Kuulutus 2024/1724

Viite: lausuntopyyntö 12.11.2024

Kuopion kaupungin asemakaavoitus pyytää Pohjois-Savon alueellisen vastuumuseon (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) lausuntoa Itkonniemi I:n asemakaavan muutosluonnosaineistosta. Alueellinen vastuumuseo on lausunut kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 22.6.2023. Kaavamuutoksen tavoitteena on muun muassa tutkia kerrostalovaltaisen asumisen ja sitä tukevien palveluiden sijoittamista suunnittelualueelle.

Asuinpientaloja ja erillispientaloja koskevista korttelialueista

Suunnittelualueen pohjoisosa rajautuu Itkonniemenkatuun, jonka varrella sijaitsee ryhmä tyyppitaloja. Muutosluonnoksessa hyvin säilynyt erillispientalojen korttelialue osoitetaan säilytettäväksi ympäristöksi (AO/s). Suunnittelualueelle sijoittuu lisäksi myös inventoidut asuinrivitalo (1950-luku), asuinpientalo (1950-luku) sekä tehtaanjohtajan asuintalo (v.1944), jotka osoitetaan kukin suojeltaviksi rakennuksiksi sr-merkinnällä. Suojelumerkintöjen määräyksiä oletettavasti tarkennetaan kaavatyön edetessä. Itkonniemenkadun tyyppitaloryhmän suojelutavoitteita olisi tarkennettava, jotta ympäristön lisäksi asemakaava tukisi myös korttelialueella olevien rakennuksien säilymistä. Kuopion kulttuuriympäristö – Strategia ja hoito-ohjeet-ohjelmassa esitetään rakentamistapaohjeen laatimista Itkonniemen pientaloalueelle. Rakennuksia ei ole tiettävästi inventoitu.

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueista

Itkonniemen teollisuusalueella sijaitsee eri-ikäistä rakennuskantaa. Vanhat rakennukset ovat osin julkisivuineen peittyneet myöhemmin rakennettujen laajennusosien taakse. Varhaisimmat osat ovat peräisin vuodelta 1923, mutta laajennusosia on rakennettu vielä 1990-luvulla. Suunnittelualueen historiaa esitellään muun muassa kaavamuutosaineistoon kuuluvassa vuonna 2017 valmistuneessa rakennushistoriaselvityksessä (Itkonniemen teollisuuskiinteistö, Kuopio, Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy).

Kaavarunkoluonnoksissa ei esitetä suojelumerkintöjä tehdasalueen rakennuksille. Nähtävillä olevat luonnosvaihtoehdot tarkastelevat säilytettäviä rakennuksia ja niiden käyttötarkoituksia ikään kuin ideatasoisesti. Menettelytapa on joskin poikkeava, sillä luonnosvaiheessa suunnitelmat voivat toisinaan olla jo hyvinkin tarkkoja. Säilytettävien rakennuksien rakennusalat ja julkisivut hahmottuvat kaavarunkoluonnoksista sekä havainnekuvista, mutta vaikutuksia suhteessa kulttuuriympäristöarvoihin on kaavan luonnosaineistosta haasteellisempaa arvioida.

Muutosluonnosaineistoiksi on valikoitunut kolme erilaista vaihtoehtoa, joissa kaikissa suunnittelu on suurelta osin purkavaa. Suunnitelmavaihtoehdot kuitenkin muistuttavat toisiaan monelta osin, sillä niissä tutkitaan ainakin osittaisesti tulitikku-/vaneritehdasrakennuksen, varastorakennuksen sekä tehdasympäristöön kuuluvaa savupiipun säilyttämistä. Suojelutavoitteiden osalta vaihtoehdot poikkeavat toisistaan suunniteltujen käyttötarkoituksien osalta sekä siinä, kuinka suuri osa kustakin säilytettävästä rakennuksesta on tarkoitus säilyttää. Kulttuuriympäristöarvojen säilymisen näkökulmasta olisi yksi vaihtoehdoista voinut olla myös olevaa rakennuskantaa säilyttävämpi, jossa olisi voitu tutkia myös vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia.

