Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 23.03.2026/Pykälä 19

Kaupunginvaltuusto 23.03.2026 § 19  

1257/00.01.02/2025 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus

Päätös

Selostus

Valtuustoaloite 23.3.2026

Kuopion Kokoomus

Kokoomuksen valtuustoryhmä

Valtuustoaloite: IPS-pilotin käynnistäminen työmarkkinaosallisuuden vahvistamiseksi Kuopiossa

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kuopion kaupunki käynnistää määräaikaisen ja vaikuttavuudeltaan arvioitavan IPS-pilotin (Individual Placement and Support) kaupungin työllisyyspalveluissa työmarkkinaosallisuuden vahvistamiseksi sekä rakentaa pilotin tueksi tiiviin yhteistyörakenteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Ehdotamme, että Kuopion kaupunki:

1. Käynnistää määräaikaisen IPS-pilotin

2. Perustaa pilotin ajaksi IPS-tiimin työllisyyspalveluihin

3. Kohdentaa pilotin ensisijaisesti mielenterveys- ja osatyökykyisiin työnhakijoihin

4. Sisällyttää pilottiin rajatun NEET-nuorten kohderyhmän

5. Rakentaa rakenteellisen yhteistyön Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa

6. Mittaa systemaattisesti pilotin vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta

Mikä IPS-malli on?

IPS (Individual Placement and Support) on kansainvälisesti kehitetty ja tutkittu työllistymisen tuen malli. Se kehitettiin alun perin mielenterveyden häiriötä sairastavien henkilöiden työllistymisen tueksi, mutta sitä on sittemmin sovellettu myös muihin osatyökykyisiin ja työmarkkinoilta syrjäytymisriskissä oleviin ryhmiin.

IPS-mallin keskeinen ajatus on:

Työhön mennään mahdollisimman nopeasti, ja tuki kulkee mukana.

Toisin kuin perinteisissä kuntoutusmalleissa, IPS ei perustu pitkään valmistavaan jaksoon, harjoitteluihin tai suojatyöhön ennen varsinaista työllistymistä. Sen sijaan:

Työnhaku käynnistyy nopeasti

Työpaikka etsitään yksilöllisesti asiakkaan toiveiden mukaan

Työhönvalmentaja tekee aktiivista työnantajayhteistyötä

Työhönvalmentaja toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa

IPS on siis sekä työllistämisen että työkyvyn tuen malli. Suomessa IPS on jo käytössä useilla hyvinvointialueilla, ja THL sekä STM ovat todenneet mallin vaikuttavaksi ja skaalattavaksi.

THL:n kehittämistyössä on tunnistettu erityisesti seuraavat onnistumisen edellytykset:

Riittävä ja pysyvä henkilöstöresurssi

Tiivis integraatio sosiaali- ja terveyspalveluihin

Selkeä johtamisvastuu

Tulosten systemaattinen mittaaminen

Mallin toteuttaminen alkuperäisten ydinkriteerien mukaisesti

Näitä oppeja voidaan suoraan hyödyntää Kuopiossa ilman, että mallia tarvitsee rakentaa tyhjästä. Kansallinen kehittämistyö antaa valmiin viitekehyksen, jonka päälle voidaan rakentaa paikallisesti toimiva ratkaisu.

Erityisen merkittävää on, että myös Pohjois-Savon hyvinvointialue toteuttaa Sijoita ja valmenna -kokonaisuutta. Tämä luo todella hyvän mahdollisuuden vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueen välistä rakenteellista yhteistyötä juuri siinä kohdassa, jossa IPS-malli sitä edellyttää.

Kansainvälisten tutkimusten ja eurooppalaisten kustannusvaikuttavuusvertailujen mukaan IPS-malli tuottaa julkiselle sektorille nettohyötyä, kun huomioidaan vähentyneet etuusmenot ja lisääntyneet verotulot. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille on moninkertaisesti edullisempaa kuin pitkäaikainen passiivinen etuusjärjestelmä.

