Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 15.06.2023/Pykälä 34

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 15.06.2023 § 34  

1032/11.02.02/2023  

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Tanja Ahonen

puh. 044 718 2141

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esitys Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen esittää oikaisuvaatimusten hylkäämistä seuraavasti:

1.Metsäyhtymän oikaisuvaatimuksessa ei ole tullut esille sellaisia perusteita, joiden vuoksi reitti olisi maastoliikennelain tai muun lain vastainen ja jonka vuoksi reitin virallistamispäätös tulisi kumota. Maastoliikennelain 16.3 §:n mukaisesti reitti voidaan perustaa ilman maanomistajan suostumusta. Oikaisuvaatimus hylätään.

2.Yhdistyksen oikaisuvaatimuksessa ei ole tullut esille sellaisia perusteita, joiden perusteella reitin virallistamispäätös olisi maastoliikennelain tai muun lain vastainen, ja joiden perusteella päätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus hylätään.

3.Yksityishenkilön oikaisuvaatimuksessa ei ole tullut esille sellaisia nimenomaisesti käsiteltävään reittipäätökseen liittyviä perusteita tai menettelyvirheitä, joiden perusteella reitin virallistamispäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimus hylätään.

Selostus Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen:

Tiivistelmä käsittelyhistoriasta

Nyt käsiteltävä reitin osuus "Hoikkamäki-Kinahminkulma" on osa muilta osilta jo virallistettua "Annamarintie-Rahasjoki" -reittiä, joka puolestaan on itsenäinen osa Kuopion keskeisintä runkoreittiä (Kuopio-Tahko ja Tahkolta kohti pohjoista). Nyt käsiteltävä osuus on alkuperäisessä suunnitelmassa noin 3 km:n pituinen, uudelleen sijoitettuna noin 6 km:n pituinen. Aiemmissa käsittelyvaiheissa ko. 3 km:n osuus ei tullut lainvoimaiseksi, koska osuudella epäiltiin sijaitsevan metson soidinsuo (Valkeismäessä). Tämän vuoksi reittiä on täytynyt siirtää tältä kohdalta kauemmaksi ja matka tällä osuudella noin kaksinkertaistuu.  Muu osa Annamarintie-Rahasjoki -reittiä on jo aiemmin lainvoimaisesti virallistettu.

Nyt käsiteltävänä on reitin osan Hoikkamäki-Kinahminkulma 5.11.2020 ympäristö- ja rakennuslautakunnan tekemästä päätöksestä tehdyt kolme oikaisuvaatimusta.

Käsittelyhistorian päävaiheet:

- 2014 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, jota ennen Nilsiän kaupungin aikainen käsittelyhistoria, joka alkaa reittisuunnitelmasta vuodelta 2009

- 18.12.2019 Kaupunkirakennelautakunta

- 5.11.2020 Ympäristö- ja rakennuslautakunta

1) Tulleet oikaisuvaatimukset

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan 5.11.2020 tekemästä reitin hyväksymispäätöksestä on tehty kolme oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset ovat pykälän liitteinä. Seuraavassa on esitetty lyhyesti pääkohtia tehdyistä oikaisuvaatimuksista. Seuraavassa oikaisuvaatimukset erotellaan nimeämällä ne Metsäyhtymän, Yhdistyksen ja Yksityishenkilön oikaisuvaatimuksiksi. Nimeämisellä tässä asiakirjassa ei ole oikeudellista merkitystä tai merkitystä asian käsittelylle, vaan tällä pyritään lukijaystävällisyyteen samalla, kun tietosuojasyistä jätetään henkilöiden yksilöintitiedot mainitsematta.

1.1    Metsäyhtymä

Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että suostumusta reitin sijoittamiselle tilan maille ei ole annettu ja tila tarvitaan metsätalouden käyttöön. Oikaisuvaatimuksessa kritisoidaan reitin suunnitteluprosessia, yhteydenpitoa maanomistajiin, luontoon liittyvien selvitysten puuttumista sekä reittilinjauksen vaihtoehtojen puutetta. Lisäksi tuodaan esille korvauskäytännön epäselvyydet reitin perustamisen ja käytön aikana sekä tilan arvon alentuminen. Metsäyhtymän oikaisuvaatimuksen mukaan kyseisellä reittilinjauksella ei ole tarvetta yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan kirjallisen maankäyttösopimuksen tekemistä, mikäli kelkkareitti kuitenkin toteutetaan.

1.2   Yhdistys

Yhdistys on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan, ettei Hoikkamäki-Kinahminkulma reittisuunnitelmaa tule hyväksyä. Oikaisuvaatimuksen keskeinen asia on päätöksen valmistelun puutteellisuus. Perusteena tälle on esitetty, ettei ympäristönsuojelulakia ole otettu valmistelussa huomioon. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa esitetään, että ratkaisun perustelut ovat puutteelliset.

Yhdistyksen oikaisuvaatimuksessa mainitaan Uuhimäen alue ja siellä olevat loma-asunnot. Käsiteltävä reitti ei kuitenkaan sijaitse tällä alueella.

Yhdistyksen oikaisuvaatimukseen on kirjattu myös neljän luonnollisen henkilöt nimet oikaisuvaatimuksen esittäjiksi.

