Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 09.06.2026/Pykälä 70

Sivistyslautakunta 09.06.2026 § 70  

1742/00.01.00.00/2026 

Valmistelijat / lisätiedot:

kasvatusjohtaja Marika Savukoski, puh. 044 718 4008

palvelupäällikkö Tiina Mikkilä, puh. 044 718 6134

hallintopäällikkö Maikki Rouvinen, puh. 044 718 2060

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

sivistysjohtaja Mikko Ripatti

Päätös

Selostus

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Sivistyslautakunnan 19.5.2026, 56 § Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttaminen.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan lautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Oikaisuvaatimuksen tutkiminen tai jättäminen tutkimatta

 29.5.2026 saapuneen oikaisuvaatimuksen on tehnyt 15  kuopiolaista kuntalaista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa.

Näillä perusteilla oikaisuvaatimus on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimukset ja niiden perusteet

Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttamispäätös kumotaan, vaikutusten ennakkoarviointi tehdään uudelleen ja arvioinnissa osallistetaan alueen vanhemmat sekä huomioidaan todelliset vaikutukset lapsiin, perheisiin, alueen elinvoimaan ja ympäristöön.

Lisäksi oikaisuvaatimuksentekijät vaativat, että kunnallinen varhaiskasvatus säilytetään Palonurmessa vähintään siihen asti, kunnes koulukiinteistö on myyty, ja että Palonurmen alueen perheille taataan jatkossakin kohtuullisesti saavutettava kunnallinen varhaiskasvatus.

Perustelut vaatimukselle

Oikaisuvaatimuksen tekijät:

1. Vaativat oikaisua perustuen lakiin varhaiskasvatuksesta (540/2018, 5 §Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ja antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen),

2. Esittävät, että päätöksen liitteenä ollut talouslaskelma on virheellinen.

3. Esittävät, että tehty vaikutusten ennakkoarviointi on puutteellinen.

4. Esittävät, että päätöksen pohjalle kerätyssä kyselyaineistossa on hyödynnetty avointa kyselyä, johon vastanneet eivät edusta Palonurmen perhepäivähoidon piiriin kuuluvien lasten vanhempia, eli päätöksessä ei huomioida kohdennetusti päätöksen vaikutuksen piirissä olevien perheiden tilannetta.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Vastine oikaisuvaatimukseen

Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatuslaissa säädettyä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Pykälän 2 momentin mukaan kunta voi järjestää varhaiskasvatusta noudattaen, mitä kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään. Kuntalain 8 §:n mukaan kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Pykälän 2 momentin mukaisesti tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa muun muassa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä.

Varhaiskasvatuslain 5 §:n 4 momentin mukaan päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan. Saman 4 momentin mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Säännös ilmaisee niin kutsutun lähipalveluperiaatteen, jonka mukaisesti varhaiskasvatusta tulee pyrkiä tarjoamaan lähellä asukkaita huomioiden asutuksen sijainnin ja liikenteen. Kyse on kunnan toimintaa yleisesti ohjaavasta säännöksestä, joka ei kuitenkaan luo oikeuksia varhaiskasvatuksen asiakkaille. Säännöksen perusteella ei ole esimerkiksi oikeutta saada palvelua aina lähimmästä toimintayksiköstä (HE 40/2018 vp, s. 86).

Varhaiskasvatuslain 3 §:n mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Lisäksi varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa, varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö, turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä sekä antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Varhaiskasvatuslain 10 §:n mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys.

Varhaiskasvatuslain 12 §:n mukaisesti kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta sen kalenterikuukauden alusta, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. 

Varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevat velvoitteet perustuvat varhaiskasvatuslain lisäksi muun muassa Suomen perustuslakiin (731/1999) ja hallintolakiin (434/2003). Varhaiskasvatuksen kannalta erityisen merkittäviä perustuslain turvaamia perusoikeuksia ovat yhdenvertaisuus (6 §), sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (19 §) sekä perusoikeuksien turvaaminen (22 §). Hallintolain 6 § sisältää muun muassa yhdenvertaisuusperiaatteen, jonka mukaisesti viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Kuopion kaupunginvaltuusto on päätöksellään 16.2.2026 4 § päättänyt palveluverkon ja palveluverkon suunnittelun periaatteista. Päätöksen mukaan varhaiskasvatuspalveluiden palveluverkosto perustuu Kuopion kaupungin palveluverkkosuunnitelmaan vuoteen 2035: varhaiskasvatus ja perusopetus sekä päätöksessä hyväksyttyihin varhaiskasvatuksen palveluverkoston muutoksiin. Lisäksi valtuusto päätti, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkoston suunnittelun ja päätöksenteon periaatteet (valtuusto 20.5.2024 §24) sekä palveluverkkosuunnitelma ohjaavat palveluverkkoa koskevien päätösten valmistelua.

