Kaupunkirakennelautakunta
Pöytäkirja 15.11.2023/Pykälä 171

Kaupunkirakennelautakunta 15.11.2023 § 171  

4026/08.00.00/2023  

  Valmistelijat / lisätiedot:

           kaupungininsinööri Ismo Heikkinen puh. 044 718 5656

  suunnitteluinsinööri Hanna Myllynen, puh. 044 718 5333

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että suunnittelupäällikön 30.5.2023
§ 97 mukainen päätös otetaan takaisin käyttöön. Alueella on jatkossa voimassa kolmen tunnin aikarajoitus arkisin klo 8-21. Muutoin pysäköinti on rajoituksetonta (öisin ja viikonloppuisin). Aikarajoitus ei kuitenkaan koske asianmukaisella pysäköintitunnuksella pysäköiviä eli Rönön pysäköintiluvalla pysäköiviä. Pysäköintiluvalla ei jatkossa ole erikseen osoitettuja pysäköintipaikkoja, vaan järjestelmä on jatkossa enemmän asukaspysäköintiluvan kaltainen järjestelmä. Pysäköinti mahdollistetaan, mutta se ei kuitenkaan takaa pysäköintipaikkaa.

Jatkossa pysäköintitunnukseen ovat oikeutettuja vain ne kiinteistöt/tilat, jotka ovat osayleiskaavassa tarkoitettu vakituiseen asumiseen sekä sellaiset kiinteistöt/tilat, jotka ovat ennen maistraattien yhtenäistämisohjetta saaneet tehtyä vakituisen osoitteenmuutoksen vapaa-ajan asunnolle. Kun näiden vapaa-ajan asuntojen osalta kiinteistö siirtyy seuraavalle omistajalle, seuraavat omistajat eivät voi muuttaa kiinteistöön vakituisesti, koska rakennus on vapaa-ajan asunto. Vakituiseen asumiskäyttöön muuttaminen vaatisi ensin asemakaavasta poikkeamisen sekä rakennuslupaprosessin. Kaupungilla ei ole velvollisuutta osoittaa pysäköintipaikkaa sellaisiin vapaa-ajan kiinteistöihin, joille osoitteen muutos on tehty maistraattien yhtenäistämisohjeen käyttöönoton jälkeen.

Lupia myydään kuitenkin edelleen vain yksi kappale kiinteistö/tila. Kiinteistöjen tiedot saadaan paikkatietojärjestelmästä ja lista toimitetaan Kuopion Pysäköinnille vuosittain.

Kaupungilla ei myöskään ole velvoitetta järjestää vapaa-ajan asuntojen pysäköintiä. Saarikiinteistöjen omistajat voivat hankkia venepaikan venesatamista tai keskitetyistä soutu- tai puistovenepaikoista. Venesatamia sekä soutu- ja puistovenepaikkoja on kattavasti tarjolla eri puolilla kaupunkia. Yleensä ko. alueilla on vapaata pysäköintitilaa venepaikan haltijoille ja näin ollen ei tarvita erillistä lupajärjestelmää.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Oikaisuvaatimus koskee suunnittelupäällikön 17.8.2023 §130 päätöstä koskien Varvisaarentien pysäköintiä.

17.8.2023 päätöksellä kumottiin suunnittelupäällikön 30.5.2023 § 97 mukainen päätös ja palattiin aikaisempaan 8.6.2021 § 21 päätöksen mukaiseen järjestelyyn. Viimeisimmän päätöksen myötä poistettiin kolmen (3) tunnin aikarajoitus, joka oli voimassa arkisin klo 8 - 21 välisenä aikana. Osa paikoista oli varattu pysäköintitunnuksella pysäköiville. Vuodelta 2021 olevassa järjestelyssä, johon palattiin, on pysäköintiluvan mukaisia paikkoja osoitettu yhdeksän (9) kappaletta. Loput pysäköintipaikat on rajattu henkilö- ja pakettiautoille ilman aikarajoitusta, lukuunottamatta alueen päädyssä olevia pysäköintipaikkoja, joita voi käyttää ainoastaan kesäaikaan. Päätöksessä linjattiin, että mikäli pysäköintilupia myydään enemmän kuin pysäköintiluvan mukaisia autopaikkoja on, siirretään liikennemerkkejä siten, että alueelta löytyy pysäköintilupia vastaavaa määrä autopaikkoja luvan haltijoille. Lisäksi päätöksessä tarkennettiin, että jatkossa pysäköintiluvan voivat hankkia vain sellaiset Varvi-, Tiili-, Neula-, Honka-, Seitsemänpuun- tai Lehtosaaren asukkaat, jonka kiinteistö/tila on tarkoitettu vakituiseen asumiseen. Ko. tiedot tarkistetaan kaupungin paikkatietojärjestelmän rakennustiedoista vuoden alussa, ja listaus toimitetaan Kuopion pysäköintiin. Kullekin kiinteistölle voidaan myydä yksi lupa.

