Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 04.02.2026/Pykälä 22

Kaupunkirakennelautakunta 04.02.2026 § 22  

5796/03.06.02.00/2024 

Valmistelijat / lisätiedot:

lakimies Mika Mäkäräinen

puh. 044 718 5012

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

elinvoimajohtaja Timo Antikainen

Päätös

Selostus

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös 

Lakimies on 11.11.2025 §:ssä 87 tehdyllä päätöksellä hylännyt hakijan vahingonkorvaushakemuksen (vakuutusyhtiön takaisinsaantivaatimuksen) päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla. Asiassa jäi näyttämättä, että kaupunki olisi työtapaturma- ja ammattitautilakiin tai vahingonkorvauslakiin tai kaupunkipyörän vuokraamiseen liittyen korvausvastuussa hakemuksessa kerrotusta vahinkotapahtumasta tai vakuutusyhtiön ko. vahinkoasiassa vakuutuksen perusteella suorittamista korvauksista. Näin ollen hakijan tekemä vahingonkorvaushakemus (takaisinsaantivaatimus) on hylätty kokonaisuudessaan perusteettomana.

Päätöksen mukaan asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiö on kertomansa mukaisesti suorittanut työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutukseen liittyen korvausta työntekijälle pyörällä ajettaessa 17.8.2024 noin klo 01.50 Puijonkadun työmaa-alueella aiheutuneen vahinkotapahtuman osalta. Lisäksi riidatonta on se, että ensihoidolle oli tehty ko. vahinkoasiassa vahinkoilmoitus 17.8.2024 klo 02.00 ja ensihoito oli ollut paikan päällä klo 02.21 sekä tuolloin oli muun ohella todettu vahingon kärsineen henkilön uloshengitysilman alkoholipitoisuuden selkeä määrä. Selvitysten perusteella ko. vahingon kärsinyt henkilö (työntekijä) on kertomansa mukaisesti ollut viettämässä vapaa-aikaa ja nauttinut sen yhteydessä alkoholia sekä illan päätteeksi päättänyt ottaa käyttöön kaupunkipyörän kotiin kulkeakseen. Päätöksen mukaan hakija ei esittänyt luotettavaa selvitystä, että vahinkotapahtuma olisi kuulunut vakuutuksen piiriin. Tämän vuoksi hakemusta on arvioitu vahingonkorvauslain mukaisesti.

Vahingonkorvauslain mukaan vahinkojen korvaamisen yleinen periaate on, että vahinkoa kärsinyt taho näyttää aiheutuneen vahingon ja siitä vastuussa olevan tahon toteen. Kaupunki oli aiemmin tekemässään päätöksessä katsonut, että aiheutunut vahinko on syy-yhteydessä pyöräilijän liikennesääntöjen, työmaata koskevien merkintöjen noudattamatta jättämiseen sekä muuhun ajoneuvon kuljettajalle (pyöräilijälle) tieliikennelaissa säädettyjen velvoitteiden laiminlyöntiin tai muihin kuljettajan inhimillisiin virheisiin sekä liian suureen tilannenopeuteen. Lisäksi vahinko oli syy-yhteydessä vahingon kärsineen henkilön (työntekijän) taholta tehtyyn kaupunkipyörän käyttöehtojen olennaiseen sopimusrikkomiseen tai laiminlyöntiin ja muihin hakijan virheisiin tai laiminlyönteihin, joten asiassa jäi näyttämättä, että ko. vahinko olisi syy-yhteydessä yksin kaupungin virheeseen toimintaan tai laiminlyöntiin tai kaupunkipyörän yllä- ja kunnossapidon virheisiin tai laiminlyönteihin liittyen.

