Työllisyysaluelautakunta
Pöytäkirja 23.10.2025/Pykälä 15

Työllisyysaluelautakunta 23.10.2025 § 15  

8013/00.01.02/2025 

Valmistelijat / lisätiedot:

va. työllisyysaluejohtaja Virpi Noronen, puh. 044 718 1071

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus

va. työllisyysaluejohtaja Virpi Noronen

Kuopion työllisyysaluelautakunta merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Työllisyysaluelautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

Selostus

Valtioneuvosto on antanut 22.9.2025 eduskunnalle esityksen laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 116/2025). Hallituksen esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 16.5.–27.6.2025, joka on luettavissa palautteineen lausuntopalvelu.fi -palvelusta. Kyseisen esityksen mukaisesti ehdotetaan, että toimeentulotukea koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan niin, että toimeentulotuen rooli viimesijaisena harkintaa vaativana etuutena vahvistuu.

Lakimuutos toteutuessaan vahvistaisi toimeentulotuen hakijan velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyön ja työttömyysturvan hakijaksi, samoin kuin muiden ensisijaisten etuuksien hakijaksi. Velvollisuus ilmoittautua kokoaikaista työtä hakevaksi koskisi muun muassa osa-aikatyötä tekeviä ja päätoimisesti ilman opintoetuutta opiskelevia sekä heitä, joiden yritystoimina ei ole kannattavaa.

Esityksen mukaan myös terveysongelmia omaavien tulee ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi, mikäli he eivät pääse muulle ensisijaiselle etuudelle, kuten sairauspäivärahalle, kuntoutustuelle tai eläkkeelle, jotta toimeentulotukea ei alenneta. Tämän asiakasryhmän siirtyminen työvoimapalveluiden asiakkaaksi edellyttää huolellista yksilöllisten tarpeiden, toimintakyvyn ja jäljellä olevan työkyvyn selvittelyä, mikä tulee lisäämään painetta työllisyysalueiden monialaisiin palveluihin ja palvelutarjontaan. Toisaalta tämä voidaan nähdä myös mahdollisuutena niiden asiakkaiden kohdalla, joilla terveydellisistä haasteista huolimatta on työkykyä jäljellä, sillä työvoimapalveluissa voidaan kartoittaa tarkemmin jäljellä oleva työkyky, lisätä osallisuutta ja kehittää työnhakijan osaamista.

Esityksen uskotaan lisäävän työttömäksi kokoaikatyönhakijoiksi ilmoittautuvien määrää, sillä perustoimeentulotuen hakijan perusosaa voitaisiin alentaa 50 %, mikäli tuen hakija ei ilmoittaudu työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi tai hakisi muita ensisijaisia etuuksia.  Asiakasmäärän kasvun arvioidaan lisäävän esimerkiksi työvoimaviranomaisten työmäärää lakisääteisen palveluprosessin järjestämiseksi. Palveluprosessiin kuuluu asiakastapaamiset sekä työnhakijaksi rekisteröintiin ja asiakkuuden käynnistymiseen liittyvän asiantuntijatyö, kuten palvelutarpeen arviointi, työllistymissuunnitelman laatiminen, työnhakuvelvollisuuden asettaminen, työttömyysetuusoikeuden selvittäminen.

Kuten aiemmin on todettu, alustavasti on arvioitu, että ilmoittautuvilla uusilla asiakkailla voi olla puutteita työ- ja toimintakyvyssä, mikä voi lisätä yhteistyöntarvetta ja palvelujen kysyntää myös hyvinvointialueelle. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva työtön voi kuulua myös työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain piiriin, jolloin hänet ohjattaisiin mainitun lain mukaiseen monialaiseen palvelutarvearvioon. Siinä työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä asiakkaan kanssa arvioivat hänen palvelutarpeensa ja suunnittelevat työllistymistä edistävän palvelukokonaisuuden. Näin ollen odotetaan, että ohjaukset monialaiseen yhteistoimintamalliin lisääntyvät, mutta samalla asiakkuuksista voi tulla koordinoidumpia.

Kelalta on saatu alustavia tilastoja tulottomien asiakkaiden määrästä. Kohdejoukkoa pitää tutkia vielä tarkemmin, koska osa asiakkaista saattaa olla jo nyt työllisyyspalvelujen asiakkaana. Luvut ovat kuitenkin suuntaa antavia.

Taulukko1: Tilasto 08/25

Esityksellä haetaan säästöjä valtion talouteen, mutta myös työllisyysvaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia esityksessä on arvioitu niin, että kokonaisuudessaan uudistus olisi kuntataloutta vahvistava, kun huomioidaan vaikutukset etuuksiin, verotukseen ja työvoimaviranomaisten kuluihin. Nykyisin kunnat rahoittavat puolet perustoimeentulotukimenoista ja tällä esityksellä olisi vähentäviä vaikutuksia näihin kunnan menoihin. Esityksessä esitetään, että kunnat maksaisivat jatkossa 100 % 18–24-vuotiaiden toimeentulotuesta, mikä puolestaan lisäisi kuntien menoja. Tämä kuitenkin korvattaisi kunnille peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuden pysyvänä lisäyksenä, mutta rahoitusvastuun kasvattaminen todennäköisesti ohjaisi kuntia kohdentamaan resursseja erityisesti tämän ikäluokan palveluihin. Työmarkkinatuen kulujen odotetaan kasvavan, mutta työllisyysvaikutuksista odotetaan verotulojen kasvua.

Lain on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.2.2026.

Toimivallan peruste

Kuopion kaupungin hallintosääntö § 32

Vaikutusten arviointi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, kun kyseessä on asiakokonaisuuksissa, mistä on lainsäädännössä säädetty (KH 21.10.2024, § 293).