Oikaisuvaatimuksessa pyydetään tarkentamaan asukaspysäköintilupien viranhaltijapäätöstä koskien asukkaita, joiden kiinteistöt/ tilat on tarkoitettu vakituiseen asumiseen. Oikaisuvaatimuksessa pyydetään huomioimaan sellaisten vakinaisten asukkaiden asukaspysäköintiluvat, jotka ovat rakennustiedoissa merkitty vapaa-ajan kiinteistöiksi/ tiloiksi. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että nämä asukkaat ovat asuneet kiinteistöissä ympärivuotisesti vuosikymmeniä. Asian huomioiminen on tärkeää, koska lähisaarissa on monia vakituisen asumisen kiinteistöjä/tiloja, jotka ovat kesäasuntokäytössä ja näin ollen eivät olisi oikeutettuja saamaan asukaspysäköintilupaa, eli luvat edelleenkin myönnettäisiin vain vakituisille saarien asukkaille.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittu kolme kiinteistöä, joille pyydetään oikeutta saada pysäköintilupa. Rakennustietojen perusteella kohdistettuna yksi näistä on omakotitalo ja kaksi ympärivuotiseen käyttöön soveltuva vapaa-ajan asuinrakennuksia. Viimeisimmän päätöksen mukaan kiinteistö, jossa kyseessä on omakotitalo, olisi oikeutettu ostamaan pysäköintiluvan, kun taas vapaa-ajanasunto kiinteistöt eivät. Osayleiskaavatasolla tarkasteltuna yksi näistä sijaitsee virkistysalueelle, jolla ympäristö säilytetään (V/s). Ko. rakennus on myös määritelty rakennukseksi, joka voidaan säilyttää ja sallia rakennuksen peruskorjaus. Kaksi muuta sijaitsevat RA-1 alueella eli loma-asuntojen alueeksi määritetyllä alueella.

Aiemmat päätökset Varvisaarentien pysäköintialueen järjestelyjä on käyty läpi useampaan otteeseen lähisaarten osalta.

-        18.8.2004 Kaupungininsinöörin päätöksellä päätettiin, että osa Varvisaarentien päässä olevien pysäköintialueen paikoista merkitään asukaspysäköintikäyttöön, ja että Rönön lähisaarten (Varvi-, Tiili-, Neula- ja Honkasaaren) asukkaille voidaan myöntää tilakohtainen asukaspysäköintitunnus. Ko. päätöksessä on todettu, että keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa Rönön lähisaariin on osoitettu paikkoja ympärivuotiseen asumiseen. Pysäköinti em. alueelle järjestetään kaupungissa käytössä olevaa asukaspysäköintiperiaatetta noudattaen Varvisaarentien itäpäässä olevalle pysäköintialueelle. Ko. päätöksessä on mainittu, että: "Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa Rönön lähisaariin on osoitettu 15 paikkaa ympärivuotiseen asumiseen. Pysäköinti em. alueelle järjestetään kaupungissa käytössä olevaa asukaspysäköintiperiaatetta noudattaen Varvisaarentien itäpäässä olevalle pysäköintialueelle.". V.2004 päätöksessä otsikko on muodossa "ympärivuotisten asukkaiden".

-        17.8.2007 päätettiin lisätä pysäköintiluvalla osoitettujen pysäköintipaikkojen määrää, mutta samalla pysäköintitunnuksen käyttöä rajattiin niin, ettei tunnus ollut enää tilakohtainen vaan siihen pystyi merkitsemään kolmen eri auton rekisteritunnukset.

