Savo-Pielisen jätelautakunta
Esityslista 22.10.2026/Asianro 6

Savo-Pielisen jätelautakunta 22.10.2026    

7424/02.05.00/2026 

Valmistelijat / lisätiedot:

ympäristöpäällikkö Saija Pöntinen, puh. 044 718 5066 

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

ympäristöpäällikkö Saija Pöntinen

Päätös 

Selostus 

Jätelain 32 §:n mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa sekä kunnallisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän saostus- ja umpisäiliölietteen jätehuolto. Jätelain 33 §:ssä säädetyn toissijaisen vastuun perusteella kunnan on järjestettävä myös muiden toimijoiden saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto, jos jätteen haltija pyytää palvelua muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi ja liete soveltuu käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

Koska saostus- ja umpisäiliölietteet ovat jätelain mukaisesti jätettä, niiden jätehuollosta vastaa alueen jätehuoltopalvelut hoitava kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko. Jätekukko on sopinut toimialueen kuntien vesihuoltolaitosten kanssa siitä, että saostus- ja umpisäiliölietteet vastaanotetaan ja käsitellään kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla.

Saostus- ja umpisäiliölietteiden taksassa määritellään jätevedenpuhdistamoille vastaanotettavien lietteiden käsittelymaksun perusteet jätelain 79 §:n mukaisesti.  Käsittelymaksut yksittäisille kiinteistön haltijoille määrätään taksan mukaisesti.

Jätevesilietteiden käsittelymaksuilla katetaan jätevesilietteiden vastaanotosta ja käsittelystä sekä lietteisiin liittyvästä rekisterinpidosta ja laskutuksesta aiheutuvat kulut. Maksuilla ei sen sijaan kateta jätevesilietteiden kuljetusten kustannuksia. Kuljetukset on järjestetty jätelautakunnan päätöksen 31.10.2013 mukaisesti kiinteistön haltijan järjestäminä eli Jätekukko ei ole kilpailuttanut kuljetuksia. Kukin kiinteistön haltija tilaa jätevesilietteiden kuljetuksen valitsemaltaan jätehuoltorekisteriin merkityltä kuljettajalta, ja kuljetusmaksu määräytyy kiinteistön haltijan ja kuljetusyrityksen välisen sopimuksen perusteella.

Taksan rakenne ja periaatteet

Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella on vuodesta 2014 lähtien sovellettu kaikissa kunnissa yhtenäisiä saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelymaksuja. Maksurakenteen periaatteet on muodostettu kuntien vesihuoltolaitosten ja Jätekukon kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta. Käsittelymaksu muodostuu kahdesta osasta: vesihuoltolaitoksille maksettavasta vastaanottohinnasta sekä Jätekukolle kuuluvasta laskutuksen ja rekisterin hoidon osuudesta.

Kuntien vesihuoltolaitosten vastaanottohinnalla katetaan lietteiden vastaanoton ja puhdistamokäsittelyn kustannuksia. Saostussäiliölietteelle ja umpisäiliölietteelle on määritelty eri hinnat, koska lietteiden ominaisuudet sekä niiden vastaanotosta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Saostussäiliölietteen käsittely on umpisäiliölietteen käsittelyä kalliimpaa.

Jätekukon osuudella katetaan keskitetyn rekisterin ylläpidon ja laskutuksen kustannukset. Kuljettajat ilmoittavat kiinteistöittäin noudetut lietemäärät Jätekukolle joko sähköisesti päätelaitteella tai paperisella siirtoasiakirjalla. Tiedot viedään jätelautakunnan ja Jätekukon yhteiseen asiakasrekisteriin, jonka tietojen perusteella Jätekukko laskuttaa kiinteistön haltijoilta lietteiden käsittelymaksut. Sähköisesti saadut tyhjennystiedot siirretään myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään valtakunnalliseen SIIRTO-rekisteriin. Sähköistä päätelaitetta käyttävien kuljettajien ei tarvitse siis ilmoittaa tietoja erikseen, mutta paperisia siirtoasiakirjoja käyttävien kuljettajien on toimitettava jätelainsäädännön edellyttämät tiedot SIIRTO-rekisteriin itse asiointikäyttöliittymän kautta.

