä maankäyttäjänä ja suunnittelijana kuntalaisille.  

Valitusoikeudesta

Luonnosesityksessä museoviranomaisen valitusoikeutta heikennetään tietoisesti. Pykälät, joissa valituskäytännöistä säädetään (179§, 181§ ja 182§) kaventavat vaikuttamismahdollisuuksia viranomaistyön näkökulmasta katsottuna, ja paikallisesti merkittävien kohteiden osalta valitusoikeus rajataan hyvin suppeaksi. Alueellinen vastuumuseo esittää huolensa luonnosesityksen kehityssuunnasta.

Lausuntoaineiston kappaleessa 4.2.3 arvioidaan vaikutuksia viranomaisten toimintaa, ja sen ensimmäisessä kohdassa arvioidaan vaikutuksia suhteessa museoviranomaisten toimintaan lyhyesti seuraavanlaisesti:

"Museoviranomaisten toiminta vaikeutuisi valitusoikeuden poistamisen myötä".

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo jää pohtimaan, onko näin lyhyt ja toteava arviointi riittävä kuvaamaan vaikutusta suhteessa asiantuntijatyöhön. Tarpeellista olisi arvioida myös sitä millaisia vaikutuksia luonnosesityksellä on kulttuuriympäristöön.

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Kuopion kaupungin asian-
hallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.