Dynasty tietopalvelu
Kuopion kaupunki RSS Haku

RSS-linkki

https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/announcements&show=30

Kuulutus 1880/2026

Kuulutuksen teksti

 

 

Kuopion kaupungin logo, jossa sana Kuopio kirjoitettu mustilla kirjaimilla.1 (4)

Kuopion kaupungin logo, jossa sana Kuopio kirjoitettu mustilla kirjaimilla.Lausunto

09.09.2026

Asianro 6671/11.04.00/2026

 

 

 

Kuopion kaupungin logo, jossa sana Kuopio kirjoitettu mustilla kirjaimilla.Lausunto

09.09.2026

Asianro 6671/11.04.00/2026

 

 

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo

 

Iisalmen kaupunki
 

 

 

 

Viite: IIS/525/10.03.00.00/2023

 

Iisalmi, lausunto rakennusjärjestysehdotuksesta

 

Iisalmen kaupunki pyytää lausuntoa rakennusjärjestysehdotuksesta. Pohjois-Savon alueellinen

vastuumuseo (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) on tutustunut aineistoihin ja antaa

lausuntonsa alueen kulttuuriperinnön osalta.

 

Ylä-Savon kunnat (Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä) ovat laatineet

rakennusjärjestysten uusimista yhteistyössä uuden rakentamislain (751/2023) mukaiseksi.

Rakennusjärjestys sisältää määräyksiä rakentamisesta, rakennuspaikoista, ranta-alueista,

purkamisesta, ympäristön hoidosta sekä rakentamisen luvanvaraisuudesta. Voimassa oleva

rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2020.

 

Vastuumuseon lausunto

 

Alueellinen vastuumuseo toteaa, että ensimmäistä pykälää on hyvä täydentää yleistajuisella

ohjeella, josta ilmenisi rakennusjärjestyksen merkitys esitettyä selkeämmin.

Rakennusjärjestyksen tulisi edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti

kestävää kehitystä – luoda ja ylläpitää kestävää elin- ja toimintaympäristöä.

 

Rakennusjärjestyksessä tulee käyttää ajantasaista ja vakiintunutta terminologiaa

kulttuuriympäristön osalta. Ainakin keskeisimmät käsitteet olisi hyvä määritellä

rakennusjärjestyksen alussa. Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä terminologiaa

käytetään kohtalaisen onnistuneesti. Pykälässä 4 puhutaan arvokkaasta ympäristöstä tai

suojellusta kohteesta avaamatta mitä niillä tarkoitetaan. Kulttuuriympäristöjä ovat

arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja maisemat. Ylä-Savon alueella

on myös valtakunnallisesti merkittäväksi arvotettuja alueita kaikissa kulttuuriympäristön osa-alueissa. Näitä ovat RKY-alueet, VAMA-alueet sekä VARK- alueet, jotka on myös syytä tuoda

esille rakennusjärjestyksessä.

 

Lukuun 5 Rakentamisen luvanvaraisuus, vastuumuseo esittää korjaus- ja muutostyö-kohtaa

ennen lisättäväksi maininnan myös uuden rakennuskohteen rakentamisesta siten, että

rakentamislupaa edellytetään myös, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta

alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.

 

 

 

Rakennettu kulttuuriympäristö

 

Rakennettua kulttuuriympäristöä arvotetaan erilaisiin arvoluokkiin. Kuten

rakennusjärjestysehdotuksessa mainitaan, ovat keskeisiä suojelutyökaluja kuntakaavat ja

erityislainsäädäntö. Silti rakennusjärjestyksessä on tarpeellista tuoda esiin myös arvokkaat

ympäristöt. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ovat paikallisesti, maakunnallisesti tai

valtakunnallisesti merkittäviä. Rakennetuksi kulttuuriympäristöksi arvotettuja kohteita voivat

olla rakennuksien lisäksi myös kaikki muut mahdolliset rakenteet. Alueellinen vastuumuseo

katsoo, että ehdotusta olisi tarpeen yhdenmukaistaa terminologian osalta. Esimerkiksi

kappaleen 23.5 luvanvaraisuuden yhteydessä viitataan suojeltuihin rakennuksiin. Alueellinen

vastuumuseo ehdottaa rakennusjärjestyksen yhtenäistämiseksi, että suojeltujen rakennuksien

sijaan käytettäisiin termiä rakennettu kulttuuriympäristö.

 

Arkeologinen kulttuuriperintö

 

Vastuumuseo kiinnittää rakennusjärjestyksen luonnoksessa huomiota siihen, ettei siinä tuoda

esille arkeologista kulttuuriperintöä, jolla voi olla merkittävää vaikutusta rakentamiseen, sen

suunnitteluun ja sijoittamiseen. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/1963)

mukaisesti automaattisesti rauhoitettuja (1§) eikä niihin ei saa kajota ilman erillistä lupaa.

