Kuulutus 1971/2026

Asianro 7527/11.04.00/2026

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo

Viite: Lausuntopyyntö 18.9.2026

Metsähallitus Luontopalvelut pyytää lausuntoa otsikon mukaisen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta (HKS) ja järjestyssäännöstä. Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo on ollut mukana HKS:n yhteistyöryhmässä. Museo on tutustunut aineistoon ja antaa lausuntonsa alueen kulttuuriperinnön osalta.  

Tiilikkajärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1981 säilyttämään erämaista järvi-, joki- ja harjuluontoa sekä aapasoita, jotka ympäröivät nimikkojärvi Tiilikkaa. Kansallispuistoa on laajennettu vuosien mittaan, viimeisimpänä vuonna 2023, jolloin siihen liitettiin 3 768 hehtaaria valtion omistamia alueita. HKS suunnittelualue käsittää 8 390,30 hehtaaria, josta vesialuetta on 347,16 hehtaaria. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta ja edellinen suunnitelma on vuodelta 1998. Tässä suunnitelmassa alueen kestävän käytön osalta vuosittaiseksi kävijämääräksi oli määritelty 5000 kävijää. Nykyiset vuotuiset kävijämäärät ylittävät 20 000 kävijää vuodessa mutta toisaalta puiston pinta-ala on kasvanut merkittävästi.

Alueen kulttuuriperintöarvot liittyvät syrjäseutujen asuttamiseen ja uittotoimintaan, rajaseututematiikkaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Näiden osalta HKS päämääränä on arvojen säilyminen. Keskeisiksi uhiksi rakennetulle kulttuuriympäristölle on arvioitu lisääntyvien rankkasateiden ja tuulen vaikutus rakennuksiin sekä rakennusten huolto ja

oikea-aikaiset korjaukset. Alueella sijaitsee arkeologisen kulttuuriperinnön osalta 12 kiinteää muinaisjäännöstä, joista kaksi kohdetta, Tiilikka Kalmoniemi ja Tiilikan rajakivi, ovat valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita (VARK). Lisäksi alueella sijaitsee yksi muu kulttuuriperintökohde, 11 löytöpaikkaa ja 4 muuta kohdetta. Aluetta on inventoitu viimeksi vuonna 2024 (Museovirasto kenttäpalvelut. Tiilikan kansallispuiston arkeologinen inventointi). Arkeologisen kulttuuriperinnön uhkiksi on tunnistettu maaston kuluminen, polkujen leventyminen ja hallitsematon telttailu sekä pidentyvien kuivien ja märkien jaksojen aiheuttama kuluminen harjualueilla. Yhteisenä uhkatekijänä kulttuuriperinnölle on nähty resurssien puute/vähäisyys/epävarmuus kohteiden ylläpitoon, seurantaan ja hoitoon liittyen. HKS:n mukaan rakennusperintökohteiden kunto katselmoidaan 0-3 vuoden välein ja arkeologiset kohteet 0-10 vuoden välein.

Suunnitelmassa todetaan, että alueella on runsaasti vedenjakaja-alueille tyypillisiä pienvesiä lähteitä, puroja sekä erilaisia lampia. Kosteikkojen ja pienvesien kulttuuriperintöä ei vielä tunneta kovin hyvin. Kaikissa ennallistamistoimenpiteissä (esimerkiksi lähteet) on huomioitava myös mahdollinen arkeologinen kulttuuriperintö (esimerkiksi lähteiden reunarakenteet).

Kokonaisuutena Tiilikan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on hyvin valmisteltu ja siinä on tunnistettu keskeiset arvot, uhat ja niiden vaatimat toimenpiteet. Kasvava virkistyskäyttö yhdistettynä riittämättömiin resursseihin hoito- ja käyttösuunnitelman toimeenpanossa ja toteuttamisessa voi muodostaa merkittävän uhkan kansallispuiston kestävälle käytölle ja etenkin kulttuuriperintö- ja luontoarvojen säilymiselle. Vastuumuseo toteaa, että kansallispuiston arvojen turvaamiseen riittävät resurssit on varmistettava.

 Järjestyssäännön osalta vastuumuseolla ei ole huomautettavaa.

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

Helka Väisänen, museopalveluiden päällikkö, museonjohtaja

Tytti Räikkönen, intendentti

Kuopion kaupunki

PL 228 (Tulliportinkatu 31)

70101 Kuopio

Puhelin: 017 185 044

www.kuopio.fi

Y-tunnus: 0171450-7