1.3    Yksityishenkilö

Oikaisuvaatimuksessa sanotaan, että päätös on esitelty ja perusteltu virheellisesti ja lainvastaisesti ja näin tulevat olemaan myös tulevat päätökset. Oikaisuvaatimuksen tekijä perustaa näkemyksensä asian esittelytapaan, ja korostaa yleensäkin moottorikelkkailureittien virallistamisprosesseja ko. lautakunnassa. Oikaisuvaatimuksessa esitellään varsin seikkaperäisesti ko. Yksityishenkilön näkemyksiä oikeusharkinnasta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Samoin Yksityishenkilö esittelee omia tulkintojaan oikeustapauksista ja lakiviitteistä. Koska Yksityishenkilö ei ole osallistunut lautakunnan kokouksiin, oikaisuvaatimus perustuu väittämiin ja perusteluihin, joissa oikaisuvaatimuksen tekijä ei tunnista oman asiantuntemuksensa rajoja.

Vähitellen oikaisuvaatimus ajautuu voimakkaisiinkin mielipiteisiin henkilönnimellä mainittujen viranhaltijoiden arvostelussa, sekä mm. lautakunnan pakottamisesta tietynlaisiin päätöksiin. Lautakunnan menettelytapoja oikaisuvaatimuksen tekijä arvioi mm. sanomalehden toimittajan tekemän haastattelun perusteella (jossa itse asiassa lautakunnan puheenjohtaja puhuu politikoinnista vs. oikeusharkinta, ei tarkoituksenmukaisuusharkinta vs. oikeusharkinta). Oikaisuvaatimus keskittyy käsiteltävän reittiosuuden sijaan kokonaisuudessaan esittelytekstin menettelyllisten asioiden sanamuotoihin, ja esittelijän tapaan esittää asia lautakunnalle. Yksityishenkilön perustelut laajenevat yksittäisen päätöksen ulkopuolisiin käsityksiin lautakunnan menettelyistä, mm. viitaten aiempiin saman esittelijän esittelemiin päätöksiin, aivan eri lautakunnan käsittelemiin asioihin tai käsiteltävänä olevan asian ulkopuolisten viranhaltijoiden mahdollisiin sanomisiin ilmeisesti käsiteltävänä olevan asian ulkopuolella.

Tiivistetysti oikaisuvaatimuksen tekijä edellyttää lautakunnan perustavan päätöksensä tarkoituksenmukaisuusharkintaan, ei oikeusharkintaan, ja olettaa, ettei tarkoituksenmukaisuusharkintaa ole päätöksenteossa käytetty ollenkaan.

2) Hakijan vastineet oikaisuvaatimuksiin

Hakija on toimittanut vastineensa kuhunkin oikaisuvaatimukseen. Hakijan esittämä vastine oikaisuvaatimuksiin kokonaisuudessaan on pykälän liitteenä.

2.1 Hakijan vastine Metsäyhtymän oikaisuvaatimukseen

Reittisuunnittelun aikana on pyritty vuorovaikutteiseen ja osallistavaan suunnitteluun heti suunnittelun alusta alkaen. Oikaisuvaatimuksen tehneiden maanomistajien osalta reittisuunnittelija ei ole saanut toivomaansa yhteyttä maanomistajiin yrityksistään huolimatta. Heidät kutsuttiin muiden maanomistajien ohella yleisötilaisuuksiin ja heihin otettiin yhteyttä sähköpostilla ja puhelimitse. Kun yhteys oikaisuvaatimuksen mukaisiin maanomistajiin viimein puhelimitse saatiin, suunnittelija selvitti myös heidän esittämiään reittivaihtoehtoja. Vaihtoehtoiset reittilinjaukset eivät olleet kuitenkaan toteuttamiskelpoisia asutuksen ja vapaa-asuntojen sijoittumisen takia.

Esitetyllä reittisuunnitelmalla ei hakijan mukaan ole vaikutusta läheisiin luontoalueisiin, joten suunnitelman aikana ei ole ollut tarpeen tehdä ympäristöselvityksiä reitin vaikutuksista näille alueille. Vastineen tueksi on pyydetty kirjallinen lausunto riistanhoitoyhdistykseltä metsojen elinalueista suhteessa reittisuunnitelman mukaiseen reittiin.

Hakija on vastineessa kertonut, että reittitoimitusmenettelystä vastaa Maanmittauslaitos. Tässä yhteydessä määritellään kiinteistökohtaiset korvaukset reitistä.

Hakija on tuonut esille, että Hoikkamäki-Kinahminkulma -reitti on osa jo aiemmin virallistettua Annamarintie-Rahasjoki -reittiä, joka on ennen käsillä olevaa reittisuunnitelmaa kahdessa, toisistaan erillään olevassa osassa. Annamarintie-Rahasjoki -reitin yhdistäminen on maakunnallisen reitistön näkökulmasta erittäin tärkeää.

Kelkkauran käyttöoikeussopimusten hallinnointi on hakijan näkökulmasta hankalaa, koska sopimukset eivät ole pysyviä ja käytännössä sopimuksen voi irtisanoa koska tahansa. Reitin pitäjällä ei ole mahdollisuutta tehdä ja ylläpitää jatkuvasti sopimusmuutoksista johtuvia uramuutoksia maastoon.

Hakija toteaa vastineessa, että oikaisuvaatimuksessa ei ole hakijan näkemyksen mukaan esitetty sellaisia perusteluita, että reittisuunnitelmaa ei tulisi hyväksyä. Reittisuunnittelu on toteutettu maakunnallisen reitistötavoitteen lähtökohdista voimassa olevaa maastoliikennelainsäädäntöä noudattaen.

2.2 Hakijan vastine Yhdistyksen oikaisuvaatimukseen

Hakija ei ota kantaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan tekemän päätöksenteon ja perusteiden kritisointiin, sillä hakijan on lähtökohtaisesti luotettava viranomaisen toimintaan ja toimivaltaan hyvän hallintotavan sekä luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti. Hakijan näkökulmasta reittisuunnitelmapäätöstä ei ole tehty lainvastaisesti tai puutteellisesti. Tehty päätös on päinvastoin perusteltu asianmukaisesti ja varsin esimerkillisesti.