Laskutuksen ja rekisterinhoidon osuus saostus- ja umpisäiliölietteen tyhjennyksistä määräytyy lietekuutioittain ja lisätään kuntien vesihuoltolaitoksille maksettavan käsittelyosuuden päälle. Saostussäiliölietteen laskutus- ja rekisterinpito-osuus on kuutiometriä kohden noin kaksinkertainen umpisäiliölietteeseen verrattuna. Ero johtuu siitä, että umpisäiliöstä tyhjennetään yhdellä tyhjennyskerralla yleensä suurempi määrä lietettä kuin saostussäiliöstä. Hinnoittelulla pyritään siihen, että laskutuksesta ja rekisterinpidosta perittävä maksu muodostuu tyhjennystapahtumaa kohden eri lietelajeilla suunnilleen samansuuruiseksi.

Taksamuutokset perusteineen

Kuntien vesihuollon yhteyshenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella saostussäiliölietteen ja umpisäiliölietteen vastaanotto- ja käsittelyosuuksiin esitetään noin kahden prosentin korotusta. Korotus perustuu vesihuoltolaitosten yleiseen kustannuskehitykseen.

Myös laskutuksen ja rekisterinhoidon maksuosuutta esitetään korotettavaksi kahdella prosentilla. Korotuksen perusteena on Jätekukon henkilöstökulujen, rekisteriin liittyvien tietojärjestelmäkustannusten ja laskutuksen kulujen kasvaminen.

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelymaksut nousevat kokonaisuudessaan noin 2 %. Maksut ovat jatkossa seuraavat (sisältäen arvonlisäveron 25,5 %):

−         saostussäiliöliete 20,75 euroa/m3 (aikaisemmin 20,32 euroa/m3)

−         umpisäiliöliete 6,65 euroa/m3 (aikaisemmin 6,51 euroa/m3)

Toimivallan peruste

Jätelaki (646/2011) 79 §

Kuntien sopimus Savo-Pielisen jätelautakunnasta

Kuopion kaupungin hallintosääntö 37 §

Vaikutusten arviointi

Yhtenäisten käsittelymaksujen ansiosta toimialueen asiakkaat ovat keskenään yhdenvertaisessa asemassa, sillä maksut eivät vaihtele sen mukaan, minkä kunnan alueella liete vastaanotetaan ja käsitellään. Yhtenäinen hinnoittelu tukee myös lietekuljetusten tarkoituksenmukaista järjestämistä. Kun vastaanottomaksu on sama koko toimialueella, lietteet voidaan toimittaa lähimmälle niiden vastaanottoon soveltuvalle jätevedenpuhdistamolle ilman, että kuntakohtaiset hintaerot ohjaavat kuljetuksia kauempana sijaitseville vastaanottopaikoille. Tämä vähentää tarpeettomia kuljetuksia ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia.

Käsittelymaksuihin esitettävä korotus on maltillinen. Sen taloudelliset vaikutukset kiinteistön haltijoihin arvioidaan lievästi kielteisiksi. Tyhjennystapahtuman kustannus kasvaa tyhjennettävän lietemäärän mukaan, tyypillisissä tapauksissa alle euron tai vähän sen päälle. Saostussäiliöt tyhjennetään tavallisesti vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöiden tyhjennystiheys riippuu säiliön koosta, kiinteistön käytöstä ja syntyvän jäteveden määrästä. Ne voidaan joutua tyhjentämään useita kertoja vuodessa.

Koska käsittelymaksun euromääräinen muutos on kiinteistötasolla vähäinen, sen ei arvioida vaikuttavan säiliöiden asianmukaiseen tyhjentämiseen tai tyhjennystiheyteen. Tämän vuoksi taksamuutoksella ei arvioida olevan ympäristövaikutuksia.

Taksamuutoksen vaikutukset yritystoimintaan arvioidaan vähäisiksi. Käsittelymaksu laskutetaan kiinteistön haltijalta, eikä taksassa määrätä kuljetusyrityksen perimästä kuljetushinnasta.