Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 22.01.2025/Pykälä 3


5654/2024 Käyttösuunnitelma (päivitetty)

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2025

 

Kaupunkirakennelautakunta 22.01.2025 § 3  

5654/02.02.02/2024  

 

  Valmistelijat / lisätiedot:

          henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen

puh. 044 718 5116

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 

 Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle 2025.

 

Päätös Markus Jukarainen Sirpa Kulinin kannattama esitti, että investointiohjelmaan lisätään keskusta-alueen koirapuiston toteutus 60 000 euroa. Koirapuiston toteutuksen määräraha voidaan siirtää Pienen Neulamäen toteutuksesta.

Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne, jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne, jotka ovat Markus Jukaraisen tekemän esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 4 jaa-ääntä (Asikainen, Hytönen, Kokki, Nieminen) ja 6 ei-ääntä (Pääkkö, Tolppanen, Jukarainen, Kulin, Wetzell, Wihuri), joten lautakunta oli hyväksynyt Markus Jukaraisen tekemän esityksen. Keskusta-alueen koirapuiston toteutuksen määräraha 60 000 euroa siirretään Pienen Neulamäen toteutuksesta.

Muilta osin käyttösuunnitelma hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

 

Selostus 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2024 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2025 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2028.

Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttösuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin.

 

Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Investointien budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot.

 

  1. Käyttötalous

Käyttösuunnitelmat laaditaan valtuuston päätöksen mukaiseen toimintakatteeseen, joka on valtuustoon nähden sitova taso. Palvelualueen on huomioitava käyttösuunnitelmassa ja toiminnassaan valtuuston palvelualueelle määrittelemät tavoitteet, joilla strategian tavoitteita toteutetaan. Palvelualue voi talousarviovuoden aikana tehdä muutoksia talousarvioonsa lautakunnan päätöksellä, kun toimintakate ei muutu. Muutosten tulee olla olennaisia ja välttämättömiä.

 

Toiminnan painopisteet

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminta toteuttaa merkittävältä osin kaupungin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteita infrastruktuurin, tonttitarjonnan, liikennejärjestelmän sekä kaupunkiympäristön toimivuuden ja laadun osalta. Toiminta vaikuttaa merkittävästi kaupungin vetovoimaisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävää ja monipuolista asuin- ja yritystonttivarantoa. Kaupungin tavoitetäydennysrakentamisen lisäämisestänykyistä kaupunkirakennettatiivistämälläedellyttää onnistuakseen hyvää avointa vuorovaikutusta ja osallistamista.

 

Kuopion kaupunkiseutu on mukana valtion ja kaupunkiseutujen välisessä MAL –sopimusmenettelyssä (maankäyttö, asuminen, liikenne). Tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion yhteistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

Asiakaspalvelun kehittäminen jatkuu ja palveluja suunnataan entistä enemmän digitaaliseen muotoon.

Joukkoliikenteen runkolinjojen varrella vauhditetaan täydennysrakentamista selvityksellä ja siihen pohjautuvilla asemakaavatöillä. Erityisenä tavoitteena on monipuolistaa kerrostalovaltaisia alueita pientaloilla. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Kelloniemen ja Neulamäen väliselle alueelle runkolinjan 4 varrelle.

 

Kunnossapidettävät alueet laajenevat vuosittain kaupungin kasvun myötä. Kunnossapidettävien alueiden hallinta edellyttää omaisuudenhallintajärjestelmän ja urakoiden yhteensopivuutta. Kunnossapidon tasoa tarkastellaan jatkuvasti, mutta erityisesti alueurakoiden kilpailutuksien yhteydessä. Korjausvelan kasvun hillitsemiseksi rahoitusta varattava korjauspäällystyksiin ja urapaikkauksiin.

 

Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

 

Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus ja samalla koko kaupungin positiivinen kehitys. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut.

 

Täydennysrakentamisen tuottavuushyödyt tulevat näkymään sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kehitystä.

 

Asukkaiden vuorovaikutusta osana elinympäristön ja palvelujen suunnittelua lisätään. Asukaslähtöinen kehittämistoiminta kytkeytyy käyttäjälähtöisten palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Asukkaiden osallistumiseenetsitään uusia muotoja mm. digitalisaation mukanaan tuomilla uusilla mahdollisuuksilla. Sähköisiä palveluja kehitetään ja tietomallipohjaiseen suunnitteluun panostetaan.

 

Asiakaspalvelun kehittäminen jatkuu ja palveluja suunnataan entistä enemmän digitaaliseen muotoon. Käyntiasiointiverkostoa integroidaan osaksi kaupungin muita palveluja. Asiakkaita palvellaan yhä enemmän sähköisesti, jolloin asiantuntijatyö on yhä vähemmän paikkasidonnaista. Myös työhyvinvoinnin näkökulmasta suositaan monipaikkaista työskentelykulttuuria.

 

Käyttösuunnitelman laskentaperusteet

 

Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilapalvelujen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja ICT-palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu siten, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä.