IPS-mallin vaikuttavuus

IPS on yksi tutkituimmista työhön kuntoutumisen malleista maailmassa. Mallin vaikuttavuutta on arvioitu useissa satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa ja meta-analyyseissä.

Tutkimustulosten mukaan:

20–60 % IPS-asiakkaista työllistyy avoimille työmarkkinoille

Perinteisissä kuntoutusmalleissa vastaava luku on yleensä 10–20 %

Työsuhteet kestävät keskimäärin pidempään

Asiakkaiden elämänlaatu ja toimintakyky paranevat

Sairaalahoidon tarve voi vähentyä

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on toteuttanut laajan Sijoita ja valmenna -kehittämiskokonaisuuden, jossa yksi keskeinen havainto on, että mallin vaikuttavuus edellyttää:

Riittävää henkilöstöresurssia

Mallin toteuttamista sen ydinkriteerien mukaisesti

Integraatiota sosiaali- ja terveyspalveluihin

Tulosten systemaattista mittaamista

Lahdessa IPS-mallia on kokeiltu noin 400 henkilön ryhmällä. Heistä noin puolet työllistyi vapaille markkinoille.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on IPS- pilotissa kokeiltu mallia mielenterveysongelmaisten henkilöiden työllistämisessä. Kokeiluun osallistui 44 henkilöä, joista 14 työllistyi vapaille markkinoille. Tulokset ovat samaa luokkaa kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Kuopiossa voidaan hyödyntää tätä olemassa olevaa tutkimus- ja kehittämispohjaa.

NEET-nuori yhtenä kohderyhmänä

NEET tulee englanninkielisestä ilmaisusta Not in Employment, Education or Training.

NEET-nuori on 15–29-vuotias henkilö, joka ei ole:

Työssä

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa

Työvoimakoulutuksessa

Harjoittelussa

NEET-asema ei tarkoita automaattisesti vakavaa ongelmaa, mutta tutkimuskirjallisuudessa sitä pidetään merkittävänä syrjäytymisriskin indikaattorina. Pitkittynyt NEET-status lisää riskiä:

Pitkäaikaistyöttömyyteen

Mielenterveysongelmien kroonistumiseen

Heikkoon elinkaaritulojen kehitykseen

Pysyvään työmarkkinoilta irtautumiseen

Monilla NEET-nuorilla ei ole vakavaa psykiatrista diagnoosia, mutta heillä voi olla:

Keskeytyneitä opintoja

Heikko työmarkkinakiinnittyminen

Epäonnistuneita työkokeiluja

Lievää ahdistuneisuus- tai masennusoireilua

Arjenhallinnan haasteita

Kansainvälisesti IPS-periaatteita on sovellettu myös tällaisiin nuoriin riskiryhmiin. Tulokset ovat olleet lupaavia erityisesti silloin, kun tuki on ollut yksilöllistä ja riittävän intensiivistä.

Miksi IPS-pilotti on ajankohtainen Kuopiossa?

Suomen talous on kääntymässä kasvuun ja työllisyys on ollut nousussa. Erityisesti Itä-Suomen työmarkkinatilanne on kuitenkin edelleen haastava ja rakenteellinen työttömyys on Suomessa korkealla tasolla. Aktivointiasteen heikentyminen on lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä.

Talouskasvu ei automaattisesti ratkaise rakenteellista työttömyyttä. Tarvitaan kohdennettuja, vaikuttavia ja yksilöllisiä ratkaisuja.

IPS tarjoaa tähän tutkitun toimintamallin.

Yhteistyö Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa

IPS-mallin keskeinen periaate on palveluiden integraatio. Työhönvalmentaja toimii yhteistyössä mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen kanssa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue toteuttaa Sijoita ja valmenna -kokonaisuutta, mikä luo hyvän pohjan rakenteellisen yhteistyön vahvistamiselle.

Pilotin yhteydessä tulee rakentaa selkeä yhteistyömalli, jossa:

Asiakasprosessi on yhtenäinen

Vastuut on määritelty

Tiedonkulku toimii

Vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä

Kuopion kaupungin strategia

Aloite tukee Kuopion visiota Kukoistava Kuopio – kestävää kasvua ja elämänvoimaa.