Lopuksi hakija toteaa vastineessa, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty Hoikkamäki-Kinahminkulma välisen moottorikelkkailureitin perustamisen kannalta mitään sellaista perustelua tai selvitystä, jonka vuoksi ympäristö- ja rakennuslautakunnan ei tulisi reittisuunnitelmaa hyväksyä.

2.3 Hakijan Yksityishenkilön oikaisuvaatimukseen

Vastineessaan hakija kertoo, että Yksityishenkilön oikaisuvaatimuksessa esittämiä väitteitä päätöksen 5.11.2020 § 79 Hoikkamäki-Kinahminkulma virheellisistä ja lainvastaisista esittelystä ja perusteluista on tehdystä päätöksestä mahdotonta tunnistaa. Hakijan näkemyksen mukaan Yksityishenkilön jättämä oikaisuvaatimus ei anna aihetta kumota ympäristö- ja rakennuslautakunnan aiemmin 5.11.2020 § 79 tekemää moottorikelkkareittisuunnitelman Hoikkamäki-Kinahminkulma yksimielisesti hyväksyvää päätöstä.

3) Vastavastineet hakijan vastineisiin

Oikaisuvaatimusten tekijöiltä pyydettiin vastavastineet hakijan esittämiin vastineihin. Vastavastineet ovat kokonaisuudessaan pykälän liitteenä.

3.1 Metsäyhtymä on toimittanut vastavastineensa sekä RHY:n asiantuntijalausuntoon että hakijan vastineeseen.

Riistanhoitoyhdistyksen metsoista ja hirvistä esiintymisestä tilan alueella annettu lausunto on kyseenalaistettu. Hakijan vastinetta on pidetty puutteellisena mm. suunnittelun vuorovaikutteisuuden, puuston poiston arvioinnin, maanomistajakorvausten suuruuden, tilan arvonalentumisesta, ilmastovaikutusten sekä väärinkäytösten, roskaantumisesta yms. aiheutuvien vastuiden osalta. Metsäyhtymä toteaa, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun ei toteudu.

Edellä mainitusta huolimatta metsäyhtymä antaa suostumuksen siihen, että moottorikelkkareitti suunnitellaan ja sijoitetaan siten, että se kulkee tilan kohdalla Tarpisentien vieressä länsipuolella.

Metsäyhtymä on lisäksi antanut selvityksen tilan omistus- ja hallintaoikeuksista.

3.2 Yhdistys

Yhdistys on korostanut eri lakien ja ympäristöministeriön ohjeen "Maastoliikennelain täytäntöönpano" kirjauksia sekä kommentoinut moottorikelkkojen määrää ja Kuopion ilmastotavoitteita moottorikelkkareittejä ajatellen.

Vastinepyynnön yhteydessä on pyydetty oikaisuvaatimukseen merkittyjen yksityishenkilöiden valtakirjoja. Valtakirjat on liitetty vastavastineeseen.

3.3. Yksityishenkilö

Yksityishenkilö on vastavastineessaan toistanut oikaisuvaatimuksessa esitettyjä asioita.

4) Hakijan selvitys Metsäyhtymän vaihtoehtoiseen reittiin.

Hakija on tutkinut reittilinjauksen Metsäyhtymän muutosesityksen mukaisen paikan maastossa kesällä 2021. Tuolloin maastokatselmuksessa ilmeni, että esitetty vaihtoehto edellyttäisi reitin siirtämistä Tarpisentien varteen pidemmälle matkalle kuin vain Metsäyhtymän omistaman kiinteistön kohdalla. Reitti rasittaisi enemmän niin Metsäyhtymän kiinteistöä kuin muitakin sen pohjoispuolella olevia kiinteistöjä reittisuunnitelmassa esitettyyn linjaukseen verrattuna. Tarpisentien varressa on myös paikoin sellaisia korkeuseroja ja kallioinen rinne, joiden vuoksi reittiä ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa tien länsireunalle Metsäyhtymän esittämällä tavalla. Näistä syistä johtuen hakija päätyy esittämään alkuperäistä reittisuunnitelman mukaista linjausta.

Metson soidin- ja lepoalueen osalta hakija on teettänyt erillisen metso- ja luontoselvityksen Loutteisen ja Valkeismäen sekä Metsäyhtymän omistaman kiinteistön alueilta FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimesta. Johtopäätöksenä selvityksen mukaan moottorikelkkareitistä ja moottorikelkkailusta ei aiheudu haittaa metson soitimelle Valkeismäen soidinalueella.

5) Sovellettavat säännökset:

Maastoliikennelaki

Luku 1: Yleiset säännökset

1 §: Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää liikenneturvallisuutta.

Haittojen ehkäisemiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi on noudatettava myös, mitä muualla laissa säädetään.

2 §: Tätä lakia sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen maastossa ja moottorikelkkailureitillä.

Luku 3: moottorikelkkailureitit

13 §: Tässä laissa säädetyllä tavalla voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen aikaan.

14 §: Reitin pitäjän hyväksyy kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/86) tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta.

15 §: Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Reittisuunnitelmassa on osoitettava reitin kulku ja reittiin kuuluvat levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella tarvittaessa merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittava ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan.

16.2 §: Moottorikelkkailureittiä ei saa perustaa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa.

16.3 §: Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa.

16.4 §: Moottorikelkkailureitistä kiinteistölle, maa-alueen omistajalle tai haltijalle, poronhoidolle tai ammattimaiselle kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta on reitin pitäjän korvattava.

