Kuulutus 1856/2026

Asianro 6304/11.04.00/2026

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo

Sonkajärven kunta pyytää lausuntoa rakennusjärjestysehdotuksesta. Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) on tutustunut aineistoihin ja antaa lausuntonsa alueen kulttuuriperinnön osalta.

Ylä-Savon kunnat (Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä) ovat laatineet rakennusjärjestysten uusimista yhteistyössä uuden rakentamislain (751/2023) mukaiseksi. Rakennusjärjestys sisältää määräyksiä rakentamisesta, rakennuspaikoista, ranta-alueista, purkamisesta, ympäristön hoidosta sekä rakentamisen luvanvaraisuudesta. Voimassa oleva rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 2020.

 Vastuumuseon lausunto

Alueellinen vastuumuseo toteaa, että ensimmäistä pykälää on hyvä täydentää yleistajuisella ohjeella, josta ilmenisi rakennusjärjestyksen merkitys esitettyä selkeämmin. Rakennusjärjestyksen tulisi edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä – luoda ja ylläpitää kestävää elin- ja toimintaympäristöä.

Rakennusjärjestyksessä tulee käyttää ajantasaista ja vakiintunutta terminologiaa kulttuuriympäristön osalta. Ainakin keskeisimmät käsitteet olisi hyvä määritellä rakennusjärjestyksen alussa. Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä terminologiaa käytetään kohtalaisen onnistuneesti. Pykälässä 4 puhutaan arvokkaasta ympäristöstä tai suojellusta kohteesta avaamatta mitä niillä tarkoitetaan. Kulttuuriympäristöjä ovat arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja maisemat. Ylä-Savon alueella on myös valtakunnallisesti merkittäväksi arvotettuja alueita kaikissa kulttuuriympäristön osa-alueissa. Näitä ovat RKY-alueet, VAMA-alueet sekä VARK- alueet, jotka on myös syytä tuoda esille rakennusjärjestyksessä.

Lukuun 5 Rakentamisen luvanvaraisuus, vastuumuseo esittää korjaus- ja muutostyö-kohtaa ennen lisättäväksi maininnan myös uuden rakennuskohteen rakentamisesta siten, että rakentamislupaa edellytetään myös, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin.

 Rakennettu kulttuuriympäristö

Rakennettua kulttuuriympäristöä arvotetaan erilaisiin arvoluokkiin. Kuten rakennusjärjestysehdotuksessa mainitaan, ovat keskeisiä suojelutyökaluja kuntakaavat ja erityislainsäädäntö. Silti rakennusjärjestyksessä on tarpeellista tuoda esiin myös arvokkaat ympäristöt. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ovat paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Rakennetuksi kulttuuriympäristöksi arvotettuja kohteita voivat olla rakennuksien lisäksi myös kaikki muut mahdolliset rakenteet. Alueellinen vastuumuseo katsoo, että ehdotusta olisi tarpeen yhdenmukaistaa terminologian osalta. Esimerkiksi kappaleen 23.5 luvanvaraisuuden yhteydessä viitataan suojeltuihin rakennuksiin. Alueellinen vastuumuseo ehdottaa rakennusjärjestyksen yhtenäistämiseksi, että suojeltujen rakennuksien sijaan käytettäisiin termiä rakennettu kulttuuriympäristö.

 Arkeologinen kulttuuriperintö

Vastuumuseo kiinnittää rakennusjärjestyksen luonnoksessa huomiota siihen, ettei siinä tuoda esille arkeologista kulttuuriperintöä, jolla voi olla merkittävää vaikutusta rakentamiseen, sen suunnitteluun ja sijoittamiseen. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/1963)

mukaisesti automaattisesti rauhoitettuja (1§) eikä niihin ei saa kajota ilman erillistä lupaa.

