Lähidemokratiajaosto
Pöytäkirja 15.04.2025/Pykälä 8

Lähidemokratiajaosto 15.04.2025 § 8  

1925/00.01.03/2025  

  Valmistelijat / lisätiedot:

 Kati Vähäsarja, kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö, p. 044 7182513

 Sirpa Niemi, vastaava asiantuntija (kansalaistoiminta ja liikunta), p. 044 7182504

 Sirkka-Liisa Piipponen

   etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen

 Lähidemokratiajaosto päättää asettaa esitetyn Kuopion kaupungin osallisuusmallin luonnoksen vireille ja varata vaikuttamismahdollisuudet asukkaille, eri toimijatahoille sekä muille osallisille.

Päätös Lähidemokratiajaosto hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti ja päätti valtuuttaa kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarjan ja osallisuuskoordinaattori Sirkka-Liisa Piipposen tekemään tarvittavat muutokset vaikuttamismahdollisuuksiin: poistamaan päällekkäisyydet kaupungin palveluverkoston suunnitteluun liittyvien tilaisuuksien kanssa ja lisäämään tarvittaessa uusia tilaisuuksia.

Selostus Kuopion kaupunginvaltuuston päätti 20.5.2024, 24 § Talouden tasapainotusohjelman 2024–2027 asiassa, että kehitetään kaupunkitasoisesti osallisuusmalleja ja lähidemokratiaa. Lisäksi kehitystyössä huomioidaan alueiden erilaisuus ja erilaiset tarpeet säilyttämällä pitäjäraadit sekä kehittämällä niiden toimintaa.

 Kuluvalla valtuustokaudella kaupunkitasoista osallisuustyötä on ehdotettu kehitettävän Lähiöohjelma-mallilla. Siihen liittyvän raportin kaupunginhallitus hyväksyi 3.10.2022, 273 § ja merkitsi muut ehdotukset tiedoksi.

 Esitettävän kaupunkitasoisen osallisuusmallin lähtökohtana on Kuopion kaupungin lähidemokratiajaoston linjaus 9.11.2023. Sen mukaan kaupungin osallisuustyön tavoitteena on kumppanuus asukkaiden kanssa. Kumppanuus kaupunkiorganisaation ja asukkaiden kanssa tarkoittaa yhteistyötä vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toivetilan muodostamiseksi.

 Esitettävä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli pitää sisällään

 a) keinot kaupungin perustoiminnassa tapahtuvaan vuorovaikutteiseen palvelukehittämiseen

 b) tuen vapaaseen kansalaistoimintaan (tilat, avustukset, neuvonta) ja

 c) lähidemokratian.

1.      Kaupungin perustoiminnassa tapahtuva vuorovaikutteinen palvelukehittäminen

 Kuopion kaupungin palveluja ja kaupunkiympäristöä suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Osallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle kaupungin työntekijälle ja viranhaltijalle ja tapahtuu normaalissa toiminnan johtamisessa.

 Kuopion kaupungin perustoiminnassa tapahtuvaa osallisuustoimintaa kehitetään viestimällä osallisuuden tavoitteista, mahdollisuuksista ja toteutuneista toimenpiteistä. Kaupungin henkilöstölle tarjotaan monipuolista koulutusta viestintään ja suunnitteluosallisuuden menetelmiin.

 Dialogia eli keskustelevaa vuoropuhelua käydään kaupungin, asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa vuosittaisissa kaupunki- ja maaseutufoorumeissa sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen keskittyvässä foorumissa.

 Kaupungin perustoiminnassa hyödynnetään yhä enemmän vaikuttamistoimielinten jäsenten osaamista ja asiantuntemusta.

 Kaupunginjohtaja asettaa kaupungin sisäisen osallisuuden kehittämisryhmän edistämään organisaation osallisuustoimintaa ja siinä tarvittavia tukitoimenpiteitä sekä vaikuttavuuden arviointia.

 Osallisuuden edistäminen kirjataan kaikkien palvelualueiden toimintasääntöön.

 Kaupungin käyttöön ottamat päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnit tukevat kaupungin pyrkimyksiä kumppanuuteen asukkaiden kanssa.

2.       Tuki vapaaseen kansalaistoimintaan

 Kuopion kaupunki mahdollistaa vapaata kansalaistoimintaa asukkaille sekä muille toimijoille tarjoamalla tiloja, antamalla avustuksia ja neuvontaa. Yleisavustuksilla tuetaan muun muassa kylä- ja asukasyhdistyksiä, nuorisoseuroja sekä kylätaloja ylläpitäviä toimijoita sekä muita yhdistyksiä.

 Osallisuusmallissa esitetään, että nykyisestä pitäjäraatien 180 000 euron määrärahasta suunnataan jatkossa vahvemmin suoraan yhdistyksille alueiden kehittämiseen (esim. kylä- ja asukasyhdistykset) yleisavustusten kautta. Lisäksi yhdistyksillä ja asukkailla on entiseen tapaan haettavissa alueen kehittämiseen ja toimintaan talkoorahaa ja tapahtumien tuotantotukea.

