Kuulutus 2025/360

Viite ISAVI/59/2025, lausuntopyyntö 19.3.2025

Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa otsikon mukaisesta vesilain (587/2011) mukaisesta lupahakemuksesta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hakee lupaa Kauppilanjoen ylittävän Pärekosken sillan uusimiseen Vieremän kunnassa sekä hankkeessa purettavan nykyisen sillan vesitalousluvan N:o 30/Va/72 raukeamaan määräämistä. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut aineistoihin ja antaa lausuntonsa alueen kulttuuriperinnön osalta.

Hankkeessa on suunniteltu purettavaksi nykyinen puurakenteinen kolmiaukkoinen silta, joka on rakennettu 1970-luvulla. Vanha silta korvattaisiin yksiaukkoisella betonikantisella ja liittorakenteisella teräksisellä ulokepalkkisillalla, joka perustetaan lyöntipaaluille. Sillan luiskista poistettaisiin maa-ainesta arviolta 260 kuutiometriä. Uusi silta sijoittuu purettavan sillan paikalle, ja tien tasaus siltapaikalla säilyy nykyisellään. Sillan pituus ja hyödyllinen leveys kasvavat nykyisestä. Hankealueella sijaitsee halkaisijaltaan 1 400 millimetrin rumpu myllykanavassa. Myllykanava ja rumpu säilytetään.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisemat

Ei huomautettavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Pärekosken alue on ollut mukana Pohjois-Savon vanhat vesirakenteet- inventoinnissa (Vesi- ja ympäristöhallitus 1994). Siinä todetaan, että Pärekosken mylly on kosken pohjoispuolella sijaitseva pieni yhden kiviparin turbiinimylly vuodelta 1887 perustuen myllyrakennukseen kaiverrettuun vuosilukuun ja että mylly on rakennettu erillisen myllykanavan varteen. Mylly on ollut käytössä 1970- luvulle saakka. Myllykanava on pituudeltaan noin 300 metriä. Historiallisten sanomalehtitietojen perusteella (Salmetar no 31 22.4.1905) se on kaivettu joskus vuosien 1905-1906 välisenä aikana. Lehtitietojen mukaan Pärekoskessa on toiminut myös sähkölaitos 1920-luvulla. Alueellinen vastuumuseo on vienyt kohteen muinaisjäännösrekisteriin, Pärekosken myllykanava (rekisteritunnus 1000056087) historiallisten lähdetietojen, karttojen ja 1994 inventoinnin tietojen perusteella. Sen laji on muu kulttuuriperintökohde. Niiden säilyttäminen on perusteltua historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen takia. Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa arkeologin toimesta.

Inventointiraportissa todetaan, että koskessa on aikaisemminkin ollut mylly. Tämä vanhempi vesirattaalla toiminut mylly on sijainnut pääuomassa n. 100 metrin päässä v.1994 tarkastetusta myllystä ja että vanhan myllyn nurkkakivet ovat vielä uomassa samoin kuin vanha luonnonkivinen myllynkivi. Raportissa ei ole karttaa myllyjen sijainnista. Vanhimmat merkinnät myllystä alueella ovat 1850-luvun pitäjänkartalta mutta kartan mittakaavan takia myllyn tarkkaa sijaintia ei tältä kartalta pysty määrittelemään. Verkosta löytyvällä videonpätkällä virtavesiuomassa olevan sillan pohjoispuolella näkyvät inventoinnissa mainitut myllynkivet.

Historiallisten ilmakuvien ja vanhojen peruskarttojen perusteella tielinja on suhteellisen nuori, sitä ei näy vielä 1921 tai 1946 kartoilla mutta 1949 ilmakuvassa se jo näkyy. Tietä on oikaistu joskus vuosien 1955 ja 1973 välisenä aikana, todennäköisesti juuri 1970- luvun alussa, johon nyt purettavan sillan piirustukset ajoittuvat. Silta on tätä ennen sijainnut hieman pohjoisempana.

Hakemusasiakirjoissa ei ollut julkisesti saatavilla asemapiirrosta tai siltapiirroksia. Alueellinen vastuumuseo ei pystynyt arvioimaan aluetta, jolle vaikutukset kohdistuvat esimerkiksi suhteessa uuden sillan luiskauksiin ja myllykanavaan tai uomassa oleviin jäänteisiin, vaikkakin hakemustekstissä mainitaan, että kanava huomioidaan jatkosuunnittelussa. Museo toteaa, että se käy tilanteen varmistamiseksi tekemässä maastotarkastuksen alueelle tulevien viikkojen aikana.

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Kuopion kaupungin asian-
hallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.