 

Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllisyyspalvelu, jonne määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan. Työllisyyspalvelulla on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta- ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia, mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessitasoisesti.

 

Henkilöstösuunnittelu

 

Kaupunkiympäristön palvelualueella on tehty henkilöstösuunnitelma vuosille 2025–2028 ja alustavaa suunnitelmaa myös seuraaville vuosille. Suunnitelman pohjaksi on käyty keskusteluja yksiköissä tuotettavista välttämättömistä palveluista ja niistä, joita voidaan vähentää. Palveluista on tunnistettu strategisesti merkittävät palvelut, joiden tuottaminen ja resurssit on pystyttävä varmistamaan. Lisäksi tehtävien jakoa yksiköiden välillä on mietitty uudelleen ja resursseja kohdennetaan strategisesti tärkeisiin palveluihin.

 

Työhyvinvointi

 

Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen edellyttävät johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyötä. Huolehditaan terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä ja kehitetään työympäristöä monipaikkaista työskentelykulttuuria tukevaksi.

 

Työhyvinvoinnin kehittämisessä kiinnitetään huomiota myös henkilöstön työn kuormittavuuteen, osaamiseen, osaamisvajeen tunnistamiseen ja motivaatioon sekä näiden tavoitteelliseen korjaamiseen ja seurantaan.

 

Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintakate vuodelle 2025

    

TOT 2023                  TA 2024 KS 2025

1000 €                   1 000 € 1 000 €

 

3 665                     - 2 992 - 1 225

 

 

  1. Investoinnit

Investointien painopiste on suunnattu kasvua tuottaviin hankkeisiin. Kasvavan Kuopion yksi tärkeimmistä kehittämisalueista on Savilahden alue. Merkittäviä investointeja kohdistuu myös Mölymäen ja Hiltulanlahden alueille. Savilahden alueella pääpaino on Neulanimenetiellä ja Yliopistonrannassa. Etelä-Kuopiossa varaudutaan yritysalueiden rakentamiseen Pienessä Neulamäessä. Itkonniemen alueen suunnittelu jatkuu. Tahkon keskusta-alueen jatkorakentaminen etenee vuoden 2025 aikana.

Kaupunkiympäristön palvelualue vastaa myös Kuopion kaupungin ulkoliikuntapaikkarakentamisesta. Vuoden 2025 tavoitteena on, että selkeytetään Puijon ja Heinjoen alueiden tavoitteita. Erityisesti Puijon hyppyrimäkien osalta tarvitaan päätöksiä jatkon osalta.

Investointimäärärahat vuodelle 2025 kokonaisuudessaan ovat:

 

   TA 2024  TA / KS 2025

   1000 € (netto) 1000 € (netto)

      

 

Maa- ja vesialueet      2 500      2 500
(brutto)    (3 000)   ( 3 000)

Yhdyskuntarakentaminen  33 085    29 430

 

Koneet ja kalusto         140           55

YHTEENSÄ     35 725  31 985

 

 

Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkojen osalta kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet valmistelevat yhdessä kohteet ja kaupunkirakennelautakunta tekee rahoituspäätöksen.

 

  1. Talousarvion ja käyttösuunnitelman seuranta

 

Talousarvion ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle sekä lautakunnalle neljä kertaa vuodessa, osavuosikatsaukset maalis-, kesä ja syyskuun toteutumatilanteen tietojen pohjalta. Neljäs raportti on tilinpäätös ja kattaa koko vuoden seurannan. Maalis- ja syyskuun osavuosikatsauksissa raportoidaan euromääräinen toteutuma, tilinpäätösennuste ja valtuustoon nähden sitovien mittareiden toteuma sekä laaditaan johdon katsaus. Puolivuotiskatsaus sisältää myös strategian ja tavoitteiden toteutumisen seurannan sekä johdon katsauksen, johon sisältyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan painopisteiden etenemisen seuranta.

 

Euromääräistä käyttötalouden toteutumaa seurataan kuukausittain. Erilliset talouden kuukausiraportit laaditaan osavuosikatsausten lisäksi elo- ja lokakuulta. Kuukausiraportissa selvitetään sekä talouden toteumaa että koko vuoden ennustetta. Kuukausiraporttiin sisältyvät palvelualueiden arviot koko vuoden toteutumiseen liittyvistä riskeistä. Ensimmäinen osavuosikatsaus ja kuukausiraportti tehdään maaliskuun toteutuman perusteella.

 

Henkilöstösuunnitelmaa seurataan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.

 

Investoinnit raportoidaan osavuosikatsauksissa valtuuston päättämällä sitovuustasolla.

 

Käyttösuunnitelmaa esitellään tarkemmin kokouksessa.

 

Vaikutusten arviointi Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, koska kyseessä on hallinnon sisäistä käsittelyä koskeva asia (KH 21.10.2024, § 293).

 

 

Liitteet

 

5654/2024 Käyttösuunnitelma (päivitetty)