6) Päätöksen perustelut

5.1 Metsäyhtymä

Moottorikelkkareitin perustaminen Metsäyhtymän tilalla reittisuunnitelmassa osoitettuun paikkaan ei aiheuta metsätaloudelle tai muulle yksityiselle edulle huomattavaa haittaa maastoliikennelain 16.2 §:n tarkoittamalla tavalla. Reitti on suunniteltu jo olemassa olevalle varsin leveälle metsäpolulle/metsätraktoriuralle. Maanomistajalla on edelleen mahdollisuus käyttää reittialuetta omiin tarkoituksiinsa esimerkiksi metsänhoidollisten töiden yhteydessä.

Ulkopuolisen tahon tekemän selvityksen mukaan maastokartoituksessa ei havaittu merkkejä metsosta Metsäyhtymään kiinteistöllä ja havainnot teeristä olivat Metsäyhtymän kiinteistön itäosan koivikosta. Moottorikelkkailu ei suunnitellulla reitillä haittaa metson soidinta Valkeismäen soidinalueella. Suunnitellulla moottorikelkkareitillä tapahtuva liikenne ei haittaa teerin soidinta Karankaisen jäällä. Moottorikelkkareitin rakentamisesta tai käytöstä ei muodostu vaikutuksia Natura-alueen suojeluarvoille tai heikennä alueen suojelutavoitteitta. Moottorikelkkareitin meluhaitat Syrjä-Loutteisen ja Syrjä-Loutteisen 2 luonnonsuojelualueille ei nykyisestä muutu. Moottorikelkkareitin sijoittamisesta Metsäyhtymän kiinteistön länsiosaan ei täten aiheudu huomattavaa haittaa luonnolle, ja reitin voi perustaa maastoliikennelain 16 §:n estämättä.

Kaupunki ei määritä maanomistajille maksettavien korvausten suuruuttaa, vaan sen tekee Maanmittauslaitos reittitoimituksessa.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi lakkauttaa reitin ja määrätä reitin lakkautuspäätöksessä niistä toimista, joita reitin lakkauttamien edellyttää. Moottorikelkkareitillä on oikeus ajaa vain lumipeitteen aikaan.

Käsiteltävänä oleva lyhyt reitin pätkä on osa pidempää reittikokonaisuutta, jonka lainvoimaisuus on ratkaistu jo KHO:n päätöksellä vuonna 2014, jossa päätöksessä on tullut ratkaistuksi myös kokonaisreitin tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus. Kyseinen käsiteltävä reitin osapätkä on olennainen osa kokonaisreittiä, joten sen osalta tarkoituksenmukaisuuden ja tarpeellisuuden harkinta kohdistuu pätkän tarpeellisuuteen osana kokonaisreittiä, ei koko moottorikelkkailuharrastuksen tarpeellisuuteen Kuopion kaupungissa.

5.2 Yhdistys

Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen kanssa oikaisuvaatimustaan esittäneet luonnolliset henkilöt eivät omista kiinteistöä/kiinteistöjä suunnitellun reitin alueella.

Reitin hyväksymispäätös perustuu maastoliikennelakiin. Päätöksessä on otettu huomioon maastoliikennelain kielto perustaa moottorikelkkareittiä, mikäli reitin käyttämisestä aiheutuu huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle (maastoliikennelaki 16 §). Moottorikelkkareitistä ei aiheudu ympäristönsuojelulain mukaista ympäristön pilaantumista, eikä moottorikelkkareitti kuulu ympäristönsuojelulain mukaisiin luvitettaviin, rekisteröitäviin tai ilmoitusvelvollisiin laitoksiin. Näin ollen reittipäätöksessä ei ole sovellettu eikä tule soveltaa ympäristönsuojelulakia.

Käsiteltävänä oleva lyhyt reitin pätkä on osa pidempää reittikokonaisuutta, jonka lainvoimaisuus on ratkaistu jo KHO:n päätöksellä vuonna 2014, jossa päätöksessä on tullut ratkaistuksi myös kokonaisreitin tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus. Kyseinen käsiteltävä reitin osapätkä on olennainen osa kokonaisreittiä, joten sen osalta tarkoituksenmukaisuuden ja tarpeellisuuden harkinta kohdistuu pätkän tarpeellisuuteen osana kokonaisreittiä, ei koko moottorikelkkailuharrastuksen tarpeellisuuteen Kuopion kaupungissa.

5.3 Yksityishenkilö

Yksityishenkilön oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia menettelyvirheitä, jotka rasittaisivat nimenomaisesti tämän käsiteltävät asian käsittelyä. Kyse oikaisuvaatimuksessa on enemmänkin yleisestä menettelytapojen ja erityisesti valmistelevien henkilöiden toiminnan moittimisesta kuin tietyn reittiosuuden virallistamispäätökseen kohdistuvasta päätöksen oikaisemisen tarpeesta.

