Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 02.09.2024/Pykälä 232

Kaupunginhallitus 02.09.2024 § 232  

3068/02.02.02/2024  

  Valmistelijat / lisätiedot:

  taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva  

puh. 044 718 2788

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus kaupunginjohtaja Soile Lahti

 Kaupunginhallitus merkitsee vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös Merkitään, että talousjohtaja Marja-Leena Martikainen ja taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva olivat läsnä pykälässä esittelemässä asiaa ja he poistuivat kokouksesta asian esittelyn jälkeen.

Merkitään, että pykälässä olivat läsnä myös kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Sakari Pääkkö ja kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Tuula Savolainen.

Merkitään, että kaupunginhallituksen jäsen Vesa Linnanmäki saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

Selostus Osavuosikatsaukseen sisältyy käyttötalouden ja investointien seuranta 31.7. tilanteesta, palvelualueiden ja taseyksiköiden tilinpäätösennuste, tuloslaskelmaennuste, toiminnallisten tavoitteiden seuranta, mittaritiedot sekä johdon katsaukset. Keskeisten konserniyhteisöjen osuudessa on selvitetty puolen vuoden toteumatilannetta sekä ennustetta koko vuodelle.

Kaupungin talouden arvioidaan olevan vuoden 2024 tilinpäätöksessä -24,0 milj. euroa alijäämäinen. Alkuperäisestä talousarviosta ollaan jäämässä 3,5 milj. euroa heikommalle tasolle. 

Kaupunginhallituksen 17.6.2024 § 195 käsittelemiä kuluvan vuoden talouden vakauttamistoimet eivät toteudu täysimääräisesti. Palvelualueiden ja Tilapalvelujen sekä kaupungin rahoituksen vakautustoimissa päästään n. 4,7 milj. euron tasolle, kun kesäkuussa asetettu tavoite oli 5,9 milj. euroa. Henkilöstömenoihin kohdistuvia toimia sisältyy palvelualueiden ja Tilapalvelujen tilinpäätösennusteeseen n. 0,85 milj. euroa. Näiden toimien vaikutus voi loppuvuonna kasvaa, kun henkilöstöllä on edelleen mahdollisuus hakea palkattomia vapaita. Vakautustoimilla pystytään näin ollen patoamaan jonkin verran koko kaupungin alijäämän kasvua, mutta ei saavuteta tavoitteeksi asetettua alkuperäisen talousarvion tasoa.

Koko vuoden tilinpäätösennusteen merkittävin riski on hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen käytössä olevien tilojen myyntitavoitteen alittuminen.

Henkilötyövuosien määrän kasvu erityisesti varhaiskasvatuksessa on ollut huolestuttava, mutta erilaisin toimenpitein siihen ollaan pureutumassa. Henkilötyövuosien muutos verrattuna viime vuoteen tukee toimenpiteiden onnistumista. Vastuualueen henkilötyövuoden hinta on kuitenkin kasvanut viimeaikaisten palkkaratkaisujen myötä. Varhaiskasvatuksen ylitysennusteeseen vaikuttaa myös kuluvan vuoden talousarvion henkilöstömenojen budjetin jääminen 2,7 milj. euroa alemmalle tasolle kuin vuoden 2023 toteuma.

Kaupunkisuunnittelussa rakennusvalvonnan maksutulojen kertymä on heikko, osavuosiraporttiin mennessä vain noin viidesosa tuloarviosta on kertynyt. Rakentamisen suhdannetilanne tuo riskinsä myös maankäyttö- ja kehittämiskorvauksiin sekä myynteihin.

Kaupungin toimintakatteen (palvelujen nettokustannuksen) koko vuodelta arvioidaan olevan 6,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota korkeammalla, yhteensä -307,8 milj. eurossa.

Verotulojen ennustetaan toteutuvan n. 1,6 milj. euroa talousarvioon merkittyä suurempina elokuussa päivitetyn kuntakohtaisen veroennustekehikon mukaisesti. Kunnallisveron kehitys on säilynyt hyvänä, vaikka taloudessa ei ole tapahtunutkaan odotettua käännettä ja työllisyys on heikentynyt koko kuluvan vuoden. Vaikka yhteisöveron määrä koko maan tasolla on hienoisessa kasvussa, kaupungin talousarvio on ollut sen suhteen liian optimistinen.  Kaupungin nk. normaali kuukausittaisten verotilitysten taso on asettunut n. 20 milj. euroon. Kiinteistöveron pääasialliset tilityskuukaudet ja vuoden 2023 verotuksen valmistumisen vaikutukset ovat pääosin vielä edessä.

Valtionosuustulojen arvio on noussut valtiovarainministeriön tekemien hyvinvointialueuudistukseen liittyneiden tarkistuslaskelmien vuoksi.

Rahoitustuottoihin ja -kuluihin vaikuttaa korkotason nousun vaikutus kaupungin konsernitiliin sekä lainasalkun suojausten uudistaminen. Osinkotuotot jäävät tavoitteesta n. 0,8 milj. euroa.

Investointimenojen arvioidaan jäävän 3,0 milj. euroa talousarviota pienemmiksi.

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrän arvioidaan olevan noin 502,6 milj. euroa vuoden lopussa. Nettolisäys n. 39 milj. euroa on talousarvion mukainen.