Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 22.01.2024/Pykälä 20

Kaupunginhallitus 22.01.2024 § 20  

2774/10.03.01.00/2023  

  Valmistelijat / lisätiedot:

          kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, puh. 044 718 5656
          kaupunginpuutarhuri Sari Riekkinen, puh 044 718 5711puh. 044 718 xxxx

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus kaupunginjohtaja Soile Lahti

 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kaupunkirakennelautakunta 13.12.2023 § 208 

  Valmistelijat / lisätiedot:

          kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, puh. 044 718 5656
          kaupunginpuutarhuri Sari Riekkinen, puh 044 718 5711

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy annetun vastauksen aloitteeseen ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Markus Jukarainen ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen. jossa vaaditaan selvittämään ydinkeskustan kaavoitusta koirapuiston sijoittamiselle Kuopion ydinkeskustaan (esim. kaavoitusvaiheessa olevalle Vanhan aseman alueelle).

 Keskustaa lähimmät koirapuistot ovat Niiralassa 1,5 km, Puijonlaaksossa 2,5 km sekä Saarijärvellä 3 km päässä torilta.

 Kunnallisteknisessä suunnittelussa on kartoitettu koirapuiston paikkaa keskusta-alueelle. Ruutukaava-alueen taskupuistot Koivupuisto, Sepänpuisto, Lehmuspuisto, Vaahterapuisto, Lapinlinnanpuisto, Vossikkapuisto sekä Puusepänpuisto ovat pinta-alaltaan pienimmillään 650 m2 ja suurimmillaan 1143 m2. Puistot rajautuvat rännikatuihin ja kerrostalokortteleihin. Koirapuiston etäisyys asuinrakennukseen tulee liian lyhyeksi eikä puistojen pinta-ala ole riittävä. Lisäksi taskupuistot ovat tärkeitä lähiviheralueita keskustan asukkaille tiiviissä kaupunkirakenteessa. Lukkarinpuistoon on suunniteltu pyörätalli ja Ajurinpuistossa on toimiva leikkikenttä.

 Yhtenä vaihtoehtona on tutkittu Mustinlammenpuiston eteläpuolella olevaa asemakaavassa merkinnällä YLU-1 aluetta, joka on tarkoitettu julkisten lähipalvelurakennusten ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten kortteliksi. Kaupunkisuunnittelun ja yrityspalveluiden kanta oli, että alue jätetäisiin reserviin tulevaa kaavanmukaista käyttöä varten.

 Lautakunnan keskustelussa esille tulleesta Hapelähteenpuiston vankilan puoleisesta vapaasta nurmialueesta on tullut perheiden/ystäväporukoiden paljon käytetty piknik-, oleskelu- ja puistojumppa-alue, jonka ottaminen koirapuistokäyttöön vähentäisi puiston ei-rakennettujen toiminta-alueiden määrää huomattavasti.

  Mahdolliset alueet koirapuistolle löytyvät Kuopionlahdelta Maria Jotunin puistosta (karttaliite 1). Puistossa on useampia laajoja nurmialueita, joita käytetään erilaisiin pallopeleihin. Siellä järjestetään myös  puistojumppaa ja erilaisia taistelulajien ja tanssin harjoituksia. Lähinnä Tasavallankatua oleva nurmialue sopii kooltaan ja muodoltaan mahdolliseksi koirapuiston paikaksi. Haittapuolena tässä paikassa on se, että alueelle on Kuopionlahden hotellihankkeen yhteydessä suunniteltu muuta maankäyttöä, jolloin paikka voi jäädä väliaikaiseksi.

 Toinen mahdollinen alue koirapuistoksi löytyy Alavanhovintien ja Raviradantien välistä Peitsalonrinteen puistoalueelta. Ympärillä on puustoa ja tasainen kenttäalue. Ongelmaksi voi muodostua koirapuiston läheisyys vieressä oleviin omakoti- ja kerrostaloihin. Etäisyys olemassaolevaan Alavanpuistoon on myös pieni.

 Kolmas mahdollinen paikka koirapuistolle voisi olla Väinölänniemellä Peräniemen kärjessä. Alue on yksi Kuopion vanhimmista kansanpuistoista. Se on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jossa kasvaa vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä. Niemen kärki on arvometsää, josta joutuisi kaatamaan muutamia puita koira-aidan rakentamiseksi.

 Kunnallisteknisen suunnittelun pohdinnassa paras vaihtoehto mahdolliseksi koirapuistoksi on Maria Jotunin puisto. Arvioidut kustannukset koirapuiston toteuttamiselle ovat tässä vaiheessa 50 000 - 80 000 euroa. Mikäli alue sopii kaupunginvaltuustolle toteutettavaksi mahdollisesti väliaikaisenakin, niin suunnittelua voi jatkaa tarkempien kustannusten selvittämiseksi. Kaupunkirakennelautakunta voi jatkossa hyväksyä esitetyt suunnitelmat nähtäville asetettavaksi ja hyväksyä hankkeen suunnittelun jälkeen investointiohjelmaan.

Vaikutusten arviointi -

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kaupunkirakennelautakunta 25.10.2023 § 160 

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen, puh. 044 718 5656
          Kaupunginpuutarhuri Sari Riekkinen, puh 044 718 5711

puh. 044 718 5711

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen.

Päätös Markus Jukarainen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Lautakunta yksimielisesti palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.

Esitys Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen

 Esitän, että kaupunkirakennelautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen  kaupunginvaltuustolle oheisen vastauksen koirapuiston sijoittamisesta Kuopion ydinkeskustaan.