Valtuusto on hyväksynyt palveluverkkoa koskevat päälinjaukset vuonna 2024. Palveluverkkosuunnitelman tulee perustua vyöhykeajatteluun, jossa huomioidaan eri alueiden vaihtelevat väestömuutokset ja palvelutarpeet. Palvelutarjonta tulee varmistaa kaupunkialueella ja maaseututaajamien keskuksissa.

Valtuusto on päätöksellä 20.5.2024 § 24 edelleen tarkentanut palveluverkostoa koskevia päälinjauksia osana talouden tasapainotusohjelmaa. Päätöksen mukaisesti palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana on, että uudet, terveet, turvalliset ja nykymuotoiseen kasvatukseen ja opetukseen suunnitellut toiminnalliset tilat parantavat kasvatuksen ja opetuksen laatua. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että kasvatus ja opetus noudattavat samoja periaatteita ja näyttäytyvät lapselle eheänä kasvun- ja opinpolkuna. Varhaiskasvatuksen käyttöasteen nostamisella ja tarjoamalla varhaiskasvatuspalvelut lähipalveluna vaikutetaan tuleviin investointitarpeisiin.

Valtuuston päätöksessä on linjattu varhaiskasvatuksen palveluverkoston suunnittelua ohjaavat kriteerit. Näiden mukaan:
 

- uusia palvelukiinteistöjä toteutettaessa pyritään siihen, että koulu ja päiväkoti sijaitsevat yhtenäisessä palvelukeskuksessa;

- uudet ja peruskorjattavat päiväkodit ovat kooltaan 6–10 ryhmäisiä kaupunkialueella ja vähintään 2–3 ryhmäisiä maaseutualueella;

- varhaiskasvatuksen toiminta siirretään pienistä, 1-2 ryhmäisistä ja huonokuntoisista yksiköistä suurempiin, terveellisiin ja turvallisiin yksiköihin.

Lisäksi yhtenä kriteerinä on, että palveluverkkosuunnittelussa huomioidaan saavutettavuus sekä yhdyskunta- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun näkökulmat, kuten asiointiliikenteen yleisimmät suunnat sekä yksiköiden saavutettavuus jalan tai joukkoliikenteellä. Samoin huomioidaan vaikutukset huoltajien työssäkäyntiin ja yritystoiminnan harjoittamisen mahdollisuuksiin.

Valtuuston 20.5.2024 ja 16.2.2026 tekemien päätösten perusteella saavutettavuus on siten yksi kriteereistä, joka tulee huomioida osana varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnittelua.

Osana Kuopin kaupungin palveluverkkosuunnitelmatyötä selvitettiin varhaiskasvatuksen palveluiden saavutettavuutta (696/2025 liite: Vaikutusten ennakkoarviointi Kuopion kaupungin

palveluverkkosuunnitelmasta: varhaiskasvatus ja perusopetus (valtuusto 16.2.2026)). Suunnitelmassa kaupunkialueelle esitettyjen muutosten myötä arvioitiin palvelutarjonnan säilyvän hyvänä. Etäisyys lähimpään päiväkotiin kaupunkialueella on palveluverkkosuunnitelman mukaisten esitysten myötä alle 1 km noin 80,5 %:lla nykyisistä päiväkoti-ikäisistä. Nykyisellä päiväkotiverkolla vastaava osuus on 85,5 %. Samoin keskusta-alueella joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Varhaiskasvatuksen palvelujen saavutettavuus on erittäin hyvä.  

Maaseutualueiden osalta todettiin, että maaseudun haja-asutusalueilla varhaiskasvatuksen palvelujen saavutettavuus on kaupunkialuetta heikompi ja päiväkoteja on harvemmassa. Päiväkodit sijaitsevat maaseudun taajamissa ja isommissa kylissä. Etäisyydet lähimpään päiväkotiin ovat pisimmillään yli 20 kilometriä. Suunnitelmassa esitetyt lakkautukset voivat heikentää palveluiden saavutettavuutta alueella ja pidentää perheiden palveluiden käyttömatkoja.

