Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuopion kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kuopio.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 18.04.2024/Pykälä 26


 

Oikaisuvaatimus / Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukainen maisematyölupa / puun kaataminen / Melankatu 29 (297-11-19-19)

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 18.04.2024 § 26  

438/10.03.00/2024  

 

Valmistelijat / lisätiedot:

ympäristötarkastaja Jouni Hoffren puh. 044 718 2186

ympäristöjohtaja Tanja Ahonen puh. 044 718 2141

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

 

Päätösehdotus ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 

  

Ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkää ympäristöjohtajan päätöksen 15.2.2024 § 12 kumoamista koskevan vaatimuksen ja pysyttää päätöksen perusteluineen voimassa.

 

Päätöksen perustelut

 

Maisemaa muuttavissa toimenpiteissä, kuten puiden kaatamisessa, asemakaava-alueella sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaista maisematyölupamenettelyä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toimenpide turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

 

Lautakunta uudistaa ympäristöjohtajan päätöksessä olevan perustelut. Hakemuksen kohteena oleva mänty on yksittäinen Melankadun maisemassa selvästi erottuva suurikokoinen ja komea maisemapuu, jolla on huomattavaa merkitystä kaupunki- ja maisemakuvassa. Vastaavan kaltaiset suuret männyt ovat leimaa-antavia Melankadun, Juho Rissasen kadun ja laajemminkin Linnanpellon alueen kaupunkikuvalle.

 

Mikäli nyt hakemuksen kohteena olevan männyn kaatamiselle myönnettäisiin maisematyölupa, olisi tasavertaisuuden vuoksi myös alueen muiden vastaavien mäntyjen kaatamiselle myönnettävä maisematyölupa, mistä seuraava laajamittanen mäntyjen kaataminen olisi vahingollista alueen maisemakuvalle.

 

Maisema- ja kaupunkikuvan kannalta merkittävän puun kaatamiselle voidaan kuitenkin myöntää lupa, mikäli puussa on todettavissa huomattavaa kunnon heikentymistä tai se sijatsee aivan rakennuksen välittömässä läheisyydessä, minkä vuoksi puusta voi aiheutua merkittävää haittaa tai vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

 

Hakemuksessa ei ole tuotu esille puun huonokuntoisuutta. Hakemuksessa puun kaatoa perustellaan puu latvuksesta aiheutuvalla varjolla, joka heikentää rakennuksen katolla olevien aurinkopaneelien sähkön tuotantoa.

 

Kohteessa suoritetun silmämääräisen havainnoinnin perusteella hakemuksen kohteena oleva puu on hyväkuntoinen eikä voida katsoa, että puun katkeamisen riski olisi merkittävä.

 

Puusta aiheutuu varjoa aurinkopaneeleille, mutta vallitsevassakin tilanteessa aurinkopaneelien avulla pystytään tuottamaan sähköä. Ei voida katsoa, että puusta aiheutuva varjo vaikeuttaisi merkittävällä tavalla tontin asemakaavan mukaista käyttöä erillispientalojen korttelialueelle sijoittuvana tonttina.

 

Mikäli luvan hakija esittää asiantuntijalausunnon, minkä perusteella puun kunto on merkittävästi heikentynyt, voidaan asia ottaa uudelleen käsiteltäväksi.

 

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 128 §, 140 § ja 141 §

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkittiin, että tämän pykälän käsittelyn jälkeen käsiteltiin pykälä 30.

 

Selostus Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja päätöksellään 15.2.2024 § 12 ei ole myöntänyt maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaista maisematyölupaa yhden männyn kaatoon tontilta osoitteessa Melankatu 29 (297-11-19-19).

 

 Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 20.2.2024:

 

 Vaadin päätöksen kumoamista, mikä johtaisi yhden vanhan männyn     kaatamiseen Kuopion Männistössä, Melankatu 29 pientalotontilta.

 

 Perustelut:

1. Omistustontti. Päätös loukkaa mm. Suomen perustuslaissa säädettyä oikeutta yksityisomaisuuden hallintaan.

 2. Päätöksen perusteluissa on romantisoitu yksittäisten mäntyjen merkitystä Männistön kaupunginosan luonteeseen. Totta. Todellisuudessa on kysymys elinkaarensa lopussa olevista, harsuuntuneista, kenties sisältä lahoista, kuivia oksia ja neulasia kylvävistä torsoista, jotka eivät kuulu pienelle puutarhatontille vaan metsikköinä rakentamattomille joutomaille. Mielestäni noita 30 m korkeita puuryhmiä on näköpiirissä aivan riittävästi, jotta Männistö-nimi on oikeutettu.

 3. Tasavertaisuudella perustelen puunkaatoluvan saamista, koska  lähimenneisyydessä ovat ainokaisen pihamäntynsä menettäneet ainakin Melankatu 37, Melankatu 36 ja Juho Rissasenkatu 12. (tonttinaapuri J-Rissasen kadulta, syynä liika varjostus)

 4. Aurinkosähkön tuotanto. Puun varjo leikkaa paneelien (6,6 kW) tuotannosta noin puolet, koska varjostus on enimmillään juuri keskipäivällä. Saamatta jäävä puolikas olisi sekin puhdasta, uusiutuvaa energiaa, jota liikenee kesällä myös yleiseen verkkoon.

 5. Painavin pohjalla: turvallisuus.  Puun latva kaartuu asuinrakennusta kohti. Tuuli taivuttaa sitä rakennuksen päälle kaarelle. On vain ajan kysymys, milloin se katkeaa myrskypuuskan seurauksena, sillä ukkospuuskat ja myrskyt eivät ole ainakaan vähenemään päin ilmaston muuttuessa yhä epävakaampaan suuntaan. Kerran on tuuli lennättänyt tuoreen oksan pihaparkissa olleen auton katolle. Seurauksia paikkailtiin korjaamolla.