-        Keskustan asukaspysäköintijärjestelmää koskevassa kaupunkirakennelautakunnan 2.12.2015 § 210 tekemässä päätöksessä puolestaan on päätetty, että asukaspysäköintitunnukseen voi jatkossa merkitä vain yhden rekisteritunnuksen. Koska Rönön lähisaaren asukkaiden asukaspysäköintijärjestelyihin on vuonna 2007 kaupungininsinöörin päätöksellä päätetty soveltaa asukaspysäköintijärjestelmän ehtoja, koskee lautakunnan joulukuussa 2015 tekemä päätös myös Rönön lähisaarten vakituisten asukkaiden pysäköintiä.

-        30.3.2016 tehdyssä kaupungininsinöörin päätöksessä päätettiin, että Rönön lähisaarten (Varvi-, Tiili-, Neula- ja Honkasaarten) vakituisien asukkaiden on mahdollista hankkia keskustan asukaspysäköintitunnusta vastaava, mutta kuitenkin tilakohtainen pysäköintitunnus, joka oikeuttaa pysäköimään Varvisaarentien päässä olevalla, liikennemerkein erikseen merkityllä pysäköintialueella.

-        Suunnittelupäällikön 8.6.2021 § 21 mukaisessa päätöksessä pysäköintiluvan mukainen määrä on muutettu seitsemästä autopaikasta yhdeksään, jotta kaikille luvan haltijoille löytyy pysäköintipaikka.

-        Suunnittelupäällikön päätöksellä (30.5.2023 § 97/2023) muutettiin pysäköintipaikoille kaupunkirakennelautakunnan periaatepäätöksen mukainen aikarajoitus, joka rajoittaa pysäköinnin kolmeen tuntiin arkisin klo 8- 21. Muutoin pysäköinti on rajoituksetonta (öisin ja viikonloppuisin). Aikarajoitus ei kuitenkaan koske asianmukaisella pysäköintitunnuksella pysäköiviä. Ratkaisuun päädyttiin, koska asukaspysäköintilupia oli enemmän kuin paikkoja, toisaalta on nähty tarvetta vieras- ja virkistyskäytön pysäköintiin etenkin, kun alueella on voinut olla muutakin pitkäaikaista pysäköintiä (ns. "kakkos"autojen pysäköintiä). Aikarajoitus perustuu Kaupunkirakennelautakunnan 8.6.2016 § 97 linjaukseen ja on yleisesti käytetty asuinalueiden yleiseen käyttöön tarkoitetuilla pysäköintipaikoilla.

-        17.8.2023 kumottiin suunnittelupäällikön 30.5.2023 § 97 mukainen päätös (kolmen (3) tunnin aikarajoitus arkisin klo 8-21) ja palattiin aikaisempaan 8.6.2021 §21 päätöksen mukaiseen järjestelyyn. Ko. järjestelyssä pysäköintiluvan mukaisia paikkoja on osoitettu yhdeksän (9) kappaletta. Loput pysäköintipaikat on rajattu henkilö- ja pakettiautoille ilman aikarajoitusta, lukuun ottamatta alueen päädyssä olevia pysäköintipaikkoja, joita voi käyttää ainoastaan kesäaikaan. Mikäli pysäköintilupia myydään enemmän kuin pysäköintiluvan mukaisia autopaikkoja on, siirretään liikennemerkkejä siten, että alueelta löytyy pysäköintilupia vastaavaa määrä autopaikkoja luvan haltijoille. Jatkossa pysäköintiluvan voivat hankkia vain sellaiset Varvi-, Tiili-, Neula-, Honka-, Seitsemänpuun- tai Lehtosaaren asukkaat, jonka kiinteistö/tila on tarkoitettu vakituiseen asumiseen. Ko. tiedot tarkistetaan kaupungin paikkatietojärjestelmän rakennustiedoista vuoden alussa, ja listaus toimitetaan Kuopion pysäköintiin. Kullekin kiinteistölle voidaan myydä yksi lupa.

Liikennesuunnittelussa on tulkittu alkuperäistä v.2004 päätöstä siten, että päätöksessä tarkoitettaisiin nimenomaan lähisaarissa olevia vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja, vaikkakin päätöksessä puhutaan ympärivuotisesta asumisesta. Alkuperäisessä päätöksessä on maininta, että asiakkaan tulee varautua todistamaan asuvansa ko. alueella.