Osana palveluverkkosuunnittelun vaikutusten ennakkoarviointia laadittiin tavanomaista tarkempi maaseutuvaikutusten arviointi yhdessä kuntalaisten kanssa. Maaseutuvaikutusten osalta kiinnitettiin huomiota muun muassa maaseudun elinkeinoihin, yrittäjyyteen, asumiseen, liikkumiseen ja saavutettavuuteen kohdistuviin vaikutuksiin.

Palveluverkkosuunnittelun vaikutusten ennakkoarvioinnissa arvioitiin erikseen Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon toiminnan lakkauttamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Arviota laadittaessa yksikössä oli 12 lasta. Arviossa todettiin, että lapsille tarjotaan hoitopaikkaa toisesta yksiköstä. Arvion mukaan paikkaa voidaan tarjota Nilsiän päiväkodista, alueen perhepäivähoidosta tai muusta perhettä palvelevasta suunnasta, mukaan lukien naapurikuntien välinen yhteistyö. Arviota laadittaessa Palonurmen alueella (itäisen Nilsiän suunnittelualueella) oli 0-5-vuotiaita lapsia noin 30-35 ja ennuste oli noin 20-25 lasta vuosina 2030 ja 2035. Laskennallinen palveluntarve oli arvion laadintahetkellä noin 30 lapselle ja tulevaisuudessa vuonna 2035 noin 15-20 lapselle. Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttamisen arvioitiin tukevan valtuuston asettamaa linjausta keskittää maaseudun palvelut suurempiin taajamiin ja elinvoimaisimpiin kyläkeskuksiin, sillä sen arvioitiin vahvistavan Nilsiän taajaman elinvoimaa, varhaiskasvatuspalveluita ja niiden säilymistä.

Kuopion kaupungin palveluverkkosuunnittelutyössä toteutettiin kaupungin päätösten vaikutusten ennakkoarviointiohjeen mukainen tavanomaista tarkempi lapsivaikutusten ennakkoarviointi. Kaupungin lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljän yleisperiaatteen toteutumisen arvioimiseen. Vaikutusarviossa arvioitiin  palveluverkkosuunnitelmaan liittyviä vaikutuksia sopimuksen 6 artiklan mukaiseen lapsen oikeuteen elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Vaikutusarviossa todettiin, että suunnitelman mukaiset suuremmat yksiköt tukevat varhaiskasvatuksen tavoitetta luoda mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä. Lapsilla on myös mahdollisuus ikätovereiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Isommissa yksiköissä on helpompaa järjestää henkilöstön poissaolotilanteissa sijaiset saman päiväkodin sisältä. Lisäksi todettiin, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtäminen uusiin, terveellisiin ja turvallisiin tiloihin lisää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia.  Osana vaikutusarvioita arvioitiin myös vaikutuksia lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan mukaiseen syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Näiden osalta muun muassa todettiin, että suunnitelman mukainen suurempiin yksiköihin siirtyminen tukee varhaiskasvatuksen tavoitetta tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Enemmän lapsia mahdollistaa paremman resurssin tarjoamisen. Suunnitelmalla arvioitiin olevan myönteinen vaikutus syrjäytymisen ehkäisemiseen. Lapsilla on enemmän ikätovereita ja mahdollisuuksia solmia ystävyyssuhteita.

Lapsiin kohdistuvien päätösten lapsivaikutusten arviointi on osa Kuopion kaupungin Lapsiystävällinen kunta- työtä. Kuopion kaupunki on asettanut omat tavoitteensa Lapsiystävällinen kunta -työlleja ja yhtenä tavoitteena on ollut, että Kuopiossa on käytössä selkeät ohjeistukset lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi, joita hyödynnetään yhteystyössä pätevien ammattilaisten kanssa. Tätä on toteutettu yhtenäisillä ohjeilla ja lapsivaikutusten arviointi on vakiintunut toimintatapa.

Varhaiskasvatuslaissa ei ole säännöksiä varhaiskasvatusmatkan enimmäispituudesta tai siihen käytettävästä ajasta. Kunnalla ei siten ole lakiin perustuvaa velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta tietyllä etäisyydellä varhaiskasvatuspalveluita tarvitsevien lasten kotoa. Lain perusteella lapsella ei ole myöskään oikeutta saada varhaiskasvatuspaikkaa aina kotia lähimpänä olevasta yksiköstä.