3.       Lähidemokratia

 Pitäjäraati-nimi esitetään muutettavaksi maaseuturaadiksi ja toimintaa ulottumaan kaikille maaseutualueille (itäinen, eteläinen ja läntinen maaseutu). Nykyisin pitäjäraadit toimivat Juankoskella, Karttulassa, Maaningalla, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuus- ja vaikuttamiskeinona.

 Maaseuturaatien karkeahkon aluejakoehdotuksen mukaan raateja olisi kuusi:

• Eteläinen maaseutualue + Haminalahti + Rytky 
• Itäinen maaseutu + Riistavesi + Vehmersalmi
• Juankoski
• Karttula+ Kaislastenlahti + Hirvilahti + Lamperila, Suovu, Salonkulma, Niemisjärvi
• Maaninka
• Nilsiä

 Maaseuturaatien tehtäviksi ehdotetaan seuraavia:

• Toimii alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisväylänä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
• Edistää alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia.
• Koordinoi ja rakentaa alueen toimijoiden ja kaupungin välistä yhteistyötä ja tuo esiin alueen kehittämisen tarpeet.
• Laatii lausuntoja ja aloitteita alueen palveluista, elinkeinoista ja demokratiasta.
• Järjestää kumppanuuskokouksia, joissa kuullaan alueen asukkaita ja yhteisöjä (esim. kylätoimikunnat, nuoriso- ja yrittäjäjärjestöt) ja mahdollistetaan vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa.
• Avustaa suurissa häiriötilanteissa kaupungin viestintää.

 Kuopion kaupunkialueella asuu noin 100 000 ihmistä. Kaupunginosia on 39. Keskeisen kaupunkialueen laajuuden ja resursseihin liittyvien haasteiden vuoksi ei ole järkevää rakentaa maaseuturaatityyppistä osallisuuden rakennetta. Osallisuusmallissa ehdotetaan, että alueilla nousevien ilmiöiden ja asukkaiden hyvinvoinnin tilan pohjalta järjestetään dialogeja alueiden kehittämiseksi.

 Keskeisellä kaupunkialueella tapahtuu paljon kaupungin perustoiminnassa. Osallisuusmallissa ehdotetaan, että osallisuutta vahvistetaan osana kaupungin normaalia toimintaa ja viestitään vahvasti osallistumisen ja kehittämisen ja rahoittamisen mahdollisuuksista ja kanavista. Toimintakulttuurin muutosta tuetaan organisaatiossa asukaslähtöisempään ja osallistavampaan suuntaan.

Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen

 Hallintolain (434/2003) mukaan, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

 Esitys kaupunkitasoisesta osallisuusmallista toimii valmistelun pohja-aineistona. Osallisuusmalli on kuvattuna diaesityksenä ja sanoitettuna kaupungin verkkosivulla www.kuopio.fi/osallisuusmalli, jossa siihen voi tutustua tarkemmin. Verkkosivulle kootaan myös keskustelutilaisuuksissa esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia ja työpajojen yhteenvetoja.

 Osallisuusmallin valmisteluun voi vaikuttaa seuraavanlaisesti:

 Kaikille avoin osallisuusmallin esittely- ja keskustelutilaisuus 23.4.2025 klo 17.00–18.30 Teamsin välityksellä.

 Pitäjäraadeille, asukasyhdistyksille ja keskeisille muille yhdistyksille järjestetään työpajatyyppinen tilaisuus maanantaina 28.4.2025 klo 17–19 Alava-talolla. Tilaisuudessa keskitytään aluedemokratiaan ja vapaan kansalaistoiminnan tukemiseen. Osallisuusmallista tehdään maaseutuvaikutusten arviointi.

 Vaikuttamistoimielimille järjestetään tarvittaessa omia tilaisuuksia myöhemmin sovittavina ajankohtina. Vammaisneuvostolle on keskustelutilaisuus 28.4.2025 klo 13 Teamsin välityksellä.

 Kuopion osallisuusmallin valmisteluun voi osallistua vastaamalla sähköisen lomakkeen kysymyksiin. Kysely on avoinna 16.4.-30.4.2025.

 Sähköinen lomake on saatavilla myös paperisena valtuustotalon asiakaspalvelupisteestä osoitteessa Suokatu 42 ja Männistön, Länsi-Puijon ja Vehmersalmen asukastiloista.

 Mielipiteen voi jättää myös Kuopion kaupungin kirjaamoon 30.4.2025 saakka osoitteeseen kirjaamo@kuopio.fi

 Kaupungin palvelualueiden johtoryhmille esitellään mallia ja pyydetään kommentit.

 Kaupungin henkilöstöä tiedotetaan osallisuusmallin valmisteluista ja heillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä sähköisen kyselyn kautta.

Osallisuusmallin valmistelun ja päätöksenteon prosessi

 Valmisteluvaiheen jälkeen osallisuusmalli etenee päätöksentekoon. Päätöksentekovaiheessa toukokuussa 2025 lähidemokratiajaosto tekee virallisen esityksen mallin valmisteluun osallistamisessa saatujen tulosten pohjalta. Viralliseen esitykseen pyydetään lausunnot lautakunnilta ja kaupunginjohtajan johtoryhmältä. Tämän jälkeen esitys etenee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Vaikutusten arviointi