 

Rakennusjärjestyksen 1§ tuodaan esille, että voimassa olevia kaavoja tulee noudattaa.

Kaavoissa on merkittynä arkeologista kulttuuriperintöä, mutta kaavojen ongelmana on niiden

ajantasaisuus, sillä tieto arkeologisesta kulttuuriperinnöstä karttuu koko ajan. Tällöin kaikki

tiedossa olevat ja Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin

merkityt kiinteät muinaisjäännökset eivät välttämättä ole merkittyinä kaavoihin. Tieto ja

ymmärrys arkeologisen kulttuuriperinnön olemassaolosta ja vaikutuksista on edelleen

puutteellista eikä kaikilla maanomistajilla ole tietoa kiinteistöllään sijaitsevista

suojelukohteista. Lisäksi inventoinnit ovat usein vanhentuneita tai puuttuvat varsinkin

kaavoittamattomilla alueilla. Tällöin korostuu mm. rakennusjärjestysten sekä kuntien

rakennusvalvontaviranomaisten merkitys arkeologisen kulttuuriperinnön huomioon

ottamisessa. Erityisen tärkeää tämä on tiedostaa luvanvaraisuudesta vapautettujen kohteiden

osalta, jolloin vastuu on rakentamis- tai korjaushankkeeseen ryhtyvällä. Tästä voisi mainita

kohdan 23.1 yleismääräyksissä esimerkiksi näin: Jos hanke liittyy suojeltuun kohteeseen tai

alueeseen, arvokkaaseen kulttuuriympäristöön tai kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai sen

välittömään läheisyyteen, luvantarve on aina tarkistettava.

 

Pykälässä 15, Rakennuspaikalle asetettavissa vaatimuksissa, kohdassa 15.2 tuodaan esiin

selvitystarve huomioon ottaen suojelulliset, historialliset ja luontoarvot sekä ennusteet

muuttuvista ilmasto-olosuhteista. Museo esittää sanan historialliset muutettavan muotoon

kulttuuriympäristö. Tätä olisi syytä myös avata esimerkiksi seuraavalla tavalla: Kun

rakennuskohde tai toimenpide sijoittuu arvokkaaseen ympäristöön, suojeltuun kohteeseen tai

kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai sen läheisyyteen, tulee hyvissä ajoin olla yhteydessä

alueelliseen vastuumuseoon. Maininta muinaisjäännöksen läheisyydestä on tarpeen, sillä

muinaisjäännösrekisterissä esitetyt muinaisjäännösten aluerajaukset ovat alustavia ja

puutteellisia, eivätkä kohteiden todelliset laajuudet ole useinkaan selvillä. Arkeologista

kulttuuriperintöä koskevissa asioissa lausunnonantajina toimivat alueelliset vastuumuseot

museolain (314/2019) 7§ mukaisesti. Pohjois-Savossa alueellisena vastuumuseona toimii

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

 

Ajantasainen tieto arkeologisesta kulttuuriperinnöstä on saatavilla Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi (arkeologiset kohteet). Kulttuuriympäristön palveluikkuna on hyvä tuoda esille rakennusjärjestyksessä, jolloin ihmiset pääsevät suoraan ja helposti kulttuuriympäristöä koskevan tiedon äärelle. Erityisen sopiva kohta kulttuuriympäristön esilletuomiseen on luku 6 Rakentaminen erityisalueilla, johon vastuumuseo esittää omaa pykälää arvokkaille ja suojelluille ympäristöille ja kohteille. Tässä voi alalukuina voi esittää mitä näillä tarkoitetaan, antaa yleisiä määräyksiä ja tuoda näihin liittyviä velvollisuuksia esille.

 

Museo huomauttaa lopuksi siitä, ettei sillä ollut mahdollisuutta osallistua rakennusjärjestyksen

kommentointiin jo luonnosvaiheessa, kuten nyt vielä voimassa olevan rakennusjärjestyksen

uudistamisessa, jota tehtiin Ylä-Savossa vuosina 2018 ja 2019. Verrattuna nyt voimassa olevaan

rakennusjärjestykseen, kulttuuriympäristö ja siihen liittyvät velvoitteet on tuotu heikosti esille.

 

 

 

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

 

Helka Väisänen, museokeskuksen päällikkö, museonjohtaja

 

Tytti Räikkönen, intendentti

 

 

 

Liitteet

 

 

 

 

Jakelu

 

Museovirasto

 

Lupa- ja valvontavirasto

 

 

Kuopion kaupunki

PL 228 (Tulliportinkatu 31)

70101 Kuopio

Puhelin: 017 185 044

www.kuopio.fi

Y-tunnus: 0171450-7

 

 

 

 

Julkaistu: 10.09.2026

Lisätietoja
Kuopion kaupunki / kirjaamo
PL 1097 , 70101 KUOPIO (Suokatu 42)
kirjaamo@kuopio.fi