Oikaisuvaatimuksen painopiste on tarkoituksenmukaisuusharkinnan käytössä moottorikelkkailureittien virallistamispäätöksissä. Käsiteltävänä oleva lyhyt reitin pätkä on osa pidempää reittikokonaisuutta, jonka lainvoimaisuus on ratkaistu jo KHO:n päätöksellä vuonna 2014, jossa päätöksessä on tullut ratkaistuksi myös kokonaisreitin tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus. Kyseinen käsiteltävä reitin osapätkä on olennainen osa kokonaisreittiä, joten sen osalta tarkoituksenmukaisuuden ja tarpeellisuuden harkinta kohdistuu pätkän tarpeellisuuteen osana kokonaisreittiä. Keskeltä lainvoimaista reittiä puuttuvan pätkän virallistaminen on olennaisen tarpeellista koko reitin käytettävyyden kannalta, joten lautakunta katsoo, että lautakunnan päätös perustuu muiden perusteiden ohella myös riittävään tarkoituksenmukaisuusharkintaan, eikä oikaisuvaatimuksessa esitetyillä vaatimuksilla näin ollen ole vaikutusta päätöksen sisältöön, eikä oikaisuvaatimuksessa ole myöskään sellaisia menettelyllisiä virheitä, joiden vuoksi päätös tulisi kumota.  Näin ollen lautakunta ei kumoa tai muuta päätöstään tämän oikaisuvaatimuksen perusteella

Päätöshistoria

Kaupunkirakennelautakunta 18.12.2019 § 250

 Kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy

 Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut

 Kuopion kaupungissa toteutetaan maakunnallista moottorikelkkareittiverkostoa, johon liittyen on laadittu Nilsiään reittisuunnitelma välille Hoikkamäki -Kinahminkulma. Reittisuunnitelman tavoitteena on ollut yhdistää jo aiemmin virallistettu Annamarintie - Rahasjoki -reitti yhdeksi reittikokonaisuudeksi. Annamarintie - Rahasjoki -reitti on osa Kuopion ja Tahkon välille muodostettavaa moottorikelkkareittiä. Kuopion kaupunki pitää ensisijaisen tärkeänä, että Kuopion ja Tahkon välille saadaan toteutettua virallinen moottorikelkkareitti. Tällä hetkellä Tahkon ja Kuopion välillä ei ole toimivaa reittiyhteyttä.

 Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 on osoitettu ohjeelliset olemassa olevat sekä suunnitellut maakunnalliset runkoreitit. Kaavan mukainen suunnittelumääräys reittien yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta korostaa maanomistajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Maanomistajat on otettu osaksi reittisuunnittelua jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa ja he ovat voineet vaikuttaa reitin sijaintiin omalla kiinteistöllään.

 Ohjeellisten runkoreittien lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu Kuopio -Tahko matkailun kehittämiskäytävä, jonka suunnittelussa matkailualueiden verkottumista tulee kehittää niin, että saadaan luotua toimivia palvelukokonaisuuksia. Kuopio - Tahko kehittämiskäytävä tukee osaltaan tarvetta Kuopion ja Tahkon välisen moottorikelkkareitin toteuttamiseksi. Näistä lähtökohdista ja ottaen huomioon lisäksi Kuopioon jo aiemmin laaditut reittisuunnitelmat, maakunnallisen moottorikelkkareitistön tarve on ilmeinen.

 Reittisuunnittelu Tahkon ja Kuopion välille on kokonaisuudessaan saatu nyt toteutettua. Suunnittelu on tapahtunut useassa eri osassa ja eri osat/reittisuunnitelmat ovat tällä hetkellä virallistamisprosessin eri vaiheissa. Annamarintie - Rahasjoki -reitti on suunniteltu vuonna 2009 Nilsiän kaupungille Koillis-Savon retkeilyreittien täydennyshankkeessa. Reittisuunnitelman muutoksenhakumenettelyn lopputuloksena korkein hallinto-oikeus hyväksyi vuonna 2014 Kuopion hallinto-oikeuden vuonna 2011 tekemän reittisuunnitelmapäätöksen pääosin. Reittisuunnitelmasta kumottiin kuitenkin noin 3 km:n pituinen osuus Valkeismäessä havaitun metson soidinalueen vuoksi. Kumotun reitin osan osalta reitti palautui hakijalle uudelleen suunnittelua varten, minkä korvaajaksi on laadittu Hoikkamäki - Kinahminkulma -reittisuunnitelma.

 Yllä olevassa kartassa on kuvattu sinisellä värillä Tahko - Kuopio välille sijoittuvat reittisuunnitelmat. Näiden reittien osalta reittisuunnitelmien hyväksymisprosessit ovat parasta aikaa käynnissä. Nyt kysymyksessä oleva Hoikkamäki - Kinahminkulma -reittisuunnitelma sijoittuu Tahkon eteläpuolelle ja se on kuvassa korostettu punaisen ympyrän sisällä. Reittisuunnitelman pohjoispuolella olevat vihreät reitit on virallistettu ja rakennettu. Reittisuunnitelman eteläpuolella oleva vihreä katkoviiva kuvaa sitä, että reitti on virallistettu, mutta sen rakentaminen on vielä toteuttamatta. Sinisellä värillä olevat reittisuunnitelmat ovat vuonna 2019 liikkuneet hallinto-oikeuden ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan välillä.

 Reittisuunnitelma

 Hoikkamäki - Kinahminkulma -reitti kokoaa Annamarintie - Rahasjoki

 -reitin osat yhdeksi reittikokonaisuudeksi. Annamarintie - Rahasjoki -reitti on muutoin virallistettu vuonna 2017 toteutetulla reittitoimituksella. Reitin pohjoisosa, käsittäen noin 20 km reittiä Tahkon ympäristöön, on jo rakennettukin samana vuonna. Kumotun reitin korvaavaksi reitiksi rakennetun Hoikkamäki - Kinahminkulma -reitin pituus on noin 6 km ja sen varrella on yhteensä 17 kiinteistöä.