Ilmeisesti v.2014 maistraatit ovat ottaneet käyttöön yhtenäistämisohjeen, jonka mukaan vapaa-ajan asunnoksi määritettyä asuntoa ei voida kirjata väestötietojärjestelmään henkilön vakituiseksi asunnoksi. Jos viralliset kirjat siirtää kuitenkin, menee se tällöin väestötietojärjestelmään ryhmään "vailla vakinaista asuntoa". Vapaa-ajan asunnon osoite voidaan kuitenkin merkitä muuttajan pyynnöstä postiosoitteeksi väestötietojärjestelmään. Tätä asiaa on selvitetty internetistä. Maistraatin eli nykyisen digi- ja väestörekisterin sivuilta ei ko. tietoa löydetty. Ko. sivuilla on annettu kuitenkin seuraava ohjeistus muuttoilmoitusta tekevälle: " Vapaa-ajan asunnon osoitetta ei voi tallentaa vakinaiseksi osoitteeksi väestötietojärjestelmään."  

Ennen vuotta 2015 pystyi siis tekemään osoitteenmuutoksen vakituisesti vapaa-ajan asuntoon ilman, että se edellytti rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista. Nykyisin näin ei voi toimia, vaan vakituisen osoitteenmuutoksen tulisi edellyttää rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi/omakotitaloksi edellyttäisi kaavasta poikkeamisen sekä rakennusluvan käyttötarkoituksen muutoksen. Pelkkä vakituisen osoitteen muuttaminen ei tee loma-asunnosta vakituiseen asumiseen tarkoitettua nykyisin, vaikka ennen vuotta 2015 on voinut muuttaa vakituisesti loma-asuntoon. Näissä tapauksissa rakennus on edelleen rakennustiedoissa loma-asunto. Liikennesuunnittelussa ei ole tarkkaa tietoa, onko lupaa myytäessä voitu tarkistaa kiinteistön käyttötarkoitus tai muu virallinen asuminen kohteessa.

V. 2022 on käsitelty toisaalla kaupungissa veneen säilyttämistä kesämökille kulkemista varten ja päätöksessä on otettu kantaa myös pysäköintiin. Tuolloin on todettu kaupunkirakennelautakunnan päätöksessä (29.6.2022 §86): " Telarantarantapaikalle ei osoiteta erillistä autopaikkaa eikä tieyhteyttä." Ko. päätöksen yhteydessä on todettu myös "Saarikiinteistöjen omistajat ovat hankkineet venepaikan venesatamista tai keskitetyistä soutu- tai puistovenepaikoista. Venesatamia sekä soutu- ja puistovenepaikkoja on kattavasti tarjolla eri puolilla kaupunkia." Yleensä ko. alueilla on vapaata pysäköintitilaa venepaikan haltijoille ja näin ollen ei tarvita erillistä lupajärjestelmää. Ko. päätöksessä myönnyttiin siihen, että asiakas sai telarantavenepaikan, mutta ei erillistä autopaikkaa eikä tieyhteyttä.

Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava

Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava on hyväksytty 20.6.2002. Alla olevassa kuvassa on ote osayleiskaavasta sekä merkintöjen selitykset AO-3 sekä RA-1 merkintöjen osalta.

Oheiseen taulukkoon on koottu yleiskaavakartan perusteella tiedot rakennuspaikkojen määrästä. Paikkatietorekisteristä on tarkistettu rakennustietojen mukaan rakennuksen käyttötarkoitus.

Oheisessa taulukossa on koottu rakennustietojen mukainen rakennusten luokittelu.

Oheisten yhteenvetojen perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä lähisaarissa on yhteensä 13 omakotitaloa, mutta erillispientalojen rakennuspaikkoja on määritelty osayleiskaavassa yhteensä 16.

Strategisesta maankäytöstä pyydettiin myös tarkastelua alueesta omakotitalo- ja vapaa-ajanasuntojen jakaumasta sekä rakennusten lukumäärästä, joissa asutaan vakituisesti.

