Elinvoimajaosto
Esityslista 27.08.2026/Asianro 6

Elinvoimajaosto 27.08.2026    

3669/00.01.07/2026 

Valmistelijat / lisätiedot:

työllisyyspalvelupäällikkö Virpi Noronen, puh. 044 718 1071
työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää, puh. 044 718 7502

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

elinvoimajohtaja Timo Antikainen

Päätös

Selostus

Valtuutetut Suvi-Tuulia Kovalainen ja Laura Kukkonen sekä 33 aloitteen allekirjoittajaa ovat jättäneet 28.4.2026 valtuustossa valtuustoaloitteen Nuorille suunnattu Kesäkaveri -työmahdollisuus perheisiin.

Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää mahdollisuuden käynnistää pilottina nuorille suunnatun Kesäkaveri -mallin, jossa nuoria työllistetään kesäajaksi perheisiin kevyihin ja ohjattuihin tehtäviin. Työ voisi sisältää lasten kanssa ulkoilua, leikkiä, arjen askareissa avustamista sekä muuta perheiden arkea helpottavaa tekemistä. Malli tarjoaisi nuorille ensimmäisen työkokemuksen ja samalla perheille konkreettista tukea. Pilotissa esitetään hyödynnettävän kaupungin kesätyöseteliä sekä muiden toimijoiden, kuten nuoriso- ja perhepalvelujen sekä järjestöjen mahdollisuutta osallistua mallin toteutukseen. Valtuustoaloitteessa esitetään kesätyösetelin käytön laajentamista 8-luokkalaisille koululaisille tämän pilotin kautta.

Kuopion työllisyyspalvelussa kesätyöseteli on ollut käytössä vuodesta 2018 saakka. Alusta lähtien kesätyösetelin tarkoitus on ollut tukea työkokemuksen saamisessa nuoria, joista useille kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään. Kohderyhmä on ollut alusta saakka 9-luokkalaiset, joilla muutoin on riski jäädä kesätyömarkkinoiden ulkopuolelle. Myöhemmin kesätyösetelin käyttöä on laajennettu niin, että sitä on voinut hakea 9-luokkalaisten lisäksi vuosittain myös muut määritellyt vanhemmat ikäluokat. Näitä kesätyöseteleitä on ollut jaossa vuosittain 150 kpl. Yhteensä kesätyösetelillä työllistyy vuosittain noin 400 nuorta. Määrärahaa tähän työllistämistoimeen on varattu vuosittain 150 000 e työllisyyspalvelun budjettiin.

Alla olevasta taulukosta näkee kesätyösetelien saajien määrien kehityksen vuosittain.

Kesätyöseteli on arvoltaan 300e ja työnantajan maksaman palkan tulee olla vähintään 450e kahden viikon/10 työpäivän ajalta. Peruspalkan tulee olla kuitenkin työehtosopimuksen tai yleissitovan työehtosopimuksen mukainen. Muussa tapauksessa on työntekijälle maksettava tehdystä työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka niin, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen vähimmäispalkka täyttyy eli vähintään 8,31 euroa tunnissa. Peruspalkan lisäksi kesätyöntekijälle tulee maksaa lomakorvaus ja huomioida mahdolliset ilta- ja viikonloppulisät. Työllistämisessä on huomioitava myös muut työnantajan velvoitteet kuten työturvallisuusvastuut, työaikalainsäädännön noudattaminen sekä vakuutukset.

Kesätyösetelin käytön edellytyksenä on tällä hetkellä, että tuen saaja on Y-tunnuksellinen työnantaja. Tämä varmistaa työnantajavelvoitteiden toteutumisen sekä hallinnollisen valvonnan. Yksityishenkilöt, johon tämä valtuustoaloite kohdentuu, eivät pääsääntöisesti täytä näitä edellytyksiä ilman erillisiä järjestelyjä. Kesäkaveri-mallin toteuttaminen edellyttäisikin käytännössä väliin toimivaa järjestöä tai muuta organisoivaa tahoa, joka toimii työnantajana (Y-tunnuksella), vastaa palkanmaksusta ja työnantajavelvoitteista, koordinoi nuorten ja perheiden kohtaamisen ja tukee nuoria työelämävalmiuksissa. Vastaavan tyyppisiä toimintamalleja, joissa nuoret tekevät keikkaluonteista työtä kotitalouksille järjestötoimijan tuella, on käytössä erityisesti 4H-toiminnassa ja muussa nuorisotyössä. Näissä malleissa järjestö toimii keskeisenä mahdollistajana ja tukee sekä nuoria että toimeksiantajia, mikä madaltaa osallistumisen kynnystä. Mallin pilotoimiseksi tulisikin ensisijaisesti selvittää, löytyykö yhdistyksiltä halukkuutta ja valmiuksia toimia työnantajina ja koordinoivina tahoina tällaisessa toimintamallissa.

Aloite on lähtökohdiltaan kannatettava. Se vastaa sekä nuorten kesätyömahdollisuuksien lisäämisen tarpeeseen että perheiden arjen tukemiseen. Nuorten työllistymisen tukeminen matalan kynnyksen tehtäviin on tärkeää erityisesti silloin, kun ensimmäisen työkokemuksen saaminen on vaikeutunut. On syytä huomioida, että kevään 2026 aikana on jätetty myös toinen valtuustoaloite kesätyösetelin käytön laajentamisesta. Siinä kohderyhmää esitettiin laajennettavan toisen asteen opiskelijoille. Kesätyöseteli työllistämisen mallina on erinomainen tapa tukea nuorten työllistymistä ja työelämäkokemuksen saamista. On pohdittava painopisteitä, mihin määrärahojen puitteissa kesätyöseteliä halutaan kohdentaa ja millä näkökulmalla, huomioiden työllisyyspalvelujen perustehtävä eli elinvoiman vahvistaminen ja työnhakijoiden työllistymisen tukeminen.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 30 §

Vaikutusten arviointi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, kun kyseessä on esityksen vastaamiseen liityvä asia (KH 21.10.2024 § 293).