 Maanomistajat ovat osallistuneet reitin linjauksen suunnitteluun jo suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelun tavoitteena on ollut saada kaikkien maanomistajien suostumus reitin suunnittelemiseksi ja yhdessä löytää reitille paikka, mistä aiheutuu mahdollisimman vähäistä haittaa kullekin maanomistajalle. Asetettu tavoite toteutui lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä. Tämän kiinteistön osalta pyrittiin etsimään vaihtoehtoista reittilinjausta, mutta suunnittelun kokonaisuus huomioiden, reitti päädyttiin sijoittamaan myös ko. kiinteistölle maanomistajien vastustuksesta huolimatta. Reitti on suunniteltu kyseisellä kiinteistöllä olemassa olevalle metsäuralle.

 Moottorikelkkareitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Maastoliikennelain 16.3 §:n mukaan moottorikelkkareitti voidaan perustaa maa-alueen omistajan tai haltijan suostumuksesta riippumatta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle huomattavaa haittaa. Kuopion moottorikelkkareitit perustetaan aiempien reittihankkeiden rahoitusehtojen mukaisesti reittitoimituksella, jolloin reiteistä saadaan pysyviä.

 Kuopion kaupungin moottorikelkkareittien ja -urien hoidosta sekä kehittämisestä vastaa kaupunkirakennelautakunta. Maastoliikennelain 15 §:n mukaan reittisuunnitelman hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristö- ja rakennuslautakunta), joka samalla myös vahvistaa Kuopiossa reitin pitäjäksi Kuopion kaupungin. Kaupunkirakennelautakunnan tulee hakea reittisuunnitelman hyväksymistä ympäristö- ja rakennuslautakunnalta, että Kuopion kaupunki (kaupunkirakennelautakunta) voi edelleen hakea maanmittaustoimistolta reittisuunnitelman virallistamista.

 Hoikkamäki - Kinahminkulma reittisuunnitelma liitteineen on esityslistan liitteenä.

Vaikutusten arviointi Moottorikelkkareittien suunnittelulla kelkkailun ympäristö- ja luontovaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla reitti paikkaan, missä kelkkailu aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja. Myös kelkkailun ja muun ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuutta voidaan parantaa suunnittelemalla reitit liikennetuvallisuusnäkökulmat huomioiden. Pysyvä reitti ehkäisee myös maanomistajien ja kelkkailijoiden välisiä ristiriitoja, sillä reitti suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa maanomistajille.

 Parhaimmillaan reitti palvelee myös metsätalouden toimenpiteitä ja hyödyttää muutoinkin maanomistajien liikkumista omalla kiinteistöllään. Reittien perustaminen parantaa myös niiden kunnossapitomahdollisuuksia ja helpottaa maastoliikennevalvontaa. Kelkkailutoiminta saadaan kokonaisuutena virallisen kelkkailureitistön kautta paremmin hallituksi ja turvallisemmaksi.

 Maakunnallinen moottorikelkkailuverkosto luo yhtenäiset käytännöt moottorikelkkailulle, sillä reitit perustetaan kaikkialle samojen periaatteiden mukaisesti. Tämä hyödyttää maanomistajia, sillä korvaukset reitistä määrätään tasapuolisesti.

 Maakunnallinen runkoverkosto palvelee myös Kuopion ja koko Pohjois-Savon matkailun kehittämistä osana Kuopion ja Tahkon matkailupalveluverkostoa.

Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Hoikkamäki - Kinahminkulma moottorikelkkareittisuunnitelman ja esittää sen maastoliikennelain mukaisesti edelleen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle hyväksyttäväksi. Reitin ylläpitäjänä toimii Kuopion kaupunki.

Liitteet 9671/2019 Reittisuunnitelmateksti

 9671/2019 Kuopion kelkkaurat ja reitit

 9671/2019 Maanomistajaluettelo (salainen, ei julkaista internetissä)

 9671/2019 Savon Voima Oyj

 9671/2019 Savon Voima Oyj

 9671/2019 Suunnitelmakartta

 9671/2019 Laskuri Tahko tammi-huhtikuu19

 9671/2019 Tiehallinnon ohje moottorikelkkareitin ja maantien risteämisestä

 9671/2019 Liikennemerkkiluettelo moottorikelkkareiteillä käytettävistä liikennemerkeistä

 9671/2019 Tyyppikuvat reittimerkistä, opasteviitasta ja infotaulusta

 Valmistelija Seppo Jauhiainen puh. +358 400 577 330 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus Apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen

 Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Merkitään, että kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 5.11.2020 § 79

 Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 Alueellinen ympäristönsuojelu

Asia 

 Maastoliikennelain 15 §:n mukaisen moottorikelkkareitin reittisuunnitelman ja 14 §:n mukaisen reitinpitäjän hyväksyminen Hoikkamäki-Kinahminkulma.

Moottorikelkkareitinpitäjä  

 Kuopion kaupunki

 Moottorikelkkareitin sijainti

 Tämä reittisuunnitelma koskee noin 6 km pituista reittiä Nilsiässä välillä Hoikkamäki-Kinahminkulma. Suunnitelman mukainen reitti on osa Annamarintie-Rahasjoki -moottorikelkkareittiä, jonka suunnittelusta on vastannut Pohjois-Savon ympäristökeskus vuonna 2009. Annamarintie-Rahasjoki -reittisuunnitelma sai osittain lainvoiman vuonna 2014, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) pysytti Kuopion hallinto-oikeuden (HaO) vuonna 2011 tekemän päätöksen reittisuunnitelmasta.

Asian vireille tulo

 Kaupunkirakennelautakunnan päätös 18.12.20219 § 250.