Kaupunki on tämän jälkeen tehnyt vahingon kärsineen henkilön (työntekijän) kanssa sovintosopimuksen 22.9.2025. Mainitussa sovintosopimuksessa on kohdassa 1 todettu, että kaupunki maksaa syyllisyyttä myöntämättä vahingoittuneelle henkilölle korvausta ns. kohtuusyihin perustuen sovintosopimuksesta tarkemmin ilmenevällä tavalla. Edelleen sovintosopimuksessa on sovittu, että osapuolet sopivat tämän sovintosopimuksen lopulliseksi ja sen myötä osapuolet sitoutuvat olemaan tekemättä toisiaan kohtaan enää mitään vaatimuksia ko. vahinkotapahtumaan liittyen.

Lakimiehen 11.11.2025 tekemässä päätöksessä on lopulta todettu, että kaupunki ei ole vahingonkorvauslain tai muunkaan lain mukaisesti vastuussa hakijan (vakuutusyhtiön) hakemuksessa kerrotun vahinkotapahtuman osalta suorittamista korvauksista. Myös vahingon kärsinyt henkilö (työntekijä) on ko. vahinkoasian osalta sopimusvapauden piiriin kuuluvassa yksityisoikeudellisessa ja oikeudellisesti häntä sitovassa sovintosopimuksessa sitoutunut olemaan tekemättä kaupunkia kohtaan enää mitään vaatimuksia.

Oikaisuvaatimus ja sen perusteet

Hakija on tehnyt lakimiehen päätöksestä oikaisuvaatimuksen 20.11.2025, joten oikaisuvaatimus on tehty säädetyssä määräajassa ja siksi oikaisuvaatimus tulee käsitellä.

Hakija on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että lakimiehen päätöksen kumoamista ja tehdyn vahingonkorvaushakemuksen hyväksymistä tuotevastuulakiin perustuen. Oikaisuvaatimuksen mukaan vakuutuksen ottajan työntekijälle aiheutunut vahinko oli korvattu laajaan vapaa-ajan tapaturmavakuutukseen perustuen, joten vakuutusyhtiöllä on tähän perustuen oikeus tehdä takaisinsaantivaatimus asiassa. Hakija on oikaisuvaatimuksessaan katsonut, että ko. 17.8.2024 pyörällä kuoppaan ajettaessa aiheutunut vahinko on aiheutunut yksin pyörän rungon katkeamiseen liittyen ja siksi kaupunki on tuotevastuulain 3 §:n mukaisesti vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Hakija on vaatinut kaupunkia suorittamaan sille ko. vahinkoasian osalta vakuutuksen perusteella suoritetut korvaukset, yhteenä 11 902,47 euroa.

Sovellettavat säännökset

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 a §:n 1 momentin mukaan työstä vastaavan on tehtävä työstä kadulla ja yleisellä alueella ilmoitus kunnalle. Työ voidaan aloittaa heti, kun kunta on antanut suostumuksen työn aloittamiseen. Jos kunta ei ole käsitellyt ilmoitusta 21 vuorokauden kuluessa, työ voidaan kuitenkin aloittaa.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan ilmoitukseen on liitettävä selvitys, jossa osoitetaan tarvittavassa laajuudessa alueen työnaikainen käyttö, työn kesto, työssä käytettävien laitteiden ja rakenteiden sijoitus, tilapäinen liikennejärjestely kaikki liikennemuodot huomioon ottaen sekä työstä vastaava henkilö ja hänen ammattipätevyytensä. Tämän lisäksi kunta voi vaatia muitakin ilmoituksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan kunta voi antaa ilmoituksen johdosta työn suorittamisesta määräyksiä, jotka ovat tarpeen työstä mahdollisesti liikenteen sujuvuudelle, turvallisuudelle ja esteettömyydelle, kadulla ja yleisellä alueella sijaitseville johdoille ja laitteille sekä kadun ja yleisen alueen rakenteille aiheutuvan haitan ja vahingon vähentämiseksi. Työmaalla on oltava taulu, josta ilmenevät työn suorittaja ja työstä vastaavan yhteystiedot. Ilmoittajan on pidettävä työalue puhtaana ja saatettava alue hyväksytyn työajan kuluessa työtä edeltäneeseen kuntoon.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 b §:n 3 momentin mukaan kunta voi periä aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen perustuvan kohtuullisen maksun alueen tilapäisestä käyttämisestä 14 a §:ssä tarkoitetulla tavalla työmaana, jos alue rajataan pois yleisestä käytöstä. Maksu peritään yhden työmaan osalta vain kerran. Maksua ei peritä, jos työ tehdään kunnan suorittaman kadun rakentamiseen liittyvän muun työn yhteydessä. Maksua ei peritä siltä ajalta, jonka alue on työmaana työstä vastaavasta riippumattomasta syystä, jota ei voida ennakoida.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain  15.1 §:n mukaan kunnan määräämä viranomainen ( kunnan valvontaviranomainen ) valvoo, että kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuus täytetään. Kunnan valvontaviranomaisen tehtävien siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa (365/1995)  säädetään. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan poliisi valvoo kunnan valvontaviranomaisen ohella, ettei kunnossapito- ja puhtaanapitovelvoitteen laiminlyönnistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 16.1 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten vastaisesti taikka lyö laimin tässä laissa säädetyn tai sen nojalla annettuun määräykseen perustuvan velvollisuuden, kunnan valvontaviranomainen voi velvoittaa hänet täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai uhalla, että kunta tekee tekemättä jätetyn työn hänen kustannuksellaan. Samoin voidaan niskoittelijaa, jos erityiset syyt sitä vaativat, sakon uhalla kieltää jotain tekemästä.