Selostus Markus Jukarainen ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen, jossa  vaaditaan selvittämään ydinkeskustan kaavoitusta  koirapuiston sijoittamiselle Kuopion ydinkeskustaan (esim. kaavoitusvaiheessa olevalle Vanhan aseman alueelle).

 Aloitteen mukaan ydinkeskustan asukkailta on tullut jo pidempään lukuisia toiveita koirapuiston saamiseksi keskustaan.

 Aloitteessa tuodaan esille, että koirapuisto on aidattu alue, jossa koiria voi pitää kytkemättä, mutta kuitenkin ulkoiluttajiensa valvonnassa. Koirapuistot tarjoavat koirille mahdollisuuden liikkua vapaana sekä mahdollistavat keskinäisen sosiaalisen leikin. Koirapuistossa myös ulkoiluttajat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saavat vinkkejä koiraharrastuksesta.

 Aloitteen mukaan koira-aitaukset rakennetaan metsäiseen maastoon ja siellä voi olla erilaisia juoksureittejä kivien ja pölkkyjen yli. Kennelliiton vähimmäisvaatimukset koira-aitausten varustuksesta ovat 1 300 l syväsäiliö tai kompostori koirien jätöksille, 60 l sekäjäteastiat, penkkejä ulkoiluttajille, valaistus, hiekoitushiekka-astia, lapioita edellä mainittujen asioiden käyttöön sekä opastaulu koirapuiston säännöistä. Isommissa koirapuistoissa on omat aitaukset pienille ja isoille koirille.

 Aloitteessa sanotaan koirien määrän lisääntyneen Kuopiossa vahvasti. Keskustassa on noin 11 000 taloutta. Valtakunnallisen tilaston mukaan noin 22 % talouksista on koira. Esimerkkinä Helsingissä on koirapuistoja 100, Tampereella 18 (joista yksi ydinkeskustassa), Kuopiossa 14 kpl.

 Aloitteessa tuodaan esille, että ydinkeskustaa lähimpänä olevat koirapuistot sijaitsevat Vahtivuoresta 2 km päässä Niiralassa ja 2,5 km päässä Saarijärvellä. Edestakainen matka on pienelle koiralle liian pitkä ja vaatisi auton, jota monella keskustassa asuvalle ei ole käytössä.

  Aloitteen mukaan koiralla on suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin, se auttaa mielenvireyteen, fyysisiin toimintoihin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen.

 Koirapuisto keskustassa on keino parantaa asukkaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

 Kaupunkialueella on 7 kaupungin rakentamaa ja ylläpitämää koirapuistoa: Alavanmäen, Inkilänmäen, Litmasenlammen, Neulamäen, Rypysuon, Saarijärven ja Sammakkolammen koirapuistot. Loput 6 koirapuistoa ovat asukasyhdistysten ylläpitämiä.

 Koirapuisto tarvitsee vähintään 1 500 m2 alueen. Pienten ja isojen koirien jaettu puisto vaatii tilaa vielä enemmän. Suurimmista kaupungeista esim. Helsinki ja Tampere esittävät koirapuiston tavoitekooksi 3 000 - 5 000 m2. Koira-aitaus on mahdollista tehdä pienemmälle alueelle, mutta pienessä aitauksessa koirien liikkuminen on rajatumpaa ja mahdolliset konfliktit koirien kesken yleisempiä.

 Koirapuiston rakentamiskustannukset riippuen rakennuspaikasta ovat noin 50 000 - 80 000  €.

 Maankäytön suunnittelulla voidaan taata koirille ja koiranomistajille riittävät ulkoilumahdollisuudet tai toisaalta mahdollisuuksia voidaan merkittävästi rajoittaa. Koiranomistajan kannalta olennaista on, että kaavoituksella turvataan sujuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, riittävän laajat puistot ja muut viheralueet sekä varataan tilaa koirille tarkoitetuille alueille, kuten koirapuistoille ja koirien koulutuspaikoille.

 Kunnallisteknisessä suunnittelussa on tutkittu koirapuiston sijoitusmahdollisuuksia ruutukaava-alueelle jo aiemmin tulleiden asukaspalautteiden vuoksi. Väinölänniemellä kaavamerkintä  V/s tai Myllykallionpuistossa kaavamerkintä VP, P voisi olla mahdollinen paikka koirapuistolle.

 Strategisessa maankäytössä on meneillään keskustan osayleiskaavan laadinta. Suunnittelualueena on keskustan ruutukaava-alue sekä Hatsalan ja Keskuskentän alueet. Osayleiskaavassa luodaan periaatteet asemakaavoitukselle ja muulle yksityiskohtaiselle suunnittelulle.

 Aloitteessa vaadittiin selvittämään koirapuiston paikkaa ydinkeskustaan esim. kaavoitusvaiheessa olevalle Vanhan aseman alueelle. Senaatti Kiinteistöjen ja Bonava Oy:n tavoitteena on toteuttaa asuin- ja liiketilarakentamista vanhan aseman alueelle. Asemakaavoituksen mukaan asemakaavoihin ei tehdä yksittäisiä merkintöjä koirapuistolle. Koirapuiston sijoitusmahdollisuuksia voidaan jatkossa tutkia alueelle tulevalle P,VP/VL- alueelle sekä myös muille keskustan läheisyydessä oleville alueille. Kovin todennäköistä ei sopivan alueen löytyminen keskustasta kuitenkaan ole.

 Sopivan alueen löytymisen lisäksi on otettava huomioon tämänhetkiset resurssit. Tällä hetkellä koirapuistoverkoston täydentämiselle ei ole mahdollisuuksia. Sopivan alueen löytymisen yhteydessä asiaan voidaan kuitenkin palata.

Vaikutusten arviointi -