Reitin suunnittelu ja kaavoitustilanne

 Reitin suunnittelu

 Hoikkamäki-Kinahminkulma -reitin suunnittelun lähtökohtana on ollut etsiä Annamarintie-Rahasjoki -reittisuunnitelmasta hylätylle reittiosuudelle uusi linjaus, jotta Annamarintie-Rahasjoki -reitti muodostaisi yhtenäisen kokonaisuuden. Lähtökohtana on ollut yhdistää Annamarintie-Rahasjoki -reitin etelä- ja pohjoisosat toisiinsa. Reittisuunnittelussa on käytetty hyväksi maastossa valmiina olevia uria, kuten metsäkoneuria ja kiinteistöjen rajalinjoja. Louhikot ja muut vaikeakulkuiset maastot on pyritty kiertämään.

 Hoikkamäki-Kinahminkulma -reitti sijoittuu pääasiassa yksityistenmaanomistajien maille. Reitti alkaa Hoikkamäessä kaupungin omistuksessa olevalta kiinteistöltä, missä se liittyy jo virallistettuun Tahkon suuntaan menevään kelkkareittiin. Hoikkamäestä reitti laskeutuu varsin jyrkästi kiinteistön rajojen tuntumassa olevalle valmiille ajouralle, jonka jälkeen reitti sijoittuu Tarpisentien itäisen reunan varteen. Tarpisentien ylitys tapahtuu Särkijärven ja Karankaisen välimaastossa, josta reitti lähtee nouse-maan kohti Pihlajarinnettä. Tarpisentien ylityskohdan tuntumassa tien länsipuolella on lehtolaikku, jossa havaittiin maastotöiden aikana mahdollinen liito-oravan kolohaapa. Orava- tai papanahavaintoa ei tehty. Reitti on kohteessa mahdollista toteuttaa siten, että haapoja ei tarvitse hakata. Pihlajarinteeltä reitti kulkee valmiina maastossa olevia väyliä sekä kiinteistörajoja mukaillen Tarpisentien länsireunalle. Pajujärventie (mt 5762) ylitetään noin 250 metrin etäisyydellä Tarpisentien liittymästä lounaaseen. Tien ylityksen jälkeen reitti kulkee kiinteistörajoja, Savon Voima Oyj:n keskijännitelinjanreunaa sekä metsätietä pitkin yhtyen metsätien päässä Nilsiä-Alapitkä väliselle Fingrid Oyj:n kantaverkon alueelle (110 kV) virallistettuun Anna-marintie-Rahasjoki moottorikelkkareittiin.

 Reitin pituus on noin 6,3 km ja sen varrella on yhteensä 17 kiinteistöyksikköä. Savon Voiman omistaman sähkölinjan alueelle sijoittuvan reitin osalta yhtiö on antanut lausunnon kelkkareitin sijoittamiseksi keskijännitelinjan reunaan. Lausunnossa esitetyt vaatimukset tullaan ottamaan huomioon reitin rakentamisvaiheessa.

 Suunnitellulle reitille ei rakenneta erikseen levähdys- tai taukopaikkoja. Lähimpänä taukopaikkana toimii Tarpisenmäellä oleva taukotupa.

 Alueen maankäyttötilanne

 Reittiä suunniteltaessa on selvitetty reitin vaikutusalueen ajantasainen kaavoitustilanne. Pohjois-Savon maakuntakaavan ohella reitin vaikutusalueella on sekä vahvistettua että valmisteilla olevaa yleiskaavoitusta.

 Yleis- ja asemakaavat

 Asema- tai ranta-asemakaavoja ei kohdistu reittilinjauksen alueelle.

 Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030 on merkitty ohjeelliset olemassa olevat sekä suunnittelut maakunnalliset runkoreitit.

 Suunniteltu reittilinjaus on nähtävissä virallistetun Annamarintie-Rahasjoki -reitin osalta vahvistetussa Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa on suunnittelumääräys kelkkareittiensuunnittelusta siten, että reitin yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

 Annamarintie-Rahasjoki- sekä siihen liittyvä suunnitelman mukainen Hoikkamäki-Kinahminkulma -moottorikelkkareitti on yksi keskeinen elementti maakuntakaavassa osoitetussa Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävässä.

Moottorikelkkareitin sijoitusalueet ja ympäristöntila

 Luonnonolosuhteet ja ympäristöntila

 Kelkkareitti on pyritty suunnittelemaan alueille, joissa se ei vaarana olemassa olevia luontoarvoja. Reitit on esimerkiksi heti suunnittelun alussa linjattu kauas hiljaisiksi luokitelluilta alueilta. Suunniteltu reitti perustetaan pääosin metsätalousvaltaiselle alueelle. Hoikkamäen lounaispuolella reitti sijoittuu maa-ainesten ottoon tarkoitetulle alueelle, kuitenkin kauas varsinaisesta ottoalueesta.

 Suunniteltu reitti ei sijoitu pohjavesialueille. Lähimmät pohjavesialueet ovat Reittiönharjun pohjavesialue noin 2 km:n päässä reitin luoteispuolella sekä Nilsiän kirkonkylän pohjavesialue, joka on lähimmillään noin 1,5 km:n päässä reitistä. Reitin välittömään läheisyyteen ei sijoitu suojelu- tai Natura-alueita. Metsälain 1093/1996 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökuvioita on reitillä tai sen välittömässä läheisyydessä kaksi. Molemmat ovat Metsäkeskuksen luokituksen mukaan pienvesistöjen välittömiä lähiympäristöjä ja ne on luokiteltu puroksi sekä noroksi. Reitti on suunniteltu siten, että se ylittää toisen noron. Metsäkeskukselta saaman tiedon mukaan reitin rakentamiselle noron yli ei ole estettä, mutta ennen rakentamistoimenpiteitä metsä-lakikohde edellyttää metsänkäyttöilmoituksen tekemistä. Puronosalta reitin ylitys tapahtuu elinympäristökuvion ulkopuolelta, mutta myös tätä ylitystä varten tehdään tarpeen mukaan metsänkäyttöilmoitus.