Kuopion kaupungissa varhaiskasvatuspaikan määräytyminen perustuu varhaiskasvatuslakiin, kaupunginvaltuuston päättämään varhaiskasvatuksen palveluverkkoon, huoltajan tekemään hakemukseen ja varhaiskasvatuspaikan osoittamiseen.

Palveluverkkosuunnittelulla on määritetty Kuopion kaupungin periaatteet palveluiden kohtuulliselle saavutettavuudelle. Kuntalain mukaan kunta vastaa järjestettävien palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä. Kuopion kaupunki on palveluverkkosuunnitelmassa määrittänyt, millaisella palveluverkolla kaupungin varhaiskasvatus järjestetään vuoteen 2035 saakka. Osana palveluverkkotyötä on arvioitu palvelujen saavutettavuutta.

Asiakasperheiden kanssa on käyty alustavia keskusteluja lasten hoitopaikkoihin liittyen. Lapsille pystytään järjestämään hoitopaikat elokuussa 2026 Nilsiän päiväkodista, Pajulahden päiväkodista tai muusta esimerkiksi työmatkan varrelta olevasta yksiköstä. Lisäksi Lastukoskella toimii perhepäivähoitaja, jolle voi sijoittaa neljä alle esiopetusikäistä lasta. Nilsiässä toimii kaksi perhepäivähoitajaa, joilla voi myös olla hoitopaikkoja vapaana. Tarvittaessa voidaan naapurikuntien kanssa lisätä yhteistyötä hoitopaikkojen järjestämisessä (esim. Rautavaara, Iisalmi ja Lapinlahti).

Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon toiminnan lakkauttamisen osalta valmistelussa on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden perusteella lapsille voidaan osoittaa hoitopaikka muista yksiköistä. Vaihtoehtoisten ratkaisuiden nojalla palvelu voidaan järjestää siten, että se on edelleen kohtuullisesti saavutettavissa. Näin ollen ryhmäperhepäiväkodin lakkauttamisesta huolimatta kunta on huolehtinut järjestämisvastuuseensa kuuluvasta velvoitteesta vastata varhaiskasvatuspalveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä turvannut lapsille yhdenvertaisen oikeuden osallistua varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla.

Kuntalain mukaan (143 §) päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kunnallinen varhaiskasvatuksen säilyttämiseen Palonurmessa vähintään siihen asti, kunnes koulukiinteistö on myyty ei ole perustetta eikä sivistyslautakunnan päätöksen täytäntöönpanon mahdollisesta myöhemmästä peruuttamisesta voida myöskään arvioida aiheutuvan merkittävää vahinkoa.

Talouslaskelmat

Talouslaskelmassa on esitetty 104 000 euron henkilöstösäästö. Palonurmen yksikön henkilöstö siirretään muihin yksiköihin, joissa on mitoitukseen perustuva tarve henkilöstölle, eikä näihin siten tarvitse palkata muuta henkilöstöä.  Talouslaskelmassa on kuvattu miten esitettyyn henkilöstösäästöön päästään, kun lapset mahtuvat muiden yksiköiden vajaisiin lapsiryhmiin. Esitetty säästö tapahtuu kaupunkitasolla. Tilakustannukset säästyvät varhaiskasvatuspalveluilta kokonaisuudessaan. Päätöksen liitteenä olevassa talouslaskelmassa on kuvattu mitä säästöjä ja millä perusteella päätöksen myötä muodostuu. Lautakunnalle on annettu päätöksenteon yhteydessä oikeat ja riittävät tiedot päätöksen talousvaikutuksista.

Vaikutusten ennakkoarviointi on puutteellinen

Vaikutusten ennakkoarviointi on tehty Kuopion kaupungin päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin ohjeen ja lomakkeen mukaisesti (liitteenä). Vaikutusten ennakkoarvioinnissa on arvioitu päätöksen vaikutuksia kaupungin strategian toteutumisen, palvelujen saatavuuden ja muiden ihmisvaikutusten, lapsivaikutusten, maaseutuvaikutusten, ympäristövaikutusten, yritysvaikutusten sekä kunnan talouteen ja henkilöstöön kohdistuvien vaikutusten osalta.