Rakennusjärjestyksen 1§ tuodaan esille, että voimassa olevia kaavoja tulee noudattaa. Kaavoissa on merkittynä arkeologista kulttuuriperintöä, mutta kaavojen ongelmana on niiden ajantasaisuus, sillä tieto arkeologisesta kulttuuriperinnöstä karttuu koko ajan. Tällöin kaikki tiedossa olevat ja Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin

merkityt kiinteät muinaisjäännökset eivät välttämättä ole merkittyinä kaavoihin. Tieto ja ymmärrys arkeologisen kulttuuriperinnön olemassaolosta ja vaikutuksista on edelleen puutteellista eikä kaikilla maanomistajilla ole tietoa kiinteistöllään sijaitsevista suojelukohteista. Lisäksi inventoinnit ovat usein vanhentuneita tai puuttuvat varsinkin kaavoittamattomilla alueilla. Tällöin korostuu mm. rakennusjärjestysten sekä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten merkitys arkeologisen kulttuuriperinnön huomioon ottamisessa. Erityisen tärkeää tämä on tiedostaa luvanvaraisuudesta vapautettujen kohteiden osalta, jolloin vastuu on rakentamis- tai korjaushankkeeseen ryhtyvällä. Tästä voisi mainita kohdan 23.1 yleismääräyksissä esimerkiksi näin: Jos hanke liittyy suojeltuun kohteeseen tai alueeseen, arvokkaaseen kulttuuriympäristöön tai kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen, luvantarve on aina tarkistettava.

Pykälässä 15, Rakennuspaikalle asetettavissa vaatimuksissa, kohdassa 15.2 tuodaan esiin selvitystarve huomioon ottaen suojelulliset, historialliset ja luontoarvot sekä ennusteet muuttuvista ilmasto-olosuhteista. Museo esittää sanan historialliset muutettavan muotoon kulttuuriympäristö. Tätä olisi syytä myös avata esimerkiksi seuraavalla tavalla: Kun rakennuskohde tai toimenpide sijoittuu arvokkaaseen ympäristöön, suojeltuun kohteeseen tai kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai sen läheisyyteen, tulee hyvissä ajoin olla yhteydessä alueelliseen vastuumuseoon. Maininta muinaisjäännöksen läheisyydestä on tarpeen, sillä muinaisjäännösrekisterissä esitetyt muinaisjäännösten aluerajaukset ovat alustavia ja puutteellisia, eivätkä kohteiden todelliset laajuudet ole useinkaan selvillä. Arkeologista kulttuuriperintöä koskevissa asioissa lausunnonantajina toimivat alueelliset vastuumuseot museolain (314/2019) 7§ mukaisesti. Pohjois-Savossa alueellisena vastuumuseona toimii Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Ajantasainen tieto arkeologisesta kulttuuriperinnöstä on saatavilla Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi (arkeologiset kohteet). Kulttuuriympäristön palveluikkuna on hyvä tuoda esille rakennusjärjestyksessä, jolloin ihmiset pääsevät suoraan ja helposti kulttuuriympäristöä koskevan tiedon äärelle.

Erityisen sopiva kohta kulttuuriympäristön esilletuomiseen on luku 6 Rakentaminen erityisalueilla, johon vastuumuseo esittää omaa pykälää arvokkaille ja suojelluille ympäristöille ja kohteille. Tässä voi alalukuina voi esittää mitä näillä tarkoitetaan, antaa yleisiä määräyksiä ja tuoda näihin liittyviä velvollisuuksia esille.

Museo huomauttaa lopuksi siitä, ettei sillä ollut mahdollisuutta osallistua rakennusjärjestyksen kommentointiin jo luonnosvaiheessa, kuten nyt vielä voimassa olevan rakennusjärjestyksen uudistamisessa, jota tehtiin vuosina 2018 ja 2019. Verrattuna nyt voimassa olevaan rakennusjärjestykseen, kulttuuriympäristö ja siihen liittyvät velvoitteet on tuotu heikosti esille.

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

Helka Väisänen, museopalveluiden päällikkö, museonjohtaja

Tytti Räikkönen, intendentti

Kuopion kaupunki

PL 228 (Tulliportinkatu 31)

70101 Kuopio

Puhelin: 017 185 044

www.kuopio.fi

Y-tunnus: 0171450-7