Se vahvistaa työmarkkinaosallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja kehittää palveluja tutkimusnäyttöön perustuen. Samalla se ilmentää kaupungin arvoja olemalla vastuullinen ja reilu, rohkea ja ratkaisukeskeinen sekä yhteisöllinen ja rakastettava.

Valtuustoaloite 23.3.2026

Suvi-Tuulia Kovalainen

Vasemmiston valtuustoryhmä

Valtuustoaloite: Kirsikkapuupuiston perustamisen selvittäminen Kuopioon

Kuopio tunnetaan luonnonläheisyydestään ja kauniista ympäristöstään. Kaupunkivihreällä ja viihtyisillä viheralueilla on mer-kittävä vaikutus sekä kaupunkilaisten hyvinvointiin, että kaupungin vetovoimaan. Tutkimusten mukaan luontoympäristöt tukevat ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vähentävät stressiä ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Siksi viihtyisien viheralu-eiden kehittäminen on tärkeä osa elävää ja hyvinvoivaa kaupunkia.

Monissa kaupungeissa kirsikkapuut ovat muodostuneet keväisin näyttäviksi kohtaamispaikoiksi ja vetovoimatekijöiksi. Esi-merkiksi Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuisto houkuttelee kukinnan aikaan runsaasti kävijöitä ja on muodostunut tunnetuk-si kaupunkitapahtumien ja yhteisöllisen yhdessäolon paikaksi. Kirsikkapuupuisto voisi tarjota myös Kuopiossa uudenlaisen kaupunkitilan, jossa kaupunkilaiset ja vierailijat voisivat nauttia luonnosta ja kevään kukinnasta. Samalla se voisi vahvistaa Kuopion kaupunkikuvaa, lisätä kaupungin vetovoimaa, sekä tuoda uutta elinvoimaa erityisesti keväiseen matkailuun.

Pienilläkin kaupunkiympäristön parannuksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä ja luoda uusia kohtaamispaikkoja kaupunkilaisille. Kirsikkapuiden istuttaminen olisi mahdollista toteuttaa vaiheittain osana kaupungin normaalia viherrakentamista.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki selvittää mahdollisuutta perustaa Kuopioon kirsik-kapuupuisto tai kirsikkapuiden istutusalue osaksi kaupungin puisto- ja viheralueverkostoa. Selvityksessä tulisi tar-kastella mahdollisia sijaintipaikkoja, sekä arvioida, miten istutukset voitaisiin toteuttaa vaiheittain osana kaupungin viherrakentamista.               

Valtuustoaloite 23.3.2026

Keijo Ollikainen ja Johanna Huhta

Valtuustoaloite: Kesätyösetelin käytön laajentaminen toisen asteen opiskelijoille ja alueellisen yrittäjyyden tukeminen

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kuopion kaupungin kesätyösetelin ehtoja kehitetään seuraavasti:

1. Kesätyösetelin kohderyhmää laajennetaan toisen asteen koulutuksen alkuvaiheessa oleviin opiskelijoihin

(esim. lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat)

2. Kesätyösetelin markkinointia tehostetaan kouluissa ja sosiaalisessa mediassa, jotta yhä useampi nuori ja työnantaja saa tiedon mahdollisuudesta

3. Korostetaan ja tuetaan nykyistä mahdollisuutta käyttää seteliä myös Kuopion ulkopuolella Pohjois-Savon alueella

Perustelut

1. Nuorten omatoimisuuden, hyvinvoinnin ja arjen joustavuuden tukeminen

Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen kosketus työelämään. Laajentamalla kesätyösetelin käyttöaluetta tuemme nuor-ten mahdollisuuksia hakeutua töihin sinne, missä he kesällä muutenkin viettävät aikaa, esimerkiksi mummolaan tai toisen vanhemman luokse. Tämä lisää nuorten omaehtoisuutta, vahvistaa työelämätaitoja ja helpottaa perheiden kesäjärjestelyjä.