Kokousasian selostuksessa ja päätösten vaikutusten arvioinnin lomakkeella on tuotu esille päätöksen positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Arvioinnissa on tunnistettu vaikutukset kuljetusmatkojen pidentymiseen, yritystoimintaan kuten maaseutuelinkeinoille sekä kyläkaupalle sekä alueen vetovoimaisuuden vähenemiseen. Lapsivaikutusten arvioinnissa on kuvattu vaikutuksia lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksen palveluihin ja lapsen arjen muodostumisen näkökulmasta.

Arviointi on tehty kaupungin omien ohjeiden mukaisesti. Kuopion kaupunki toteaa, että sivistyslautakunnan toimivaltaan on kuulunut viime kädessä sen arvioiminen, onko valmistelu ollut riittävää ja onko sille toimitettu asian ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys. Sivistyslautakunta on päättäessään Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon lakkauttamisesta katsonut, että sillä on ollut käytettävissään riittävät tiedot ja päätösten vaikutusten arvioinnit.

Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen

Hallintolain 41 §:n 1 momentin mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Pykälän 2 momentin mukaan asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Palonurmen ryhmäperhepäivähoitotoiminnan lakkauttamispäätöksen päätöksentekoprosessissa annettiin Palonurmen ryhmäperhepäivähoidon huoltajille ja alueen asukkaille tietoa suunnitelmasta sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä lakkauttamispäätöksestä. Tiedote valmistelussa olevasta asiasta julkaistiin kaupungin www-sivulla ja toimitettiin Edlevo-järjestelmän kautta huoltajille. Huoltajilla oli mahdollisuus vastata sähköiseen kyselyyn Edlevo –sovelluksessa olevan linkin avulla. Kysely oli avoinna 27.3-10.4.2026. Lisäksi linkki kyselyyn lähetettiin pitäjäraadille, jotta sitä kautta saavutetaan alueen muut kuntalaiset. Pitäjäraatia pyydettiin lähettämään kirjallinen kannanottonsa kirjaamon kautta 10.4.2026 mennessä. Lisäksi asiakasperheiden kanssa on käyty alustavia keskusteluja lasten hoitopaikkoihin liittyen. Kuopion kaupungin palveluverkkoselvityksen ja suunnitelman valmisteluvaiheessa on myös osallisilla ollut mahdollisuus saada lisätietoa ja ilmaista mielipiteensä asiasta.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on käsitellyt aiemmassa päätöksessään avoimeen verkkokyselyn käyttämistä vaikutusmahdollisuuksien varaamisessa. (Kuopion kaupunki 20/2025, 19.2.2026, Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen lautakunta 10.12.2024 § 101). Asiassa valituksen tekijä oli esittänyt, että kuuleminen on toteutettu kaikille avoimena verkkokyselynä, jolloin vastaajien esteellisyyttä ei ole kyetty poissulkemaan. Itä-Suomen hallinto-oikeus totesi tähän liittyen: ”[…] Hallinto-oikeus toteaa lisäksi, ettei hallintolain 41 §:n mukaisessa vaikuttamismahdollisuuksien varaamisessa ole kysymys asianosaisten kuulemisesta. Vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla, jotka lähtökohtaisesti ovat kaupungin harkinnassa. Kaupungin huoltajille ja kyläyhdistyksen jäsenille toimittaman kyselyn tarkoituksena on ollut nimenomaisesti vastaajien mielipiteen selvittäminen ja vaikutusmahdollisuuksien varaaminen asiassa, eikä asiassa ole siten  merkitystä sillä seikalla, ettei vastaajien esteellisyyttä ole voitu sulkea pois.”

Kuopion Kaupunki katsoo, että vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettu asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla ja lasten huoltajat ja alueen asukkaat ovat  voineet tosiasiallisesti käyttää vaikuttamismahdollisuuksiaan ennen päätöksen tekemistä. Lautakunnan päätöksen ei voida katsoa olevan siten vaikuttamismahdollisuuksien varaamista koskevilla perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntynyt.

Vastaus oikaisuvaatimukseen

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Päätös on tehty sivistyslautakunnan toimivallan puitteissa sekä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole esittäneet sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että sivistyslautakunnan päätös olisi lainvastainen tai että lautakunta olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on ollut tässä asiassa käytettävissä.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 30 §, 36 §

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, kun kyseessä on valitukseen vastaaminen

(KH 21.10.2024, § 293).