Mainitun pykälän 4 momentin mukaan jos 1 momentissa tarkoitetusta laiminlyönnistä aiheutuu välitöntä vaaraa turvallisuudelle, kunnan valvontaviranomaisen alaisella viranhaltijalla on oikeus välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Asiasta on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kirjallisesti laiminlyöjälle. Asia on saatettava ilman aiheetonta viivytystä kunnan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi, jonka on tehtävä asiassa päätös. Poliisilla on vastaavasti tässä momentissa tarkoitettu oikeus, jonka käyttämisestä poliisin on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä päätös. Päätös saatetaan laiminlyöjän tietoon.

Tieliikennelain 2 §:n 2 kohdan mukaan tienkäyttäjällä tarkoitetaan jokaista, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, ja mainitun pykälän 11 kohdan mukaan pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.

Tieliikennelain 3 §:n mukaan vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Tieliikennelain  4 §:n mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Tieliikennelain 5.2 §:n mukaan ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Tieliikennelain 8.1 §:n mukaan tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava liikenteenvalvojan antamaa merkkiä, käskyä tai kieltoa ja muun liikenteenohjaajan antamaa merkkiä. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Liikennevalo-opaste on kuitenkin ensisijainen väistämisvelvollisuutta osoittavaan liikenteenohjauslaitteeseen nähden.

Tieliikennelain 17 §:n mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.

Tieliikennelain 18.1 §:n mukaan ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Mainitun pykälän 5 momentin mukaan ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.

Tieliikennelain 45.1 §:n 2 . virkkeen mukaan ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi.

Tieliikennelain 92.4 §:n mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Mainitun lain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1.        tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2.       ansionmenetyksestä;
3.        kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja
4.       pysyvästä haitasta.

Tuotevastuulain 3 §:n mukaisesti vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.

Työtapaturma ja ammattitautilain 270 §:n 1 momentin mukaan vakuutuslaitoksella, joka on maksanut vahingosta korvausta, on oikeus saada maksamansa korvaus takaisin siltä, joka on korvausvastuussa vahingoittuneelle vahingonkorvauslain tai muun lain nojalla.

Arviointia ja johtopäätökset

Lakimiehen päätöksestä (11.11.2025 § 87) ilmenee, että korvausvelvollisuuden syntymisen yhtenä edellytyksenä on, että on olemassa korvausvelvollisuuden peruste. Lisäksi vahingon on oltava syy-yhteydessä korvausvastuuseen johtavaan tekoon, toimintaan tai laiminlyöntiin, jota korvaussäännösten soveltamisessa edellytetään. Välttämätön syy tarkoittaa seikkaa, jota ilman seurausta ei olisi syntynyt.