2. Mielenterveyden ja osallisuuden edistäminen

Kesätyö antaa merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia, jotka ovat nuorten mielenterveyden kannalta keskeisiä. Työ-hön pääseminen tukee osallisuutta, ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa hyvinvointia, erityisesti niille nuorille, joilla ei ole ver-kostoja Kuopion alueella mutta on mahdollisuus työllistyä muualla maakunnassa.

3. Kustannustehokas keino lisätä käyttöä

Vuonna 2025 Kuopion kaupunki jakoi kesätyöseteleitä yhteensä

1442 kappaletta, joista 1292 9.-luokkalaisille ja 150 kappaletta 16–19-vuotiaille nuorille. Näistä seteleistä käytettiin yhteensä 420 kappaletta. Erityisesti 16–19-vuotiaiden osalta hakijoita oli enemmän kuin jaettavia seteleitä, minkä vuoksi ne arvottiin halukkaiden kesken. Tämä kertoo selvästi, että kesätyösetelille on todellista kysyntää ja kiinnostusta nuorten keskuudessa. Vuoden 2025 kokonaiskustannus kaupungille oli 126 000 euroa. Tämä on hyvin pieni investointi verrattuna siihen, mitä saavutetaan:

* Nuoret saavat joustavammin mahdollisuuden työllistyä

* Nuorten mielenterveyttä ja osallisuutta tuetaan

* Maakunnan sisäinen liikkuvuus ja yritysyhteistyö lisääntyy

Kyseessä on siis kustannustehokas keino lisätä kesätyösetelin käyttöä ja tukea nuorten hyvinvointia, ilman että koko järjes-telmästä tarvitsee tehdä raskaampaa tai laajasti uudistaa.

4. Toisen asteen opiskelijat mukaan, oikea-aikaista tukea työelämäpolun alkuun

Laajentamalla setelin käyttöä myös toisen asteen opiskelijoille tuetaan nuorten kasvua ja kiinnittymistä työelämään juuri ratkaisevassa elämänvaiheessa.

5. Tuki pienyrittäjille ja alueelliselle elinvoimalle

Kun kesätyösetelin voi käyttää myös pienissä yrityksissä maakunnan eri osissa, se tuo konkreettista apua

alueellisille pienyrittäjille, joilla ei ole aina resursseja palkata nuoria ilman ulkopuolista tukea. Tämä luo paikallista elinvoimaa, tukee yritystoimintaa ja antaa nuorelle mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen käytännössä.

6. Markkinointi ja tietoisuus kuntoon

Moni nuori tai työnantaja ei tiedä kesätyösetelin mahdollisuuksista tai käyttöehdoista. Siksi ehdotamme panostusta opinto-ohjauksen kautta tapahtuvaan tiedottamiseen kouluissa sekä nuoria tavoittavaan sosiaalisen median viestintään.

Yhteenveto

Toteuttamalla nämä kehitystoimet:

+ Tuemme nuorten hyvinvointia, työllistymistä ja kasvua

+ Hyödynnämme jo olemassa olevan järjestelmän täyden potentiaalin

+ Tuemme pienyrittäjiä

+ Vahvistamme alueellista elinvoimaa ja yhdenvertaisuutta

+ Parannamme viestintää ja käyttöastetta kustannustehokkaasti

Kuopio voi toimia suunnannäyttäjänä ja maakunnallisena veturina, joka kannustaa myös muita Pohjois-Savon kuntia kehit-tämään nuorten työllistämisen keinoja ja mahdollisuuksia.

Tämä aloite on osa Kuopion visiota Kukoistava Kuopio – kestävää kasvua ja elämänvoimaa. Se rakentaa vastuullista ja reilua yhteiskuntaa, jossa jokainen nuori saa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.

Samalla se heijastaa rohkeutta ja ratkaisukeskeisyyttä, halua katsoa tulevaisuuteen ja kehittää toimivia malleja nuorten par-haaksi. Aloite kumpuaa yhteisöllisyydestä ja ratkaisukeskeisyydestä, tahdosta pitää huolta nuorista, pienyrittäjistä ja koko alueen elinvoimasta.