Kunto ja korjattavuus

Suunnittelualueen rakennuskantaan tutustuttiin kävelykierroksella 9.8.2023. Yhtenä alustavana suojelutavoitteellisena suuntaviivana pidettiin teollisuusalueen vanhimpien ja arvokkaimpien osien säilyttämistä. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut myöhemmin toimitettuun kuntoaineistoon. Kaavarunkoluonnoksissa esitellään säilyttäviä vaihtoehtoja erilaajuisina, mutta aineistosta ei varsinaisesti käy ilmi, mihin kunkin vaihtoehdon esitys perustuu.

Kuitulevytehdas (v.1943/1947) arvioidaan toimitetussa kuntotutkimusaineistossa niin huonokuntoiseksi, ettei säilyttävä vaihtoehto tule kyseeseen. Myös konttorirakennuksen (v.1964) huonokuntoisuuden vuoksi, esitetään valmisteluaineistossa rakennuksen purkamista. Alueellinen vastuumuseo arvioi, että tehdyt kuntoselvitykset tulitikku-/vaneritehtaasta ja varastorakennuksesta ovat laadultaan kattavia. Massiivitiilirakenteisten julkisivujen vaurioitumistapa on rakennuksissa samankaltainen, mutta julkisivut ovat edelleen korjattavissa. Myös betoniset runkorakenteet ovat ainakin osin säilytettävissä.

Kolmessa kaavarunkoluonnoksessa esitetään 1920-luvulta olevan savupiipun säilyttämistä tai osittaista säilyttämistä. Toimitetussa kuntoaineistossa savupiipun kunto arvioidaan muurattujen osien kannalta ainakin osin vaurioituneeksi, mutta toisaalta piipun perustuksissa ei ole havaittu vaurioitumista. Kuntoarvioi perustuu valokuva-aineistoon, jossa vaurioitumista ei paikanneta ainakaan kaikilta osin.

Yhteenvetona toimitetusta kuntoaineistosta voidaan päätellä, että nykyisellään teollisuusympäristöön kuuluvien, ja kaavan luonnosaineistossa nostettujen säilytettävien rakennuksien kokonaisuus (tehdasrakennus, varastorakennus ja savupiippu) on mahdollista säilyttää ja kunnostaa.

Suojelutavoitteiden tarkentuminen

Alueellinen vastuumuseo arvioi, että asemakaavan muutoksen tulisi osaltaan myös arvioida sitä, mikä ympäristössä on tärkeää ja säilyttämisen arvoista. Nähtävillä olevat kaavarunkoluonnokset esittelevät suunniteltavaa ympäristöä pintapuolisesta, ja esimerkiksi havainnekuva-aineistot selostuksineen eivät ole laajuudeltaan keskenään vertailukelpoisia. Havainnekuva-aineistoa tulisi alueellisen vastuumuseon näkemyksen mukaan olla esitettyä kattavammin.

Kulttuuriympäristöarvojen säilymisen kannalta kestävä ja puollettava vaihtoehto olisi sellainen, jossa kulttuuriympäristöarvot ohjaisivat suunnittelua. Nähdyt kaavarunkoluonnokset esittävät osittaista purkamista sellaisiin rakennuksiin, jotka suunnittelun aiemmissa vaiheissa on arvioitu kokonaisuuden kannalta tärkeiksi, ja joiden säilyttäminen olisi toimitetun kuntoaineistomateriaalin mukaan mahdollista. Osittaisiin purkamissuunnitelmiin liittyy niin ikään uusia laajennusosia, joita ei havainnollisteta riittävällä tavalla nähtävillä olevassa kaava-aineistossa.

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Kuopion kaupungin asian-
hallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.