Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 23.10.2025/Pykälä 17

Savo-Pielisen jätelautakunta 23.10.2025 § 17  

8122/02.05.00/2025  

  Valmistelijat / lisätiedot:

  Saija Pöntinen

   puh. 044 718 5066

   etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus ympäristöpäällikkö Saija Pöntinen

Jätelautakunta asettaa jätetaksaluonnoksen vuodelle 2026 yleisesti nähtäville. Jätetaksassa määritellään maksut kunnallisille jätehuoltopalveluille, jotka Jätekukko järjestää kotitalouksille ja kunnille. Pääosa jätemaksuista on säilymässä ennallaan, jotkin maksut alenevat.

Jätelautakunta varaa kuntalaisille ja niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden esittää mielipiteensä taksaluonnoksesta. Lisäksi jätelautakunta varaa toimialueen kunnille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tilaisuuden lausunnon antamiseen asiasta. 

Jätetaksaluonnos sekä kuulutus asian vireillä olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista pidetään nähtävillä jätelautakunnan verkkosivuilla 27.10.-17.11.2025. Tieto kuulutuksesta lähetetään lisäksi sähköisesti kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin, jotta kunnat voivat julkaista ne omilla verkkosivuillaan.

Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätetaksaan tehdään tarvittaessa muutoksia ja se tuodaan jätelautakunnalle päätettäväksi. Jätelautakunnan on tarkoitus hyväksyä taksa loppuvuonna 2025, jotta taksamuutokset voivat tulla voimaan 1.1.2026.

Päätös Merkitään, että Jätekukon toimitusjohtaja Arto Ryhänen oli kuultavana tämän asian esittelyn aikana ja poistui kokouksesta asian esittelyn jälkeen. Merkitään että Eero Eloranta liittyi kokoukseen tämän asian esittelyn aikana. Jätelautakunta hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

Selostus Kunnan on perittävä jätelain (646/2011) 78 §:n mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille jätehuoltotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätelain 79 §:n mukaan maksujen perusteista määrätään jätetaksassa.

Jätetaksa koskee kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä. Kunta vastaa jätelain 32 §:n perusteella kotitalouksissa sekä kunnallisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien yhdyskuntajätteiden jätehuollosta. Lisäksi kunta vastaa liikehuoneistoissa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta, kun jäte kerätään yhdessä em. jätteiden kanssa.

Kunnan vastuu on muuttumassa jätelakiin tehtyjen muutosten myötä 1.1.2026 alkaen. Kuntien jätehuollon järjestämisvastuulta on siirtymässä jätteen haltijan vastuulle hyvinvointialueiden yhdyskuntajätteet sekä asumista tarjoavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipaikkojen ja laitosasumisen jätteet. Taksa ei näin ollen koske näitä jätteitä.

Kunnan vastuulle kuuluu järjestää toissijaisesti jätelain 33 §:n mukaisesti mm. elinkeinotoiminnan ja muidenkin julkisten toimijoiden kuin kuntien oma jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Näille palveluille on oma erillinen taksa (TSV-jätetaksa).

Taksaperiaatteina kustannusvastaavuus ja ohjaavuus

Kunnallinen jätehuolto on rahoitettava jätelain 78 §:n mukaan kokonaan palveluista perittävillä maksuilla, eikä verovaroja saa käyttää palvelujen toteuttamiseen. Tämän vuoksi jätetaksan on oltava kustannusvastaava: jätemaksuilla katetaan kaikki kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, järjestämät lakisääteiset jätehuoltopalvelut ja niiden kehittäminen. Myös jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen eli jätelautakunnan kustannukset katetaan jätemaksuilla.

Jätelaissa on säädetty siitä, että jätetaksan on mahdollisuuksien mukaan kannustettava etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Tämä tarkoittaa kannustamista jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätteiden kierrättämiseen. Jätelain mukaan jätemaksujen on lisäksi vastattava kunnan tarjoamaa jätehuollon palvelutasoa.

Jotta jätetaksassa toteutuu sekä kustannusvastaavuus että ohjaavuus, jätemaksut kattavat kokonaisuutena jätehuollon kulut, mutta samalla taksassa kevennetään niiden toimintojen ja palvelujen maksuja, joiden katsotaan edistävän etusijajärjestystä. Yksittäinen jätemaksu ei näin ollen ole välttämättä kustannusvastaava, vaan kustannusvastaavuus muodostuu taksan mukaisten jätemaksujen kokonaisuudesta.