Valtuustoaloite 23.3.2026

Heikki Kähkönen, Mauno Kumpulainen, Tarja Jalkala, Minna Pehkonen ja

Satu Pylkkönen

Valtuustoaloite: Varhaiskasvatuspalvelujen saavutettavuuden periaatteiden määrittämisestä Kuopiossa

Varhaiskasvatus on kuntien lakisääteinen tehtävä (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Lain 4 §:n mukaan varhaiskasvatuksessa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lain 5 § korostaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen sekä yhdenvertaisuuden edistä-mistä.

Suomen perustuslain (731/1999) 6 § turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden lain edessä. Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lisäksi perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen.

Perusopetuslaissa (628/1998, 32 §) säädetään koulumatkan enimmäispituuksista ja maksuttomasta kuljetuksesta tai saat-tamisavustuksesta tietyin edellytyksin. Varhaiskasvatuksen osalta vastaavaa sääntelyä ei ole, vaikka kyse on lakisääteisestä palvelusta, jolla on keskeinen merkitys lapsen arjessa ja kehityksessä.

Kuntalain (410/2015) 1 §:n mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Hallinto-lain (434/2003) 6 § edellyttää hallinnon oikeusperiaatteiden, kuten yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus- ja suhteellisuus-periaatteiden, noudattamista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen vallan toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Kuopion kaupunki on kehittänyt varhaiskasvatusverkkoaan viime vuosina. Palveluverkon muutokset ja yksikköjen koon kasvu voivat kuitenkin johtaa tilanteisiin, joissa lapsen päiväkotimatka muodostuu pitkäksi. Pitkät matkat voivat pidentää lapsen päivittäistä hoitopäivää, kuormittaa pieniä lapsia ja heidän perheitään sekä lisätä liikkumistarvetta ja kustannuksia.

Edellä mainituista oikeudellisista ja periaatteellisista lähtökohdista on perusteltua, että varhaiskasvatuspalvelujen saavutet-tavuutta tarkastellaan avoimesti määriteltyjen ja yhdenvertaisesti sovellettavien periaatteiden pohjalta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki:

1. Selvittää varhaiskasvatuspaikkojen saavutettavuuden eri kaupunginosissa (esim. keskimääräiset ja pisimmät matkat sekä matka-ajat).
2. Valmistelee periaatteet varhaiskasvatuspalvelujen kohtuulliselle saavutettavuudelle ottaen huomioon lapsen edun, yhdenvertaisuuden sekä perheiden arjen sujuvuuden.
3. Sisällyttää saavutettavuusvaikutusten arvioinnin osaksi varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkkosuunnittelua.
4. Arvioi tarvittaessa vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteisiin, joissa kohtuullinen saavutettavuus ei toteudu.

Valtuustoaloite 23.3.2026

Nina Hakokivi SDP ja Satu Pylkkönen KESK

Valtuustoaloite: Karttulan virastotalon tulevaisuutta koskeva kokonaisvaltainen selvitys

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki käynnistää Karttulan virastotaloa ja sen tulevaisuutta koskevan kokonaisvaltaisen ja avoimen selvityksen ennen mahdollisia purku- tai käyttötarkoituksen muutospäätöksiä.

Perustelut

Karttulan virastotaloa koskeva kuntalaisaloite, jonka takana on 18 paikallista yhdistystä, osoittaa rakennuksen merkityksen Karttulan alueen yhteisölle. Rakennus on pitkään toiminut alueen yhteisenä kokoontumis- ja toimintapaikkana.

Keskusteluissa on noussut esiin, että virastotalon kuntoa ja käyttöä ei ole tutkittu kokonaisvaltaisesti. Ennen purku- tai käyttötarkoitusta koskevia linjauksia ja päätöksiä, tulee tehdä laaja kuntotarkastus, jonka pohjalta voidaan laatia raportti tarvittavista toimenpiteistä.

