Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 19.05.2025/Pykälä 40


 

Kaupunginvaltuuston kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet

 

Kaupunginvaltuusto 19.05.2025 § 40  

1257/00.01.02/2025  

 

 

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

 

 Kaupunginvaltuusto merkitsee valtuustoaloitteet tiedoksi ja lähettää aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

 

Päätös Kaupunginvaltuusto merkitsee valtuustoaloitteet tiedoksi ja lähettää aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

 

 

Selostus Valtuustoaloite 12.5.2025

 

   Tanja Airaksinen

 Henna-Riikka Pitkänen

 

 Valtuustoaloite: Minna Canthin patsaan uudelleensijoittaminen ja taidelukio Lumitin edessä olevan puistoalueen nimeäminen

 

 Minna Canth (1844–1897) oli suomalaisen kirjallisuuden, sivistyksen ja tasa-arvon uranuurtaja. Hänen työnsä yhteiskunnallisena vaikuttajana, kirjailijana ja koulutuksen edistäjänä on jättänyt pysyvän jäljen Kuopioon ja koko Suomeen. Canth kirjoitti kantaa ottavia näytelmiä ja artikkeleita, ja toimi aktiivisesti yhteiskunnallisissa kysymyksissä erityisesti heikoimmassa asemassa olevan puolesta. Canth oli perustamassa edistyksellistä yliopistoon johtavaa Kuopion yhteiskoulua ja toimi myös koulun alkuvuosina sen johtokunnassa. Kuopiossa Canth oli mukana yhteensä kuudessa eri kouluhankkeessa ja oli suomenkielisen koulutuksen ja erityisesti naisten koulutuksen todellinen uranuurtaja.

 

 Kuopion yhteiskoulu lakkautettiin vuonna 2011, mutta yhteiskoulun musiikkilukio jatkoi vielä vuoteen 2015, jolloin se yhdistettiin Minna Canthin lukion kanssa. Uusi lukio jatkoi nimellä Kuopion taidelukio Lumit.

 Vuonna 1937 Kuopiossa paljastettiin Eemil Halosen veistämä Minna Canthin patsas. Se oli merkittävä historiallinen hetki – kyseessä oli ensimmäinen suomalaiselle naiselle omistettu julkinen muistomerkki.

 

 Lumitin edustalla sijaitseva puisto olisi mitä osuvin paikka Minna Canthin muistamiselle – ei vain hänen elämäntyönsä hengessä, vaan myös historiallisesta näkökulmasta. Minna Canthin patsaan suunnitellut kuvanveistäjä Eemil Halonen piti nykyistä sijaintia aikanaan syrjäisenä ja toivoi muistopatsaalle näkyvämpää, merkittävämpää paikkaa.Puistoalueen heti vieressä on Lumitin lisäksi taidelaitos Musiikkikeskus ja tanssi –ja musiikkikoulutuslaitos Konservatorio.

 

 Lumitin ja taidelaitosten piha-alue tuo Minna Canthin arvot osaksi nykypäivää – alueella kohtaavat sivistys, taide ja nuoret, juuri ne asiat, joita Canth elämässään puolusti ja edisti.  Mikä olisikaan luontevampi ja arvokkaampi paikka hänen perintönsä kunnioittamiselle kuin juuri tämä – tulevaisuuden tekijöiden keskuudessa, kaupungin sydämessä.

 

 Nyt, lähes sata vuotta myöhemmin, on ajankohtaista tarkastella patsaan sijaintia uudelleen ja varmistaa, että se saa arvoisensa, näkyvän paikan kaupunkikuvassa.

 Ehdotamme, että:

 1. Minna Canthin patsas uudelleen sijoitetaan taidelukio Lumitin edessä olevalle puistoalueelle, jossa patsas olisi nuorten ympäröimä ja saavutettavissa osana koulutuksen ja taiteen elävää ympäristöä.

 2. Kuopion 250-vuotisjuhlavuoden hengessä ehdotetaan, että Kuopion taidelukio Lumitin edessä oleva puistoalue nimetään uudelleen.

 

 Yhtenä vaihtoehtona on "Kuopion sivistyspuisto", mutta olisiko paikallaan järjestää kaikille avoin nimikilpailu puiston nimestä?

 Tavoitteena olisi löytää nimi, joka kunnioittaa alueen historiaa, Minna Canthin perintöä ja koulutuksen sekä kulttuurin merkitystä Kuopiossa.

 Tämä alue sijaitsee koulutuksen ja taiteen keskellä – juuri niillä elämänalueilla, joita Minna Canth elämäntyössään edisti. Patsas olisi inspiroiva ja symbolisesti vahva osa koulun ja taidelukion ympäristöä. Se loisi jatkuvan yhteyden Canthin arvojen ja uuden sukupolven välille. Alue on lisäksi näkyvä ja vilkkaasti liikennöity, joten patsas olisi myös helposti saavutettavissa ohikulkijoille ja kouluyhteisöille.Puistoaluetta voidaan myös kehittää esiintymis- ja kokoontumispaikaksi.

 Tämä aloite on paitsi kunnianosoitus Minna Canthille, myös ajankohtainen teko tasa-arvon ja sivistyksen puolesta. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kaupungin kulttuurista identiteettiä ja tukea nuorten suhdetta historiaan ja yhteiskuntaan.