Taksan ohjaavuus toteutuu käytännössä siten, että kiinteistön haltijat voivat useimmiten pienentää jätemaksua vähentämällä jätteen määrää ja lisäämällä kierrätystä.

Kustannusvastaavuuden periaatteen vuoksi huolehditaan kuitenkin samalla siitä, että kaikki asiakkaat osallistuvat jätehuollon yleisen palveluverkoston kustannuksiin ja maksuilla saadaan katettua riittävästi kunkin asiakkaan jätehuoltopalvelujen kuluja.

Taksan valmistelu ja päätöksenteko

Jätetaksan valmistelu pohjautuu jätelain periaatteisiin ja vaatimuksiin. Taksassa on otettu huomioon myös Suomen Kuntaliiton antamat ohjeet ja Itä-Suomen jätehuoltoviranhaltijoiden kesken laaditut yhteiset periaatteet alueen taksoille. Taksan rakenne noudattaa valtakunnallisia ja alueellisia ohjeistuksia, mutta huomioi toimialueen erityispiirteet ja jätehuollon kustannusrakenteet.

Kustannuslaskelmat jätelautakunnan asettaman palvelutason mukaisista jätehuoltopalveluista on tehty kunnallisessa jäteyhtiössä. Laskelmat perustuvat sekä yhtiön itse toteuttamien että sen kilpailuttamien palvelujen kustannuksiin. Taksa on valmisteltu näiden laskelmien pohjalta jätehuoltoviranomaisessa.

Taksa-asiakirjassa määritellään taksan soveltamisala ja -periaatteet sekä luetellaan käytössä olevat jätemaksut perusteineen. Jätelautakunta päättää taksassa jätelain puitteissa maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden. Sen on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikki kunnallisten jätehuoltopalvelujen kustannukset saadaan katettua taksan mukaisilla maksuilla.

Jätelautakunnan alainen viranhaltija määrää jätemaksut kiinteistön haltijoille jätetaksan mukaisesti siten kuin jätelain 81 §:ssä säädetään. Jätemaksut suoritetaan jäteyhtiölle, joka toimii jätelautakunnan lukuun hoitaen laskutuksen ja maksujen seurannan.

Jätetaksan rakenne ja hinta-alueet

Jätetaksan perusrakenne säilytetään ennallaan. Kotitalouksien jätemaksu on kaksiosainen: maksu koostuu perusmaksusta ja järjestetyn jätehuollon maksusta. Perusmaksu on asuinhuoneisto- ja vapaa-ajan asuntokohtainen vuosimaksu, jolla katetaan kaikkien kotitalouksien yhteisessä käytössä olevia palveluja. Järjestetyn jätehuollon maksu on maksu kiinteistön jäteastioiden tyhjennyksistä taikka aluekeräyspisteen tai korttelikeräyksen käytöstä. Näiden maksujen ohella asiakkaille voi tulla heidän käyttämiensä palvelujen mukaisesti lisäpalvelumaksuja ja lajitteluasemilla asioinnin yhteydessä pienkuormamaksuja.

Jätemaksut ovat suurelta osin yhtenäiset koko Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella. Koska kilpailutettujen jätteenkuljetusten kustannukset poikkeavat kuitenkin eri alueiden välillä, nämä erot on otettu huomioon jäteastiatyhjennysten hinnoissa. Jäteastiatyhjennyksille on käytössä kaksi eri hinta-aluetta: 1) Kuopio, Siilinjärvi ja Pieksämäki ja 2) muut kunnat. Hinnoittelurakenteen tarkoitus on pitää jätemaksut koko alueella kohtuullisina ja tasapuolisina, mutta samalla otetaan huomioon myös maksujen riittävä kustannusvastaavuus.

Yleistä taksamuutosten perusteista ja tasosta

Jätemaksujen taso ehdotetaan pidettäväksi pääosin ennallaan. Yhtään maksua ei esitetä korotettavaksi, mutta joitakin maksuja alennetaan. Perusmaksut sekä seka- ja biojäteastioiden ja muovipakkausten tyhjennysmaksut säilyvät nykyisellä tasolla. Kotitalouksien kartonki-, lasi- ja metallipakkausten tyhjennysmaksuja alennetaan, kun taas muiden asiakkaiden kohdalla nämä maksut pysyvät ennallaan. Myös aluekeräyspisteiden, korttelikeräyksen ja lajitteluasemien vastaanottomaksut säilyvät muuttumattomina.