Asiassa on riidatonta, että vakuutuksen ottajan työntekijälle on aiheutunut hakemuksessa kerrottu vahinko yöaikaan 17.8.2024, kun hän oli ajanut pyörällä Puijonkadulla liikennemerkeillä ja opasteilla osoitetulla työmaa-alueella sijaitsevan kivetetyn piennaralueen puun istutusalueelle (ei-kivetetty puun istutuskuoppa), jossa jalankulku ja pyöräily on ollut kiellettyä. Lisäksi riidatonta on se, että vahingon kärsinyt työntekijä oli tietoisesti kuljettanut pyöräänsä työmaa-alueella puun istutuskuopan ylitse ja sen seurauksena aiheutui hakemuksessa kerrottu vahinko, jonka jälkeen oli todettu myös kaupunkipyörän rungon katkenneen. Vielä riidatonta on se, että vahingon kärsinyt työntekijä on tehdyllä sovintosopimuksella hyväksynyt, että hänellä ei ole kaupunkia kohtaan enää mitään vaatimuksia, myöskään tuotevastuulakiin perustuen.

Asiassa on riidanalaista, onko vahingon kärsinyt työntekijä katsonut kaupungin toimineen tuotevastuulain vastaisesti tai vaatinut kaupungilta korvausta tuotevastuulakiin perustuen tai onko vakuutusyhtiö voinut suorittaa hakemuksessa kerrottuja korvauksia tuotevastuulain rikkomiseen perustuen, koska vahingon kärsinyt henkilö (työntekijä) ei ole kaupunkia esittänyt tältä osin mitään vaatimusta tai väitettä, että tuotevastuulakia olisi rikottu. Asiassa on myös riidanalaista se, onko oikaisuvaatimuksen tehneellä vakuutusyhtiöllä ylipäätään oikeutta vaatia työtapaturma ja ammattitautilain 270 §:n 1 momentin mukaisesti kaupungilta korvausta ko. vahinkotapahtuman osalta suorittamien korvausten osalta tuotevastuulakiin perustuen.

Vakuutusyhtiön ko. vahinkoasiassa suorittamilla korvauksilla ei ole oikeudellisesti sitovasti ratkaistu sitä, onko kaupunki kaupunkipyöriä vuokratessaan toiminut tuotevastuulain 3 §:n vastaisesti vai ei. Edelleen vakuutusyhtiön toimivaltaan ei edes kuulu antamansa tapaturmavakuutuksen tai sen perusteella yksittäisen vahinkotapahtuman osalta myöntämiensä korvausten perusteella ratkaista sitä, voidaanko tietyn tahon katsoa toimineen tuotevastuulain vastaisesti vai ei.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on  lupa- ja valvontaviranomainen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Vain toimivaltainen viranomainen voi päättää siitä, onko kyseessä tuotevastuulain mukainen tuote vai ei ja onko jokin taho rikkonut tuotevastuulain säännöksiä vai ei. Näin ollen oikaisuvaatimuksen tekijänä oleva vakuutusyhtiö ei ole voinut pelkän tapaturmavakuutuksen tai sen nojalla suoritettujen korvausten perusteella katsoa tai oikeudellisesti sitovasti ratkaista, että vakuutuksen perusteella suoritetut korvaukset olisi myönnetty yksin kaupungin taholta aiheutuneeseen tuotevastuulain vastaiseen toimintaan tai ko. lain rikkomiseen liittyen. Asiaa ei muuta toisenlaiseksi se, että oikaisuvaatimuksen tekijällä on nyt eri käsitys asiasta.