Paikalliset toimijat (yrittäjät, seurat ja yhdistykset) ovat omatoimisesti järjestäneet tiloissa toimintaa tilanteessa, jossa kaupungin järjestämä päivätoiminta päättyi ohjaajan eläköitymisen myötä, eikä kaupunki palkannut uutta työntekijää. Rakennus on toiminut käytännössä yhteisöllisen toiminnan paikkana jo pitkään, ja toimii edelleenkin.

Virastotalon tilanne on kiinteistöosakeyhtiö näkökulmasta erityinen: Kuopion kaupunki omistaa valtaosan rakennuksen osakkeista (noin 75 %), jonka johdosta kaupungilla on keskeinen rooli ja päätösvalta rakennuksen tulevaisuutta koskevissa ratkaisuissa. Kaupungin tulee aktiivisesti ohjata ja selvittää kaikki realistiset käyttö- ja kehitysvaihtoehdot ennen purkupäätöstä, jotta osakkaiden ja kuntalaisten intressit ja tarpeet turvataan, ja vastuullinen päätöksenteko toteutuu. Lisäksi, kaupungin tulisi lunastaa kiinteistöosakeyhtiön koko osakekanta itselleen, jotta virastotalon kehittäminen kaupungin omana kiinteistönä olisi sujuvampaa.

Nuorisotilojen tarve

Karttulan alueella on selkeä tarve toimiville nuorisotiloille. Kissakuusen koulun suunnittelussa ja rakentamisessa nuorisotilaa ei huomioitu. Nykyinen noin 10 m² tila koulun aulassa (eteistila), ei vastaa toiminnan tarpeita. Nuorisotoimintaan osallistuu keskimäärin 20 nuorta illassa.

Virastotalolla on keskeisellä paikalla tiloja, jotka soveltuisivat nuoriso- ja asukastoimintaan. Tilojen kunnostamiseen voisi osallistaa paikallisia nuoria, esimerkiksi kevyen pintaremontin muodossa. Tällainen toimintatapa tukisi myös nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Nuorisotilan kehittämisessä tulee selvittää myös ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia. Karttulan nuorille on käytettävissä esimerkiksi Eevi Pirisen testamenttirahaston varoja, joita voi hyödyntää tarvittaviin hankintoihin, kuten peleihin, välineisiin ja toiminnan tukemiseen, mutta ei rakennus- ja remonttikustannuksiin. Lisäksi voidaan tiedustella Leader-rahoituksen (Kalakukko Leader) mahdollisuuksia nuorisotilojen kehittämiseen.

Tilojen hyödyntäminen, yritystoimintaan ja etätyöpisteenä

Virastotalossa toimii paikallisia yrittäjiä ja yhdistyksiä ja tilat riittäisivät  myös laajempaan käyttöön. Virastotalon tiloissa on pilotoitu etätyötiloja SavoGrow:n Monipaikkaisuudesta boostia -hankkeena, mikä osoittaa tilojen potentiaalin yhteisöllisinä ja yksilöllisinä työtiloina. Tätä toimintaa olisi perusteltua jatkaa ja kehittää edelleen.

Tilojen markkinointia tehostamalla, tyhjillään olevia tiloja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin esimerkiksi yritys-, etätyö- ja kokoustiloina, sekä yhteisöllisen toiminnan paikkoina.

Kustannukset ja vaihtoehtojen vertailu

Tilavaihtoehdoksi yhdistys- ja nuorisotilatoiminnalle on esitetty käytöstä poistetun terveyskeskuksen vuodeosasto tiloja (Sote Kiinteistöt), mikä edellyttäisi merkittäviä muutos- ja korjaustöitä rakennukseen, sekä piha-alueen järjestelyä ja kunnostusta, mm. parkkipaikkojen rakentaminen. Rakennuksen katto on vuotanut jo useampaan kertaan ja tiloissa on sisäilmaongelma. On perusteltua arvioida avoimesti, onko tämä taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu, kuin virastotalon hyödyntäminen.