Jätemaksujen tasoon vaikuttaa useat eri tekijät. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva kunnan jätehuoltovastuun rajaus pienentää kunnallisen jäteyhtiön liikevaihtoa ja tulosta. Lisäksi palveluverkoston järjestämisen kustannukset ovat osin kasvamassa. Nämä tekijät aiheuttavat maksuihin korotuspainetta. Toisaalta jätehuollon kustannuksia on pienentänyt erityisesti säästö sekajätteen käsittelykustannuksissa: Riikinvoiman jätteenpolttolaitoksen toimintaprosesseja on saatu korjattua ja optimoitua niin, että kustannuksia aiheuttavat laiterikot ovat vähentyneet huomattavasti. Lisäksi kierrätettävien jätteiden keräyksen kustannuksia pienentää tuottajayhteisöiltä saatavat aikaisempaa suuremmat korvaukset keräyksen järjestämisestä. Jätteenkuljetuskustannukset eivät ole juurikaan nousseet, eikä kuljetuskustannuksiin odoteta ainakaan merkittäviä muutoksia. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena on arvioitu, ettei jätemaksuja tarvitse korottaa, vaan niitä voidaan paikoin laskea.

Kokonaisuudessaan taksamuutokset pienentävät 1–2 % taloyhtiöiden ja muiden sellaisten kotitalousasiakkaiden jätehuoltokustannuksia, joilla on pakkausjätteet kiinteistöittäisessä keräyksessä. Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen jätemaksut säilyvät ennallaan.

Kaiken kaikkiaan Jätekukon toteuttamien jätehuoltopalvelujen arvioidut kustannukset vuodelle 2026 ovat 18 950 000 euroa, kun otetaan huomioon nykyiset kunnan ensisijaiselle ja toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätehuollon kustannukset sekä sidosyksikköpalvelujen kustannukset (pl. jätekeskustoiminta sekä saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuoltokokonaisuus).

Perusmaksu 

Kotitalouksien perusmaksujen tasot pidetään ennallaan. Perusmaksussa on vakituisille asunnoille kaksi eri maksuluokkaa. Perusmaksun suuruuteen vaikuttaa se, onko biojätteelle erilliskeräys tai kompostointi kiinteistöllä eli perusmaksuun on sisällytetty lajitteluun kannustava elementti. Jos biojäte laitetaan sekajätteen joukkoon, on perusmaksu suurempi kuin niillä kiinteistöillä, joilla biojäte lajitellaan. Vapaa-ajan asuntojen perusmaksulle on yksi maksuluokka.

Perusmaksua maksavia vakituisia asuntoja on vuonna 2026 noin 122 000 kpl ja vapaa-ajan asuntoja noin 35 000 kpl. Perusmaksua maksavien vakituisten asuntojen määrä vähenee vuodenvaihteessa arviolta tuhannella kappaleella, koska sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavat asumisyksiköt siirtyvät pois kuntavastuulta. Tällä on pieni perusmaksukertymää alentava vaikutus.

Perusmaksutuotolla järjestetään sellaiset asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä varten tarjottavat jätehuoltopalvelut, joista ei ole käytännössä mahdollista tai perusteltua periä jätteen aiheuttamisperiaatteen mukaista, palvelun käytön määrään perustuvaa maksua. Perusmaksulla katetaan Jätekukon järjestämä neuvonta ja viestintä, kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräys, lajitteluasemien rakenteet ja ylläpito, poistotekstiilien keräys sekä Rinki-ekopisteverkostoa täydentävät ekopisteet. Lisäksi perusmaksulla katetaan pieneltä osin jätehuollon asiakasrekisterin ja kompostointirekisterin ylläpitotyön kustannuksia. Perusmaksun jätelautakuntaosalla katetaan kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan toiminta.

Jätekukon järjestämän palveluverkoston kustannuksissa ei ole tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Lajitteluasemiin ollaan tekemässä investointeja, mutta investointien poistot kasvattavat vuonna 2026 kustannuksia vain vähäisessä määrin. Vaarallisen jätteen keräyksen kustannuksiin on tulossa maltillista kasvua. Ekopisteiden ja poistotekstiilin keräyksen kustannusten arvioidaan pysyvän ennallaan.

Neuvontaa ja viestintää on suunniteltu toteuttavaksi niin, että niiden kustannukset pysyvät nykyisellä tasolla. Rekisterien ylläpidossa kustannuksia nostaa toiminnanohjausjärjestelmän ja rekistereiden uudistaminen. Rekisterinpidon kustannuksia katetaan osittain perusmaksuilla ja osittain sekajätteen maksuilla. Jotta perusmaksua ei tarvitse korottaa, siirretään suurempi osa kustannuksista katettavaksi sekajätemaksujen kautta.

