Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 28.08.2023/Pykälä 241

Kaupunginhallitus 28.08.2023 § 241  

522/10.02.03/2022  

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Roope Ruhanen, kaavoitusinsinööri

puh. 044 718 5096

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus kaupunginjohtaja Soile Lahti

 Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Päätös Merkitään, että kaavoitusinsinööri Roope Ruhanen esitteli asiaa kokouksessa ja hän poistui kokouksesta asian esittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

Esitys kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine:

 Esitän kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kaavaehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Selostus

Asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyvaiheet 

 Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 31.5.2023. Muutosehdotus on ollut MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtävänä 7.6.-7.7.2023. MRA 28 §:n mukaisille tahoille varattiin mahdollisuus antaa ehdotusaineistosta lausunto.

Lausunnot ja muistutukset

  Kaavaehdotuksesta saatiin yksi lausunto, eikä siitä jätetty muistutuksia. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo totesi lausunnossaan, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kuvattu liitteessä vaikutusten ennakkoarviointilomake. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanomistuksen huomioimisen tonttien muodostuksessa ja kaavamuutos edistää alueen täydennysrakentamista. Tonttitarjonnan monipuolistumisella voidaan arvioida olevan positiivisia lapsivaikutuksia. Kaavamuutoksella on vaikutuksia kaavoissa osoitettujen virkistysalueiden määrään, mutta asemakaavan mukaisia virkistysalueita ei ole koskaan toteutettu eikä maapohja ole kaupungin omistuksessa.

Kaupunkirakennelautakunta 31.05.2023 § 84 

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Roope Ruhanen

puh. 044 718 5096

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus apulaiskaupunginjohtaja KYP Jari Kyllönen

 Lautakunta hyväksyy apulaiskaupunginjohtajan esityksen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että kaavoitusinsinööri Roope Ruhanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Esitys Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen esittää, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäville asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvan Kuopion kaupungin 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) korttelin 37 tonttien 4.12 tonttijako. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavanmuutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Selostus Tiivistelmä:

 Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rannassa sijaitsevan puistoalueen muuttaminen osaksi erillispientalojen korttelialuetta. Lisäksi tavoitteena on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen käyttötarkoituksen muuttaminen erillispientalojen korttelialueeksi. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon nähtäville asetettavaksi.

Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Vehmersalmen taajamassa Vehmersalmen (42) kaupunginosassa Rantarinteen kadun varressa Kallaveden rannalla. Kaavamuutosalue sijoittuu Myllyrannantien ja Rantarinteen rajaamaan alueeseen.

Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat

 Asemakaavan muutostyö on tullut vireille kiinteistönomistajien hakemuksesta. Kaavatyö sisältyy vuoden 2022 kaavoituskatsaukseen ja asemakaavoituksen työohjelmaan.

Kaavoitustilanne Kuopion seudun maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Vehmersalmen kunnanvaltuuston 14.6.1991 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Vehmersalmen kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Ranta-alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL).  Alueella on voimassa Vehmersalmen kunnanvaltuuston 7.10.1974 hyväksymä asemakaava. Suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu omakotirakennusten ja muiden erillisten enintään kahden perheen talojen korttelialue (Aor). Suunnittelualueen keskiosaan on osoitettu katualuetta sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue (AO). Ranta-alue on osoitettu puistoalueeksi (P). 

Nykyinen tilanne Suunnittelualueella sijaitsee omakotitaloja sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Alueen rakennuskannan ikä vaihtelee merkittävästi. Myllyrannantie 4 sijaitsee 1920 rakennettu omakotitalo. Muut omakotitalot ovat 70-luvulta tai vuosituhannen vaihteesta. Suunnittelualueen ulkopuolella olevan pientaloalueen rakennuskanta on pääosin 70- ja 80-luvuilta.

 Alue on rakennettua pientaloaluetta. Suunnittelualueen keskiosassa on kuitenkin rakentamattomia puustoisia tontteja. Asemakaavan mukaista puistoaluetta ei ole koskaan toteutettu vaan se toimii rakennettujen tonttien piha-alueina.

Maanomistus Kaavamuutosalue on katualueita lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

 Asemakaavan muutoksessa yksityisessä maanomistuksessa oleva rannan puistoalue on liitetty osaksi Rantarinteen varren pientalotontteja. Lisäksi rivitalojen korttelialue on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksessa on kortteli in osoitettu kokonaisuudessaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO-43). Tontille saa sijoittaa yhden enintään kaksiasuntoisen omakotitalon. Asuintalojen tonttikohtaisella määräyksellä huomioidaan sopivuus ympäristöön.

 Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 3,33 ha. Rakennusoikeus kaavassa on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.17, jolloin kerrosalana kaavamuutoksen rakennusoikeus on 5 522 k-m². Rakennusoikeus jakautuu yhdeksälle tontille. Suurin sallittu kerrosluku on 1/2k I. Ratkaisussa on huomioitu voimassa olevan asemaavan suurin sallittu kerrosluku ja alueen maanpinnan muodot.

 Asemakaavan muutoksessa on osoitettu rakennusala rantaan, jolle saa sijoittaa pohja-alaltaan enintään 50 m² suuruisen talousrakennuksen vähintään 4 metrin päähän tontin rajoista ja vähintään 8 metrin päähän vesirajasta. Kauttaviivan jäljessä oleva luku osoittaa prosenteissa kuinka suuren pohja-alan talousrakennus saa enintään käyttää tontin pl-alueen pinta-alasta (t-17/15%). Lisäksi on mahdollistettu säilyttää olemassa olevat rakennukset ranta-alueella, sillä alueella sijaitsee mm. 1901 rakennettu saunarakennus.

 Asemakaavan muutoksessa on huomioitu ranta-alueen maisema osoittamalla rantaan lähinnä luonnontilassa säilytettävä alueen osa (pl). Lisäksi maisemavaikutukset huomioidaan tehokkuusluvussa, joka on ympäröivää pientaloaluetta väljempi.

Käsittelyvaiheet Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 12.10.2022. ja aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 19.10.-18.11.2022. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 9.11.2022.

 Kaavan valmisteluvaiheen aineisto annettiin 1.3.2023 kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi ja aineisto on ollut nähtävänä 8.3.-7.4.2023. Nähtävänäolosta tiedotettiin kuulutusten lisäksi lähialueen maanomistajia ja -haltijoita myös kirjeitse. Valmisteluaineistosta järjestettiin 29.3.2023 lausuntokokous. Valmisteluaineistosta jätettiin yksi lausunto ja yksi mielipide. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kaavaselostuksen liitteestä 3. Ehdotusaineisto ei merkittävästi eroa valmisteluaineistosta ja merkintöjä on täydennetty saatujen kannanottojen pohjalta.

Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosehdotus ja sitova tonttijako asetetaan julkisesti nähtäville.

Vaikutusten arviointi Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kuvattu liitteessä Vaikutusten ennakkoarviointilomake. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanomistuksen huomioimisen tonttien muodostuksessa ja kaavamuutos edistää alueen täydennysrakentamista. Tonttitarjonnan monipuolistumisella voidaan arvioida olevan positiivisia lapsivaikutuksia. Kaavamuutoksella on vaikutuksia kaavoissa osoitettujen virkistysalueiden määrään, mutta asemakaavan mukaisia virkistysalueita ei ole koskaan toteutettu eikä maapohja ole kaupungin omistuksessa.