Kuulutus 2025/570

Asianro 2515/11.04.00/2024

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo

Museovirastolta on haettu lupaa kajota otsikossa mainittuun kiinteään muinaisjäännökseen Kuopion Karttulan Syvänniemessä kiinteistön 297-874-8-1 alueella. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut kajoamislupahakemukseen ja toteaa seuraavaa.

Kajoamislupaa kiinteään muinaisjäännökseen hakee kiinteistön omistaja Saastamoisen säätiö sr. Kajoamislupaa haetaan, koska tontille on suunnitteilla taiteen ja tieteen residenssikeskuksen perustaminen. Hankkeen rakentamistoimenpiteitä varten on haettu poikkeamista kaavasta Kuopion kaupungilta. Alueella on voimassa Syvänniemen osayleiskaava (2019). Asemapiirroksen lisärakennus B on sijoitettu muinaisjäännösrakenteen pohjoisosan päälle ja toteutuessaan muinaisjäännös tulee tältä osin tuhoutumaan.

Kiinteä muinaisjäännös

Alueen teollisuushistoria alkaa 1860-luvulta, jolloin sinne perustettiin Pohjois-Savon ensimmäisiä höyrysahoja. Sahan toiminta ei ollut pitkäikäinen ja sahalaitos muutettiin 1880-1890-lukujen vaihteessa rullatehtaaksi. Saastamoisen rullatehdas on viety muinaisjäännösrekisteriin kiinteänä muinaisjäännöksenä museon tekemän tarkastuksen toimesta vuonna 2015. Kohteen sijainti oli pitkään pistemäisenä paikkatietona eikä aluetta ollut tarkemmin inventoitu. Täydennysrakentamishankkeeseen liittyen alueella on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi 2024 (Maanala Oy), jossa kartoitettiin alueella säilyneet rakenteet.

Inventoinnissa havaittiin, että rullatehtaan jäännöksistä on selvästi näkyvissä tiilestä muurattuja seinärakenteita, tiilirakenteinen savupiippu ja osa lohkokivisistä perustuksista. Monet rakenteiden osat ja niiden jäännökset ovat maantasaisia. Suuri osa rakenteiden jäännöksistä on kuitenkin ilmeisesti ainakin osittain maanpinnan alapuolella. Tiettävästi tehtaaseen on kuulunut myös maanalaisia rakenteita, kuten mahdollisesti tunneleita. Tehtaan maan pinnalle näkyvät rakenteet ulottuvat käytössä olevien pysäköintialueen ja kevytrakenteisen autokatoksen kohdalle, ja niiden alla on todennäköisesti maanalaisia rakenteita.

Rullatehtaan rakenne on hahmotettavissa hyvin Maanmittauslaitoksen 5-pistepilvi laserkeilauskartalla sekä maastossa. Vastuumuseon arkeologit kävivät paikalla kutsuttuna kesällä 2024 ja käynnin jälkeen totesivat, että inventointiraportin versio 1:ssä esitetty aluerajaus (oleva kevyt autokatos ja pysäköintialue rajattuna pois) ei ole riittävä maanpinnalta tehtyjen havaintojen ja laserkeilauskarttojen perusteella. Alueellinen vastuumuseo vei kohteen ja sen aluerajauksen muinaisjäännösrekisteriin perustuen inventointiraporttiin ja oman tarkastuksen havaintoihin. Inventointiraporttia on korjattu vastaavasti. Rullatehtaan alueen maankäytön muutokset on arvioitu inventoinnissa olleen verrattain vähäiset ajatellen tehtaan varhaisempia vaiheita, eivätkä olennaisesti ole muuttaneet teollisuushistoriallisen kohteen arkeologista luonnetta. Raportin mukaan rakennusten todellisten säilyneiden osien kartoitus vaatisi kattavaa kajoamista maaperään esimerkiksi rullatehtaan jäännöksen osalta. On siis todennäköistä, että nyt kajoamisluvan alla olevan tehdasrakennuksen pohjoispään rakenteita ja niiden laajuutta ei täysin tunneta.

Kajoamislupahakemus

Asemapiirroksessa on esitetty lisärakennus B:n poikkeamislupahakemuksessa esitetty sijainti sekä nyt kajomislupakäsittelyssä oleva sijainti. Piirrokseen ei ole merkitty edes ohjeellisella tasolla muita maahan kajoavia alueen toimintoihin tarvittavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi vesi-, sähkö-, viemäröinti- ja mahdollisia uusia tielinjoja. Lisärakennus B on huoltorakennus, johon on lisäksi suunniteltu sijoitettavan vesitutkimuksen kenttälaboratorio, työtilaa sekä alueen huoltamiseen liittyviä toimintoja. Hakemuksessa mainitaan, että kenttälaboratorion ja työtilan sijoittaminen kauemmas muusta residenssikeskuksesta heikentäisi huomattavasti niiden merkitystä osana yhteisöllistä residenssiä. Sijaintia perustellaan mm. myös kenttänäytteiden sujuvalla kuljetuksella laboratoriolle. Arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta hakemuksessa uudisrakennus B rakentamista kiinteän muinaisjäännöksen alueelle perustellaan sillä, että tehtaan perustukset ovat suurelta osin hävinneet. Sekä inventoinnissa että vastuumuseon kohdekäynnillä on todettu, että tehtaan maan pinnalle näkyvät rakenteet ulottuvat käytössä olevien pysäköintialueen ja kevytrakenteisen autotallin kohdalle, ja niiden alla on mahdollisesti myös maanalaisia rakenteita.