Seka- ja biojätteen tyhjennysmaksut

Sekajätteen tyhjennysmaksut pidetään ennallaan. Sekajätteen tyhjennysmaksut muodostuvat kuljetus- ja käsittelyosasta.  Kuljetusosalla katetaan sekajätteen keräyksen ja kuljetuksen, kuljetusten järjestämisen, jäteastiapalvelun sekä astiapesujen kustannukset. Jäteastiakoon mukaan määräytyvällä käsittelyosalla katetaan sekajätteen käsittelykustannukset eli poltto energiahyötykäyttöön Riikinvoiman ekovoimalaitoksella.

Sekajätteen tyhjennysmaksun käsittelyosalla katetaan sekajätteen jätehuollon lisäksi myös erilliskerätyn biojätteen kierrätyksen kustannukset eli käsittely biokaasulaitoksella. Samoin sekajätteen käsittelyosaan on sisällytetty kunnallisen jäteyhtiön hallinnon, asiakaspalvelun, tietojärjestelmien ja toimitilojen kustannukset, jätekeskuksen kiinteitä kustannuksia sekä jätehuollon kehittämisen kustannuksia. Koska yleiset kustannukset ja osa kierrätettävien jätteiden kustannuksista katetaan sekajätteen maksuilla, voidaan kierrätettävien jätteiden hinnat pitää pääosin sekajätettä alhaisempina. Tällä ratkaisulla taksa ohjaa jätelain mukaisesti etusijajärjestyksen mukaiseen toimintaan eli lajitteluun ja kierrättämiseen.

Biojätteen tyhjennyshinnat pidetään ennallaan. Biojätteen tyhjennyshinnalla katetaan ainoastaan biojätteen keräyksen ja kuljetuksen kustannukset (ml. jäteastiapalvelu ja astiapesut). Sekajätteen maksuilla subventoidaan voimakkaasti biojäteastian tyhjennyksiä, joten biojäteastian tyhjennyshinta on jopa noin puolet pienempi kuin kuljetuksen ja käsittelyn todelliset yhteenlasketut suorat kustannukset olisivat.

Muovi-, kartonki- ja lasipakkausten sekä metallin tyhjennysmaksut

Pakkausjätteiden tyhjennyshinnat säilyvät osin ennallaan ja osin laskevat.

Kotitalouksien pakkausjätteiden erilliskeräys toteutetaan jätelain mukaisesti yhteistoiminnassa kuntien ja pakkausten tuottajien kanssa. Yhteistoiminta tarkoittaa sitä, että kunnallinen jäteyhtiö huolehtii keräyksestä ja kuljetuksesta kiinteistöiltä, kun taas tuottajat huolehtivat jätteiden käsittelystä. Pakkausjätteiden tyhjennysmaksuilla katetaan keräyksen ja kuljetuksen suorat kustannukset (ml. jäteastiapalvelu ja astiapesut). Maksuihin vaikuttavat myös tuottajayhteisöjen kunnille maksamat korvaukset kiinteistöittäisen keräyksen järjestämisestä.

Tuottajat maksavat korvausta pakkausjätteiden keräys- ja kuljetustyöstä siten, että tuottajien kustannusvastuuksi muodostuu vähintään 80 % koko pakkausjätehuollon kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksiin lasketaan kiinteistöittäisen keräyksen ja kuljetuksen lisäksi tuottajien järjestämä aluekeräys, vastaanottotoiminnot sekä jätteiden käsittely mukaan lukien yrityspakkausten käsittely ja tuottajien hallintokulut. Maksettavaan korvaukseen vaikuttaa myös kerätyn jätteen laatu ja määrä. Korvaus ei perustu paikallisiin kustannuksiin vaan valtakunnalliseen keskiarvoon. Näiden kaikkien tekijöiden huomioon ottaminen laskennassa tarkoittaa käytännössä sitä, että tuottajien maksamat korvaukset kuntien järjestämästä kuljetuksesta eivät ole lähelläkään 80 % kuljetuskustannuksista, vaan huomattavasti vähemmän. Mahdollista on myös, ettei korvausta tule maksettavaksi lainkaan.