Liikkumispalveluiden kehittämispäällikön 20.11.2025 antaman lisäselvityksen mukaan kaupunkipyörien ongelmat ovat olleet erilaisia ja sattumanvaraisia, eikä niihin ole voinut varautua ennalta kaikilta osin. Pyöriä on ollut onnettomuushetkellä vuokrakäytössä 400 kpl, joten pyörien jatkuva reaaliaikainen seuranta on ollut mahdotonta kaupunkipyörien yllä- ja kunnossapidosta vastaavan operaattorin (Leosport Oy) toimesta. Tarkistukset kaupunkipyöriin on tehty aina akkujen vaihtojen ja muiden huoltotöiden (esim. renkaan vaihto) yhteydessä.

Edelleen lisälausunnon mukaan Freebike s.r.o on ko. kaupunkipyörien valmistajana ja maahantuojana sekä alan ammattilaisena todennut kaupunkipyörien ja yleensä kaikkien pyörien osalta, että millä tahansa pyörällä ajettaessa monttuun tai kiinteään esteeseen voi pyörän runko/etuhaarukka vahingoittua tai kokonaan katketa. Varsinkin jos pyörälle on aiemmin aiheutunut ilkivaltaa tai sen runko on ”väsynyt” eli materiaali heikentynyt. Edelleen Freebike on todennut kaupunkipyörillä ajetun todella suuren kilometrimäärän kuuden vuoden aikana. Pyörille on tehty säännönmukaisesti kattava talvihuolto, mutta perusteellisen talvihuollon jälkeenkin pyöriin on voinut kohdistua ilkivaltaa tai pyörän runko on voinut ”rasittua” pyörän suuresta käyttöasteesta johtuen. Oikaisuvaatimuksessa kerrottu onnettomuus on tapahtunut kaupunkipyörien vuokraustoiminnan loppukaudesta ja edellisestä kaupunkipyörän kattavasta talvihuollosta oli kulunut pitkä aika.

Käyttäjällä on kaupunkipyörien käyttöehtojen mukaisesti aina vastuu tarkistaa pyörän kunto ennen liikkeelle lähtöä, kuten myös Tukes on asiasta maininnut lausunnossaan. Tukesin lausunnon mukaan: ” Lisäksi Tukes muistuttaa kaupunkipyörän käyttäjän omasta tärkeästä roolista oman turvallisuutensa varmistamiseksi. Tähän liittyviä käyttäjän tehtäviä ovat esimerkiksi palvelun käyttöehtoihin ja ohjeisiin tutustuminen ja niiden noudattaminen, pyöräilykypärän käyttäminen, omasta ajokunnosta huolehtiminen sekä erityisen varovaisuuden noudattaminen ajettaessa yöaikaan ja työmaa-alueella. ” Lisälausunnon mukaan on myös huomattava, että kaupunkipyörä on myös selvästi raskastekoisempi kuin normaali pyörä. Kuopion kaupunkipyörän paino on 37 kg.

Lisäselvityksessä on todettu, että Tukes on saanut 25.11.2024 ilmoituksen 16.8.2024 tapahtuneesta onnettomuudesta Kuopion kaupunkipyörä Vilkku-fillarilla. Tukes on arvioinut asiaa kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) perusteella. Tieliikennelakia ja ajoneuvolakia täydentäen kuluttajaturvallisuuslaista jäävät mikroliikkumisen palveluissa arvioitaviksi palveluntarjoajan huolellisuusvelvollisuus ja tietojenantovelvollisuus. Tukes on asiaa käsitellessään tutustunut ilmoittajan lähettämään onnettomuuskuvaukseen ja Vilkku-fillareiden sopimusehtoihin ja käyttöohjeisiin. Tukes on lausunnossaan katsonut, että palveluntarjoajan asiakkaalle antamat tiedot ja ohjeet kaupunkipyörän turvallisesta käytöstä ovat olleet riittävät. Polkupyörän rakenteellisen turvallisuuden osalta Tukes viittaa Traficomin 25.11.2024 ilmoittajalle lähettämään viestiin ja siinä kuvattuihin toimenpiteisiin. Lisäksi Tukes muistutti kaupunkipyörän käyttäjän omasta tärkeästä roolista oman turvallisuutensa varmistamiseksi. Tähän liittyviä käyttäjän tehtäviä ovat esimerkiksi palvelun käyttöehtoihin ja ohjeisiin tutustuminen ja niiden noudattaminen, pyöräilykypärän käyttäminen, omasta ajokunnosta huolehtiminen sekä erityisen varovaisuuden noudattaminen ajettaessa yöaikaan ja työmaa-alueella. Asia ei antanut Tukesin taholta aihetta kuluttajaturvallisuuslain mukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Näin ollen asian käsittely päättyi Tukesissa. Tukes ei käsittele yksittäisiä riita-asioita eikä anna niihin lausuntoja.

