Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 21.04.2026/Pykälä 48

Sivistyslautakunta 21.04.2026 § 48  

8436/02.02.02/2024 

Valmistelijat / lisätiedot:

talouspäällikkö Jusa Ruotsalainen

puh. 044 718 4221

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

sivistysjohtaja Mikko Ripatti

Päätös

Selostus

Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaisesti palveluiden käyttötalousosassa sitova on toimintakate. Jos toimintakatteen arvioidaan ylittyvän talousarvioon merkitystä, on muutos tuotava valtuustoon käsiteltäväksi. Määrärahamuutokset talousarvioon tehdään talousarviovuoden aikana.

Sivistyksen palveluiden vuoden 2026 talousarvioon haetaan lisämäärärahaa seuraavasti:

Palveluverkko:

Sivistyslautakunnan alaisten palveluiden vuoden 2026 talousarvio sisälsi varhaiskasvatuksen osalta 880 000 euroa säästöjä palveluverkkoon ja perusopetuksen osalta 564 000 euron säästöt.

Kaupungin valtuusto päätti 16.2.2025 kokouksessa (4§) varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman. Valtuuston päätöksen perusteella haetaan lisämäärärahaa seuraavasti:

Varhaiskasvatuksen palveluverkkosäästöjä sisältyi talousarvioon 880 000 euroa.

Palveluverkkopäätöksen mukaisesti Muuruveden päiväkoti jää palveluverkkoon ja Leväsen päiväkodin lakkautus ei ehdi vuodelle 2026. Näiden kahden päiväkodin säästöt haetaan lisämäärärahana 356 000 euroa talousarvioon.

Perusopetuksen palveluverkkosäästöjä sisältyi talousarvioon 564 000 euroa.

Palveluverkkopäätöksen mukaisesti perusopetuksessa Pitkälahden ja Syvänniemen yksiköt lakkautetaan, mutta lakkautuminen siirtyy myöhemmäksi. Näin ollen haemme lisämäärärahaa kaikkiin perusopetuksen palveluverkkosäästöihin vuodelle 2026.

Kotikuntakorvaukset

Opetuksen järjestäjä on oikeutettu oppilaan kotikunnalta tulevaan kotikuntakorvaukseen, kun koulua käydään muun kuin oman kotikunnan esi- tai perusopetuksessa. Myös vailla Suomessa olevaa kotikuntaa olevien (esim. tilapäisesti maassa olevien ulkomaalaisten) kustannukset korvataan kotikuntakorvausjärjestelmän kautta. Tällöin korvaukset maksaa valtio.

Kotikuntakorvausjärjestelmä on olemassa siksi, että oppilaan kotikunta saa koululaisesta tulevan valtionosuuden. Monista eri syistä koulua voi käydä muuallakin kuin kotikunnassa. Kotikuntakorvausjärjestelmä vähentää tarvetta kuntien keskinäiseen sopimiseen ja laskuttamiseen. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan.

Kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Kunnan ei siis tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot vastaavasti lisäävät kunnan valtionosuusmaksatusta.

Tieto seuraavan vuoden kotikuntakorvauksista saadaan joulukuussa, jolloin talousarviot on jo hyväksytty.

Kotikuntakorvaus tuotoissa yksikköhinta nousi 6 %:ia, mutta lapsimäärä pieneni -15 %, mikä aiheutti -145 000 euroa pienemmän tulokertymän.

Kotikuntakorvauksien menoissa suurin kasvutekijä oli yksikköhinnan 6 %:n korotus. Menopuolella lapsimäärä kasvoi 3,5 % niin että 6- vuotiaiden osuus kasvoi 38 %, 7-12 vuotiaiden määrä pieneni -5,5 % ja 13-15 vuotiaiden osuus kasvoi 13,6 %. 13-15 vuotiaiden yksikköhinta on korkein. Yksityiskoulujen oppilasmäärä kasvoi 4,8 % ja sijoitettujen lasten osuus 2,1 %.

Kotikuntakorvauksiin haetaan lisämäärärahaa 145 000 perusopetuksen tulojen vähenemiseen ja 646 000 euroa perusopetuksen menojen kasvamiseen.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 31 §

Vaikutusten arviointi

Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, koska kyseessä on hallinnon sisäistä käsittelyä koskeva asia (KH 21.10.2024, § 293)