Tuottajien maksamat korvaukset on ohjattava kiinteistökohtaisen pakkausjätehuollon järjestämiseen pakkausmateriaalikohtaisesti. Korvausten taso on noussut aikaisemmasta erityisesti siksi, että kiinteistökohtaisesti kerättyjen pakkausjätteiden määrät ovat kasvaneet. Korvausten kasvamisen ansiosta kartonki- ja lasipakkausten sekä metallin tyhjennyshintoja voidaan laskea kotitalouksilla. Muovipakkausten tyhjennysmaksu säilyy ennallaan. Koska tuottajien maksamat korvaukset on kohdistettava ainoastaan kotitalouksien maksuihin, muiden asiakkaiden maksut pysyvät entisellä tasolla kaikilla pakkausjätelajeilla.

Aluekeräysmaksut

Aluekeräysmaksu on asuinhuoneisto- ja vapaa-ajan asuntokohtainen käyttömaksu, joka oikeuttaa Jätekukon ylläpitämien sekajätteen keräyspisteiden käyttöön. Aluekeräyspisteiden käyttäjiksi liittyvät ne omakotitalot, paritalot ja vapaa-ajan kiinteistöt, joilla ei ole käytössä omaa jäteastiaa tai kimppa-astiaa. Aluekeräysmaksulla katetaan keräyspisteiden rakentaminen ja ylläpito, kuten siivous- ja kunnossapitokustannukset, sekä jäteastiatyhjennykset eli jätteen käsittely- ja kuljetuskustannukset.

Aluekeräyspistemaksut pidetään ennallaan. Maksut ovat samansuuruiset jokaisessa jätelautakunnan toimialueen kunnassa. Aluekeräyspisteen käyttöön on kolme eri maksuluokkaa vakituisille asunnoille sekä omat maksuluokat ympärivuotisesti käytettäville vapaa-ajan asunnoille ja kesäaikana (1.5.-30.9.) käytettäville vapaa-ajan asunnoille.

Jos aluekeräyspisteellä kerätään vain sekajätettä, kiinteistö maksaa pelkästään sekajätteen keräyksestä. Mikäli pisteellä on myös biojätteen keräys, maksu on hieman korkeampi, mutta vastaavasti kiinteistön perusmaksu pienenee. Jos biojäte kompostoidaan kiinteistöllä, biojätteen keräyksestä ei tarvitse maksaa. Vakituiset asunnot voivat myös käyttää aluekeräyspistettä pelkästään biojätteen keräykseen, jolloin sekajäte hoidetaan omalla jäteastialla ja biojäte tuodaan aluekeräyspisteelle maksua vastaan.

Korttelikeräysmaksut

Korttelikeräys on keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä, joka toteutetaan asuntoaluekohtaisesti. Korttelikohtaisissa tai usean korttelin yhteisissä jätteenkeräyspisteissä kerätään sekä sekajätettä että kierrätettäviä jätteitä. Kaikki asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöt käyttävät korttelikeräyksen alueilla Jätekukon järjestämiä keräyspisteitä, eikä alueilla ole käytössä kiinteistökohtaisia jäteastioita. Korttelikeräys on käytössä Siilinjärven Taivallahden pientalovaltaiselle asuinalueelle ja Kuopion Savilahden kerrostalovaltaisella alueella.

Korttelikeräysmaksut pidetään ennallaan. Korttelikeräyksen maksuilla katetaan korttelikeräyksen rakentamisen ja ylläpidon sekä jätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn kustannukset.

Lisäpalvelujen maksut

Taksassa on määritelty erilliset maksut asiakkaiden tilaamille jätehuollon lisäpalveluille. Lisäpalvelumaksuja määräytyy asiakkaille myös tilanteissa, joissa jäteastian tyhjennyksestä aiheutuu kunnalliselle jäteyhtiölle normaalia poikkeavia kustannuksia esimerkiksi keräyspaikan olosuhteiden vuoksi. Lisäpalvelujen maksut pidetään ennallaan.

Lisäpalveluista poistetaan kompostoreiden toimitus- ja myyntipalvelu. Palvelun kohdalla arvioitiin uudelleen sitä, onko maksun tarvetta olla määriteltynä taksassa. Koska palvelun hankkiminen on täysin vapaaehtoista, ja kompostorin voi hankkia myös muualta kuin kunnalliselta jäteyhtiöltä, esitetään maksun poistamista taksasta. Jätekukko voi kuitenkin jatkossakin tarjota ko. palvelua markkinaehtoisena toimintana ja hyödyntää halutessaan hinnoittelussa myös kampanjoita.