 

 Valtuustoaloite 12.5.2025

 Petri Nieminen

 Vihreä valtuustoryhmä

   

 

 Venepaikkojen lisäämismahdollisuudet suosituimmilla alueilla

 

 Vesistörikas ja keskeiseltä kaupunkialueeltaan Kallaveden äärellä sijaitseva Kuopio tarjoaa upeat puitteet veneilyyn ja vesillä virkistäytymiseen. Kaupunki onkin yksi Suomen suurimmista pienvene-satamaoperaattoreista. Vuokrattavia venepaikkoja on yli 6000 kappaletta eri puolilla kaupunkia. Paikoitellen venepaikan saaminen on kuitenkin kasvavassa kaupungissa haastavaa niiden rajallisen määrän takia.

 

 Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää laituri- ja soutuvenepaikkojen lisäämismah-dollisuudet suosituimmilla alueilla, joilla paikkoja jonotetaan.

 

 

 Valtuustoaloite 12.5.2025

 Petri Nieminen

 Vihreä valtuustoryhmä

 

 

 Ekologisen kompensaation käyttöönotto kaavoitushankkeissa

 

 Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.4.2025 Pieni Neulamäki II asemakaavan- ja asemakaavan muutosehdotuksen, asemakaavaan liittyvän sitovan tonttijaon ja asemakaavaan liittyvän sitovan rakentamistapaohjeen.

 

 Kaupunginvaltuusto on 20.5.2024 hyväksynyt Kuopion kaupungin luonnon monimuotoisuuden tur-vaamisen toimintaohjelman, eli LUMO-ohjelman, vuosille 2024–2030. Sen ensimmäisenä pääta-voitteena on, että ”Kaupunkivihreän määrä kasvaa ja ekologiset verkostot ovat toimivia ja kattavia.”

 

 Toimenpiteenä 1.6. mainitaan: ”Selvitämme, miten hyvitämme kaavatyön luonnon monimuotoisuudel-le aiheuttaman heikennyksen lisäämällä monimuotoisuutta toisaalla (ekologinen kompensaatio).”

 

 LUMO-ohjelman toisena päätavoitteena on, että ”Arvokkaat luontokohteet, uhanalaiset luontotyypit ja lajit säilyvät ja niiden tila paranee.”

 

 Toimenpiteenä 2.5. mainitaan: ”Kaupungin metsistä ja soista on tällä hetkellä suojeltu noin 7 %. Ta-voitteemme on ensi vaiheessa suojella vähintään 10 % kaupungin metsistä ja soista. Tarkempi arvio suo-jelu tarpeesta tehdään myöhemmin METSO-kartoitusten ja muiden kaupungin metsiä ja soita koskevien luontotietojen pohjalta.”

 

 Suomen 10 suurinta kaupunkia ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen 11.9.2024 Tampe-reella; Kuopio siinä mukana. Kuopio on muun muassa sitoutunut kehittämään ja ylläpitämään kau-pungin siniviheralueita luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Samoin haluamme nostaa luontopositiivisuuden tavoittelun ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle kaupunkimme strategiaan. Lisäksi Kuopio aikoo muun muassa selvittää, mitä luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä kaupungilta vaatii.

 

 Valtuustoaloitteessa esitetään, että osana luontopositiivisuuden tavoittelua Kuopio ottaa kaavoi-tushankkeissa käyttöön uuden luonnonsuojelulain (9/2023) mahdollistaman vapaaehtoisen ekologi-sen kompensaation. Pieni Neulamäki otetaan ensimmäiseksi kohteeksi asemakaavoituksen osalta ja sen osalta tulee laskea aiheutettu luontohaitta ja hyvittää se. Suojeluhyvityksenä toteutettuna luontohaitan hyvittäminen tulee olla lisäistä suojelua LUMO-ohjelmassa jo päätettyyn 10 % suojelu-tasoon nähden.

 

 

 Valtuustoaloite 19.5.2025

 

   Leila Savolainen

 Suomen Keskusta

 

 Puijon laelle menemisen turvallisuuden parantaminen

 

 Puijon kävijämäärät ovat kasvaneet ilahduttavasti viime vuosina. Yleisöä kiinnostavat suuret tapahtumat ovat lisääntyneet ja Konttilan uudet vuokralaiset ovat saavuttaneet vierailijoita yhä enemmän.

 

 Puijon laelle pääsee luontopolkuja myöten, portaita kavuten, bussilla, autolla, pyöräillen ja kävellen tien vierustaa. Kävellen saatetaan nousta työntäen lastenvaunuja tai vetäen lasta pulkassa.

 Se, mikä ei ole pysynyt Puijon alueen kehittämisessä mukana, on ennen kaikkea jalankulkijoiden turvallisuus. Kaupungilta päin Puijolle noustessa on vain kapeat tien reunat molemmin puolin. Etenkin suurten tapahtumien aikaan jalankulkijoiden on todella turvatonta kävellä tien reunassa. Lisäksi läheltä piti - tilanteita on ollut useita, jossa auto parkkeerataan tien varteen ja perheen lapset poistuvat autosta. Pitkät autoletkat molempiin suuntiin ja tietä ylittävät jalankulkijat ovat riskialtis yhdistelmä.

 

 Esitän parannusehdotuksena tien pientareitten leventämistä, selkeitä suojatien merkintöjä tien ylittämistä varten, sekä mahdollisia hidastetöyssyjä tieosuudelle.

 

 

 

Liitteet