Lakimies katsoo, että oikaisuvaatimuksen kohteena olevaa 17.8.2024 noin klo 01.50 aiheutunutta vahinkotapahtumaa on tutkittu riittävällä tavalla eri viranomaisten taholta. Keskeisimpänä ja luotettavimpana selvityksenä kaupunkipyörän tarjoajan huolellisuus- ja tietojenantovelvollisuudesta voidaan pitää edellä todettua Tukesin selvitystä ja sen perusteella annettua Tukesin lausuntoa. Mainituissa selvityksissä ei ole todettu kaupungin toimineen miltään osin kuluttajaturvallisuuslain vastaisesti tai toimineen kaupunkipyörien palveluntarjoajana lainvastaisesti tai virheellisesti ja asian käsittely päättyi sekä Tukesissa että liikenne- ja turvallisuusvirasto Traficomissa.

Tukesin lausunnossa on myös viitattu liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ko. vahinkoasian osalta ja kaupunkipyörien käytettävyyden ja turvallisuuden osalta tekemään selvitykseen, jossa Traficom pyysi kaupungilta selvitystä asiasta. Saatujen selvitysten myötä Traficom ei todennut kaupunkipyörien kunnon tai käytettävyyden varmistamisen osalta kaupungin toimineen virheellisesti tai lainvastaisesti. Tähän perustuen Traficomilta lähetettiin kaupungille tarkastajan lähettämä sähköposti (31.10.2024), jonka mukaan saatujen tietojen perusteella Traficom päättää tapauksen käsittelyn. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi kaupunkipyörien vuokralle tarjoajana toiminut miltään osin lainvastaisesti tai virheellisesti. Asiaa ei muuta toisenlaiseksi se, että oikaisuvaatimuksen tekijänä olevalla vakuutusyhtiöllä on toisenlainen käsitys asiasta.

Lakimies toteaa vielä, että oikaisuvaatimuksessa kerrottu vahinkotapahtuma on syy-yhteydessä ajoneuvon kuljettajan (pyöräilijän) selkeästi heikentyneeseen ajokuntoon sekä kuljettajan tietoisesti tekemiin liikennesääntöjen, työmaata koskevien merkintöjen noudattamatta jättämiseen sekä muuhun ajoneuvon kuljettajalle (pyöräilijälle) tieliikennelaissa säädettyjen velvoitteiden laiminlyöntiin tai muihin kuljettajan inhimillisiin virheisiin sekä liian suureen tilannenopeuteen. Lisäksi vahinko on syy-yhteydessä kaupunkipyörän käyttöehtojen olennaiseen sopimusrikkomiseen tai laiminlyöntiin ja muihin vahingon kärsineen henkilön (työntekijän) virheisiin tai laiminlyönteihin. Oikaisuvaatimuksessa ei myöskään edes väitetä, että kaupunki olisi muutoin vahingonkorvauslakiin perustuen korvausvastuussa oikaisuvaatimuksen tekijän suorittamista korvauksista.

Edellä lausuttuun perustuen hakijan oikaisuvaatimus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana ja lakimiehen 11.11.2025 §:ssä 87 tekemä päätös tulee pysyttää voimassa.

Sovellettavat säännökset

Perusteluissa mainitut

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö 30 § 9 kohta

Vaikutusten arviointi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, kun kyseessä on oikaisuvaatimuksen käsittelyä koskeva asia (KH 21.10.2024, § 293).