Lajitteluasemien pienkuormamaksut

Jätekukon ylläpitämiä lajitteluasemilla otetaan vastaan jätteitä, jotka eivät sovellu laatunsa tai määränsä puolesta kerättäväksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Pienkuormamaksuilla katetaan lajitteluasemilla vastaanotettujen jätteiden käsittelyn kustannukset. Lajitteluasemien rakenteet ja ylläpito katetaan sen sijaan pääosin perusmaksulla.

Odotettavissa on, että Kuopion Matkuksen uuden lajitteluaseman rakentamisen myötä vastaanotettavien pienkuormien määrä nousee ainakin lyhytaikaisesti aseman avaamisen jälkeen. Tällöin kustannukset nousevat, mutta myös pienkuormamaksuilla saatavat tulot kasvavat.

Pienkuormamaksut säilytetään ennallaan. Pienkuormamaksu otetaan mm. betoni-, kaakeli- ja tiilijätteestä, energiahyödynnettävästä jätteestä tai loppusijoitettavasta jätteestä. Maksullisia ovat esimerkiksi sekalaiset rakennus-, remontointi- ja purkujätteet, huonekalut ja muut vastaavat jätteet. Maksutta otetaan vastaan entiseen tapaan vaaralliset jätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, metalli ja puujäte.

Lajitteluasemilla on käytössä eritasoiset pienkuormamaksut kotitalouksille ja muille asiakkaille. Kotitaloudet maksavat perusmaksussa lajitteluasemien rakenteiden ja ylläpidon kustannuksia, joten niille vastaanottomaksut ovat muita matalammat. Kotitaloudet myös voivat tuoda muita asiakkaita laajemmin jätteitä lajitteluasemille veloituksetta. Niille asiakkaille, jotka eivät maksa perusmaksua, vastaanottomaksuilla katetaan myös lajitteluaseman kiinteitä kustannuksia.

Toimivallan peruste Jätelaki 79 §

Kuntien sopimus Savo-Pielisen jätelautakunnasta

Kuopion kaupungin hallintosääntö 37 §

Vaikutusten arviointi Taksamuutoksen ympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan neutraaleiksi. Taksan ei ennakoida aiheuttavan jätteen keräykseen, kuljetukseen tai vastaanottoon voimakkaasti vaikuttavia muutoksia. Joitakin vähäisiä positiivisia ympäristövaikutuksia taksamuutoksilla voi kuitenkin olla. Kartonki- ja lasipakkausten sekä metallin tyhjennyshintojen alennukset voivat edistää paikoin niiden erilliskeräystä.

Jätetaksan vaikutukset ihmisiin arvioidaan kokonaisuudessaan neutraaleiksi. Suurimmalla osalla asiakkaista maksut säilyvät ennallaan. Niillä asiakkailla, joilla on erilliskeräyksessä kartonki- ja lasipakkaukset sekä metalli, jätemaksut voivat laskea noin 1–2 %. Näille asiakkaille taksamuutosten vaikutus on positiivinen.

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tekemissä selvityksissä on arvioitu sitä, miten suuren osan asumisen kustannuksista jätehuoltokulut muodostavat. Kiinteistöliiton indeksitalo mittaa noin 60 suurimman kaupungin kuntakohtaisesti päätettäviä kiinteistönpidon kustannuksia kerrostaloissa (kts. www.kiinteistoliitto.fi/indeksitalo). Jätelautakunnan alueen kunnista Kuopio on mukana indeksitalovertailussa. Kuopiossa jätehuoltokustannusten osuus vertailussa mukana olevista asumiskustannuksista on edellisvuosien tapaan noin 5 %.

Omakotiliiton selvitys kattaa 100 kuntaa ja siinä vertaillaan ns. tyyppiomakotitalon kunta- tai aluekohtaisia maksuja (kts. www.omakotiliitto.fi/avainsana/kunta-ja-aluekohtaiset-maksut). Selvityksessä huomioon otettavia maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu (perusmaksu, sekajäte ja biojäte). Vuoden 2025 selvityksen mukaan jätemaksut muodostavat noin 6 % tyyppiomakotitalon kuluista. Jätemaksujen merkitys asumisen kokonaiskustannuksissa on tyypillisesti melko vähäinen.

Taksa ei koske yritysten jätehuoltoa, joten alueella toimivien yritysten osalta yritysvaikutukset ovat neutraalit. Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvien yritysten jätehuoltopalvelujen maksut on määritelty erillisessä TSV-taksassa, johon ei esitetä muutoksia.