Kuten jo aiemmin todettiin, ennen vuotta 2015 pystyi tekemään osoitteenmuutoksen vakituisesti vapaa-ajan asuntoon ilman, että se edellytti rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista. Tällaisissa tapauksissa henkilöt ovat "vailla vakinaista asuntoa"- rekisterissä. Nykyisin näin ei voi toimia ilman rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi/omakotitaloksi edellyttäisi kaavasta poikkeamisen sekä rakennusluvan käyttötarkoituksen muutoksen. Pelkkä vakituisen osoitteen muuttaminen ei tee loma-asunnosta vakituiseen asumiseen tarkoitettua. Tällä hetkellä ei pystytä varmuudella sanomaan, onko v.2004 päätöksessä kuitenkin ollut lukumäärässä kaikki sellaiset kiinteistöt/tilat, joilla on ollut saareen vakituinen osoite.

V.2000 voimaan tulleessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa todetaan, että rakennuksen pääkäyttötarkoituksen määrittelee myönnetty lainvoimainen rakennuslupa. Rakennuksen pääkäyttötarkoitusta ei määrittele se, että jos jossain vaiheessa on saatu ilmoitettua rekisteriin virheellistä tietoa. Eli rekisterin virheellinen tieto ei määritä rakennuksen pääkäyttötarkoitusta vaan myönnetty lainvoimainen rakennuslupa määrittää käyttötarkoituksen, eli onko kysymyksessä vapaa-ajanasunto vai ympärivuotinen asunto. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee tarkasti itse rakennukselta ja rakennuspaikalta vaaditut ominaisuudet. Rakennuksella täytyy olla tiettyjä teknisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät muun muassa rakenteiden lujuuteen ja vakauteen, paloturvallisuuteen, hygieniaan, käyttöturvallisuuteen, meluntorjuntaan sekä lämmöneristykseen. Näiden lisäksi on otettava huomioon myös tietyt rakennusmääräyskokoelman määräykset, jotka koskevat muun muassa huonekorkeutta, ovien leveyttä ja korkeutta, lämmitystä, ilmanvaihtoa sekä keittiö- ja pesutiloja. Viranomaisten on siis katsottava laissa vaaditut kriteerit ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää. Lisäksi kunnalla on velvollisuus järjestää kuntalaisilleen tietyt palvelut (esim. lastenhoito, koulukyydit, jätehuolto, vanhusten palvelut), vaikka nykyinen asukas ei kunnan palveluita haluaisikaan ja luopuisi niistä vapaaehtoisesti. Vakituisen asunnon status säilyy kuitenkin esimerkiksi asunnon myymisen jälkeen, ja tämän jälkeen kunta on velvollinen järjestämään seuraaville asukkaille.

Strategisesta maankäytöstä saatujen tietojen mukaan kahdella kohteella, joita oikaisuvaatimus koskee, on se tilanne, että asukkaat ovat ilmeisesti tehneet osoitteenmuutoksen ympärivuotiseen vapaa-ajanasuntoon ennen maistraattien yhtenäistämisohjeen käyttöönottoa.

Kaupungin valta tehdä päätöksiä omasta alueestaan

Katu- ja yleisillä alueilla olevien liikenneolosuhteiden toteuttaminen perustuu asemakaavoitukseen ja erikseen tehtyihin katu- ja liikennemerkkisuunnitelmiin. Tältä osin kyseessä on kunnan julkisen vallan käyttöön liittyvä tehtävä.

Kyseessä on julkisen vallan käyttöön liittyvä päätös, joka voidaan tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella eli tavalla, jonka kunta katsoo tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi. Näin ollen kunta ei ole asiaa käsitellessään tai päätöstä tehdessään oikeudellisesti sidottu edes kuntalaisten mielipiteisiin tai etenkin ko. alueella asuvien osalta ns. enemmistön mielipiteisiin vaan kunta voi tehdä päätöksen kuntalaissa säädettyyn harkintavaltaansa perustuen ns. tarkoituksenmukaisuussyillä. Näin ollen asiassa ei ole tapahtunut virhettä tai laiminlyöntiä tai lainvastaisuutta, vaikka kunnan tekemä päätös poikkeaisi kuntalaisten antamien mielipiteistä tai mielipiteensä antaneiden enemmistön mielipiteistä.

Viimeisintä päätöstä postitettaessa oli tapahtunut erhe. Päätös oli tarkoitus lähettää kaikille lähisaarten kiinteistöille/tiloille tiedoksi, mutta päätös oli erheellisesti jäänyt lähettämättä Lehtosaaren kiinteistöille/tiloille. Osa asukkaista kuitenkin lienevät saaneet tietoa asiasta muilta lähisaarten henkilöiltä. Kaupunki pahoittelee tapahtunutta.