Kajoamislupahakemukseen on liitetty lausunnot arkkitehtitoimisto Hannu Puuruselta ja Maisemasuunnittelu Hemgårdilta. Arkkitehtitoimiston lausunnossa mainitaan, että uudisrakennuksen sijaintia pohdittiin Syväniemellä 20.2.2025 pidetyssä neuvottelussa, jossa olivat läsnä myös Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja ELY-keskuksen edustajat. Lausunnon mukaan käydyssä keskustelussa uudisrakennuksen sijoittamista raunion alueelle pidettiin mahdollisena ja historiallisen ympäristön ja rakennuksen roolin kannalta parhaana esillä olleista vaihtoehdoista. Museo huomauttaa, että kyseessä oli kohdekäynti/työkokous rakennetun kulttuuriperinnön osalta ja alueellisen vastuumuseon arkeologian intendentit eivät ole olleet läsnä tilaisuudessa. Keskusteluissa ei siis ole ollut läsnä arkeologian asiantuntijaa. Museon kanta on alusta lähtien ollut kielteinen kiinteän muinaisjäännöksen päälle rakentamisen suhteen, joka on ilmaistu mm. kesällä 2024 kohdekäynnillä maanomistajalle. Lausunnon yhteenvedossa rakennetun kulttuuriperinnön asiantuntija pitää kajoamista mahdollisena ja esittää lisäksi ehtoja kiinteään muinaisjäännökseen kajoamiseen. Kajoamisesta, sen ehdoista sekä tarvittavista tutkimuksista päättää Museovirasto.

Kulttuurimaiseman osalta kajoamista perustellaan mm. sillä, että lisärakennus B vahvistaa ”tehdasmaista” näkymää julkisivumateriaalinsa kautta. Toisena perusteena on kehittää paikan maisema-arkkitehtuuria pohjautumaan tehtaan toiminnan aikaiseen ympäristöön eikä sijoittaa uusia rakennuksia vastoin tätä olemusta. Museo toteaa, että alueella on lukuisia alueen teollisuushistoriassa tukitoimintoja sisältävien rakennusten jäännöksiä laajalla alueella eli toiminnan aikaisia rakennuksia on ollut alun perinkin sijoitettuna laajalle alueelle.

Alueellisen vastuumuseon kanta

Saastamoisen rullatehtaan alue rakennuksineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt teollisuushistoriallinen kokonaisuus, joka on edelleen hahmotettavissa alueen ympäristössä säilyneiden eri-ikäisten rakennusten ja rakenteiden kautta. Muinaisjäännösrekisterissä on Pohjois-Savossa tällä hetkellä teollisuuskohteita 39 kpl, joista kiinteitä muinaisjäännöksiä on 23 kpl. Näistä suurin osa on metalliruukkeja ja harkkohyttejä. Rullatehdas edustaa ainoana kohteena muuta varhaista tehdasteollisuutta. Muut alueen varhaisten tehdaslaitosten jäänteet ovat tuhoutuneet modernissa maankäytössä.  

Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo toteaa, että muinaisjäännökseen kajoaminen on valitettavaa. Suurelle tontille on museon näkemyksen mukaan mahdollista toteuttaa uusia rakennuksia ilman, että osa muinaisjäännöksestä tuhoutuu. Museo esittääkin vielä tutkittavaksi mahdollisuutta sijoittaa lisärakennus B tai sen toiminnot muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Jos kajoamislupa kuitenkin myönnetään, tulee muinaisjäännöksen pois tutkittava osa tutkia sillä laajuudella, että uuden rakennuksen rakentamisen ja käytön aikainen toiminta ei vaurioita jäljelle jäävää rakennetta. Residenssikeskuksen toteutuessa muinaisjäännöksen alueella liikkuminen tulee todennäköisesti lisääntymään. Tutkimusten yhteydessä olisi hyvä selvittää myös sortumavaaran riski mahdollisiin maanalaisiin rakenteisiin liittyen ja arvioida samalla muutenkin tarkemmin rakenteiden laajuutta ja kuntoa.  

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

Helka Väisänen, museokeskuksen päällikkö, museonjohtaja

Tytti Räikkönen, intendentti

Kuopion kaupunki

PL 228 (Tulliportinkatu 31)

70101 Kuopio

Puhelin: 017 182 111

www.kuopio.fi

Y-tunnus: 0171450-7