Taloudellisesti kestävä ja yhteisöllinen käyttö

Selvityksessä tulee tarkastella, miten tilojen monipuolisella käytöllä – esimerkiksi nuoriso- ja asukastoiminnalla, yritystilojen vuokrauksella, etätyöpisteillä ja kokoustiloilla – voidaan kattaa kiinteistön ylläpitokustannuksia ja turvata rakennuksen kestävä käyttö.

Kaupungin omistamien tilojen tarkoituksena ei ole ainoastaan taloudellinen tuotto, vaan myös kuntalaisille tarjottavat palvelut, osallisuuden vahvistaminen sekä yhteisöllisen toiminnan mahdollistaminen pitävät Karttulan kylän elävänä ja toiminnot tukevat myös ennaltaehkäiseviä toimia kaikenikäisille henkilöille.

Yhteys Kuopion strategiaan

Virastotalon tulevaisuuden tarkastelu liittyy suoraan Kuopion kaupungin strategisiin tavoitteisiin.

Kuopion strategian mukaan kaupunki toimii vastuullisesti ja reilusti, arvioiden päätösten vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Rakennuksen tulevaisuuden vaihtoehtojen avoin selvittäminen ennen peruuttamattomia ratkaisuja tukee tätä tavoitetta.

Strategiassa korostetaan myös osallistuvia ja hyvinvoivia asukkaita, sekä yhteisöllisyyttä. Virastotalon tilojen kehittäminen yhteisölliseen käyttöön, tarjoaa konkreettisen paikan kohtaamisille, kansalaistoiminnalle ja nuorten osallistumiselle.

Lisäksi kaupungin toimintatavassa painotetaan rohkeaa ja ratkaisukeskeistä otetta, sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Virastotalon kehittäminen yhteistyössä paikallisten yhdistysten, yrittäjien, kaupungin ja asukkaiden kanssa vastaa tätä toimintatapaa.

Avoin valmistelu

Paikallisissa keskusteluissa on noussut vahva toive siitä, että kaupungin viranhaltijat, paikalliset yhdistykset, yrittäjät ja muut toimijat kokoontuisivat yhteisen neuvottelupöydän ääreen tarkastelemaan virastotalon tulevaisuuden vaihtoehtoja ennen lopullisia ratkaisuja. Tähän kokoonpanoon tulee osallistua myös luottamushenkilöitä, jotta asiaan saadaan poliittinen ohjaus.

Esitys

Edellä olevan perusteella esitämme, että Kuopion kaupunki:

1. Laatii riippumattoman kuntotarkastuksen ja elinkaariselvityksen Karttulan virastotalosta.
2. Tutkii ja vertaa purkamisen, peruskorjauksen ja vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten kustannus- ympäristö- sekä toiminnalliset vaikutukset.
3. Selvittää mahdollisuuden jatkaa ja sijoittaa rakennukseen nuoriso-, asukas-, yritys- ja järjestötoimintoja.
4. Arvioi mahdollisuudet hyödyntää tiloja yritystoiminnassa, etätyöpisteinä sekä yhteisinä työ- ja kokoustiloina.
5. Tarkastelee, miten tilojen monipuolisella käytöllä voidaan kattaa kiinteistön ylläpitokuluja, sekä turvata rakennuksen käyttö mahdollistamalla kuntalaisille suunnattuja palveluja ja yhteisöllistä toimintaa.
6. Tilahallinto/ kaupunki kutsuu koolle yhteiseen neuvottelutilaisuuteen paikalliset toimijat, asiaan liittyvät kaupungin virkahenkilöt, sekä luottamushenkilöt ennen lopullisten ratkaisujen valmistelua.

Karttulan alueen elinvoiman, nuorten hyvinvoinnin, kuntalaisten osallisuuden sekä kestävän päätöksenteon näkökulmasta on tärkeää, että kaikki realistiset vaihtoehdot selvitetään avoimesti ennen peruuttamattomia ratkaisuja.

Kuopiossa 16.03.2026

Vaikutusten arviointi

Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, koska kyseessä on hallinnon sisäistä käsittelyä koskeva asia (KH 21.10.2024 § 293).