Yhteenveto Alkuperäisessä v.2004 päätöksessä on mainittu, että Rönön lähisaariin on osoitettu 15 paikkaa ympärivuotiseen asumiseen. Asioiden selvittämisen jälkeen liikennesuunnittelu ei voi varmuudella sanoa, onko alkuperäisessä päätöksessä tarkoitettu vakituiseen asumiseen soveltuvia rakennuspaikkoja vai myös sellaisia rakennuspaikkoja, joihin silloinen maistraatti on hyväksynyt vakituisen osoitteen muuttamisen.

Kaupungin tehtävä ei ole järjestää vapaa-ajan asunnoille pysäköintiä. Rönön lähisaarten vakituisen asumisen osalta noudatetaan asukaspysäköintiperiaatteita v.2004 päätöksen mukaisesti.

Strategisesta maankäytön suunnittelusta saatujen tietojen mukaan kahdella kohteella, joita oikaisuvaatimus koskee, on se tilanne, että asukkaat ovat tehneet osoitteenmuutoksen ympärivuotiseen vapaa-ajan asuntoon ennen maistraattien yhtenäistämisohjeen käyttöönottoa. Näiden osalta muutos ei vaatinut rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta ja he ovat voineet asua vapaa-ajan kiinteistössä vakituisesti.

Tilanne lupien myöntämisen kannalta on hankala. Lupaa myytäessä on vaikea todentaa, ketkä ovat oikeutettuja pysäköintiluvan saamaan. Jatkossa pysäköintiluvan voivat hankkia sellaiset kiinteistöt tai tilat, jotka ovat rakennustietojen perusteella tarkoitettu vakituiseen asumiseen (omakotitalo) sekä sellaiset kiinteistöt/tilat, jotka ovat ennen maistraattien yhtenäistämisohjetta saaneet tehtyä vakituisen osoitteenmuutoksen vapaa-ajan asunnolle. Kun näiden kiinteistöjen osalta kiinteistö siirtyy seuraavalle omistajalle, seuraavat omistajat eivät voi muuttaa kiinteistöön vakituisesti, koska rakennus on vapaa-ajan asunto. Vakituiseen asumiskäyttöön muuttaminen vaatisi ensin asemakaavasta poikkeamisen sekä rakennuslupaprosessin.

Lupia myydään edelleen vain yksi kappale kiinteistö/tila. Kiinteistöjen tiedot saadaan paikkatietojärjestelmästä ja lista toimitetaan Kuopion Pysäköinnille vuosittain.

Suunnittelupäällikön päätöksellä (30.5.2023 §97/2023) muutettiin pysäköintipaikoille kaupunkirakennelautakunnan periaatepäätöksen mukainen aikarajoitus, joka rajoittaa pysäköinnin kolmeen tuntiin arkisin klo 8- 21. Muutoin pysäköinti on rajoituksetonta (öisin ja viikonloppuisin). Aikarajoitus ei kuitenkaan koskenut asianmukaisella pysäköintitunnuksella pysäköiviä. Ratkaisuun päädyttiin, koska asukaspysäköintilupia oli enemmän kuin paikkoja, toisaalta on nähty tarvetta vieras- ja virkistyskäytön pysäköintiin etenkin, kun alueella on voinut olla muutakin pitkäaikaista pysäköintiä (ns. "kakkos"autojen pysäköintiä). Aikarajoitus perustuu Kaupunkirakennelautakunnan 8.6.2016 §97 linjaukseen ja on yleisesti käytetty asuinalueiden yleiseen käyttöön tarkoitetuilla pysäköintipaikoilla.

 Ko. päätöksen mukainen järjestely (pysäköinti rajoitettu kolmeen tuntiin arkisin klo 8-21) otetaan takaisin käyttöön. Aikarajoitus ei kuitenkaan koske pysäköintiluvalla pysäköiviä. Järjestely on näin ollen samanhenkinen kuin muu asukaspysäköintijärjestely keskustassa: pitkäaikaisempi pysäköinti mahdollistetaan, mikäli alueella on vapaita pysäköintipaikkoja mutta asukaspysäköintitunnuksella pysäköiville ei kuitenkaan varata erikseen pysäköintipaikkoja.

Vaikutusten arviointi -