Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.01.2025/Pykälä 3

Kaupunginhallitus 13.01.2025 § 3  

8550/10.04.04/2024  

 Valmistelijat / lisätiedot:

 kehittämispäällikkö Katri Hiltunen, puh. 0447185050

  kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine, puh. 044 718 5401

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus kaupunginjohtaja Soile Lahti

 Kaupunginhallitus hyväksyy Kuopion uudet suunnittelualueittaiset väestöennusteet käytettäväksi kaupungin kehittämisessä ja palvelujen suunnittelussa.

Päätös Merkitään, että kehittämispäällikkö Katri Hiltunen, kaupunkisuunnittelija Pasi Ronkainen ja asiantuntija Rasmus Aro (MDI) olivat läsnä pykälässä esittelemässä asiaa ja he poistuivat kokouksesta asian esittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

Selostus Kuopion uudet väestöennusteet ovat valmistuneet, ja ne on laadittu yhteistyössä Konsulttitoimisto MDI:n kanssa. Kuopion väestöennuste sisältää kolme skenaariota kaupungin väestökehityksestä vuosille 2024–2040, ja näistä keskivahva ennuste on jaettu alueille vuoteen 2035 saakka.

Keskivahvan ennusteen mukaan kaupungin väestönmäärä lisääntyy noin 7 400 asukkaalla vuoden 2030 ja noin 13 200 asukkaalla vuoden 2040 loppuun mennessä. Ennusteen toteutuessa kaupungin väestönmäärä on noin 131 500 asukasta vuonna 2030 ja noin 137 200 asukasta vuonna 2040 (31.12.). Muuttovoitto ja etenkin ulkomailta Kuopioon suuntautuvan tulomuuton jatkuminen suurena tuovat vahvaa väestönkasvua kaupunkiin myös tulevina vuosina.

Talousarvion 2025 käsittelyn yhteydessä Kuopion väestöennuste (keskivahva) hyväksyttiin kaupungin kehittämisen ja suunnittelun perusteeksi (kh, 2.12.2024 ja kv / 16.12.2024). Lokakuussa valmistui myös Tilastokeskuksen uusi väestöennuste, jonka mukaan Kuopion väestönkasvu olisi jopa hieman nyt hyväksyttyä Kuopion ennusteen keskivahvaa skenaariota suurempi. Kuopion ennusteen tavoin myös Tilastokeskuksen uusi ennuste on ns. trendilaskelma, joka perustuu vahvaan maahanmuuttoon tulevina vuosikymmeninä.

Kuopion väestöennusteita suunnittelualueittain käytetään kaupungin erilaisen suunnittelun ja kehittämistyön perusteeksi (mm. infran ja palvelujen suunnittelu). Kaupungin lisäksi myös muut toimijat ja yritykset voivat suunnitella omia toimintojaan ja palvelujaan niiden avulla. Suunnittelualueiden ennusteissa on huomioitu kunkin alueen oma väestöntrendi (syntyvyys, sisäinen muuttoliike) sekä alueelle rakennettaviin uusiin asuntoihin muuttava väestö. Asuntotuotanto on tällä hetkellä keskeisin ennusteen osuvuuteen vaikuttava epävarmuustekijä, koska sen elpymistä ja määrää on vaikea arvioida tulevalle kymmenvuotiskaudelle. Tämän vuoksi alueittaisia ennusteita on hyvä tarkistaa 1–2 vuoden välein.

Suunnittelualueittaisen ennusteen mukaan kaupungin kasvu tulee painottumaan tulevina vuosina Kuopion kaupunkialueelle ja siellä niille alueille, joille rakennetaan ja kaavoitetaan uusia asuntoja vuosina 2024–2035. Useilla vanhoilla alueilla, joihin ei kohdistu asuntotuotantoa, väestönmäärät laskevat hitaasti. Määrältään pienen asuntorakentamisen alueilla väestönmäärät taas säilyvät melko ennallaan. Ennusteen toteutuessa Kuopion kaupunkialueella väestönmäärä kasvaa reilut 12 000 asukkaalla (12,5 %), kun taas maaseutualueilla väestönmäärä vähenee yhteensä noin 1 400 asukkaalla (-5,4 %) vuoteen 2035 mennessä.

Suurinta väestönkasvu tulee olemaan Kuopion keskustassa (ml. Hatsala), Savilahdessa, Itkonniemellä, Saaristokaupungin Lehtoniemessä, Haapaniemen Mölymäellä sekä Hiltulanlahdessa. Lisäksi pientä lisäystä väestönmäärään on odotettavissa mm. Neulamäessä, Leväsellä (Kivilampi), Kelloniemessä sekä Julkulassa. Tulevalla kymmenvuotiskaudella useille kaupungin vanhoille alueille pyritään kaavoittamaan uusia asuintaloja täydennysrakentamisena. Eniten väestönmäärä vähenee Litmasen (Pyörö-Petonen) alueella sekä maaseudun alueista Juankoskella ja Nilsiässä.

Vaikutusten arviointi Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointia ei tehdä, koska kyseessä on suunnittelussa käytettävä asiakirja.  Nyt laadittuja väestöennusteita suunnittelualueittain käytetään hyväksi mm. palvelujen ja infran suunnittelussa ja suunnitelman perusteella tehtyjen päätösten vaikutuksia arvioidaan aina erikseen.