Moottorikelkkareitin sijainti, rakentaminen ja ylläpito

 Rakentaminen ja rakenteet

 Suunniteltu reitti on noin 6 km pituinen. Maastossa on valmiita uria, joita voidaan hyödyntää rakentamisessa. Reittileveys on 6 metriä. Reitin rakentamiseen kuuluu tarvittava puuston poisto, raivaus ja maapohjan tasaaminen sekä ojien, purojen tai jokien ja teiden ylitysten järjestäminen. Hoikkamäki-Kinahminkulma -reitin rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös Annamarintie-Rahasjoki -reitin eteläosa, joka on virallistettu reittitoimituksella vuonna 2017. Purojen, ojien ja jokien ylityksiin asennetaan rummut tai tarvittaessa rakennetaan silta. Ojat, joissa ei ole talvella virtamaa, luiskataan. Rakentaminen ei saa vaikuttaa maaston kuivatusolosuhteisiin. Maanteiden ylitysliittymissä käytetään tapauskohtaisesti mitoitettavia rumpuputkia.

 Reitti merkitään punaisilla puisilla rastilaudoilla ja virallisilla sinisillä moottorikelkkareittimerkeillä. Nämä sekä viralliset tieliikennelain alaiset määräys-, varoitus- ja ohjemerkit sijoitetaan pääsääntöisesti kulkusuunnassa reitin oikealle puolelle. Reitillä liikennöinti on kaksisuuntaista. Reittimerkkien lisäksi reitille tulee opasteviittoja ja infopisteitä ohjaamaan kelkkailua. Reittien alkuun ja solmupisteille sijoitetaan opastetaulut. Opastetauluihin sijoitetaan kartat, joista ilmenee reitin linjaus ja taukopaikat. Opasteviittoihin merkitään välimatkojen etäisyys.

 Virallisilla reiteillä ei saa kuljettaa muita moottoriajoneuvoja kuin moottorikelkkoja. Jalankulkijat ja hiihtäjät ovat periaatteessa luvallisia reitinkäyttäjiä, ellei toisin päätetä. Jos katsotaan, että kelkkailu on vilkasta, harkitaan, kielletäänkö jalankulku ja hiihto reitillä kokonaan.

 Hoikkamäki-Kinahminkulma -reitti on osa Annamarintie-Rahasjoki -reittiä ja tällä hetkellä reitiltä ei ole virallista jatkoyhteyttä Kuopion suuntaan.

 Reitin ylläpito

 Suunnitelman mukaisen reitin kunnossapidosta vastaa Kuopion kaupunki. Kaupunki voi kirjallisella sopimuksella siirtää kunnossapidonedelleen kolmannelle osapuolelle. Reitin hoidon minimitaso on määritetty maastoliikennelain 20 §:ssä. Reitinpitäjä nimeää vastuuhenkilö, johon otetaan yhteyttä reitin ylläpitoon liittyvissä asioissa. Maastoliikennelain mukaan reitin pitäjän vastuulla on, että reitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa.

 Reitin virallistaminen reittitoimituksella ei vaikuta kiinteistön maanomistussuhteisiin vaan reittialueen omistaa edelleen maanomistaja. Maanomistajalla on siten oikeus käyttää reittialuetta myös kelkkailukaudella esimerkiksi metsänhoitotöissä. Mahdollisista hakkuista on kuitenkin ilmoitettava reitin pitäjälle viimeistään viikkoa ennen hakkuiden aloittamista. Reitinpitäjälle suositellaan pidettäväksi yllä reitistä huolto- ja korjauspäiväkirjaa.

Ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen

 Luonto, melu ja ilma

 Moottorikelkkailun ympäristövaikutuksistamerkittävimpiä ovat meluhaitat. Meluhaitan merkitystä korostaa moottorikelkkojenkäyttö muutoin hiljaisessa ympäristössä. Moottorikelkkareittien aiheuttamaa meluhaittaa vähennetään reitin oikealla sijoittelulla maastoon. Luonteeltaan kelkkamelu on hetkittäistä, joten meluhaitta on vähäisempää kuin esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä tapahtuva jatkuva melu. Reittisuunnittelussa on pyritty siihen, että välimatka asutukseen olisi vähintään 150 metriä. 150 m:n suojaetäisyys on määritetty valtioneuvoston yleisten melutason ohjearvojen (VNp 993/1992) sekä Ruotsissa moottoriradoille käytettyjen ohjearvojen mukaan. Reittisuunnittelussa käytetty suojaetäisyys on loma-asumiseen käytettävä arvo-oletuksella, että reitti kulkee maastossa, jossa kohteen ja reitin välisellä matkalla noin puolet maastosta on metsän peittämää.

 Kelkkareittien vaikutukset maaperään ja kasvillisuuteen kohdistuvat vain reitin ja sen liitännäisalueiden maapohjaan. Reitin rakenne on kevyt ja kapea, joten se ei katkaise ekologista vyöhykettä tai estä kasvien leviämistä. Ajoneuvolain 1090/2002 uudistumisen myötä vuoden 2019 alusta alkaen maastoliikennelain mukaisilla moottorikelkkareiteillä on saanut ajaa myös raskaalla moottorikelkalla (paino yli 0,5 t mutta enintään 0,8 t) silloin, kun reitin soveltuvuus raskaalle kelkalle on reitinpitäjän toimesta arvioitu. Mikäli reitti soveltuu raskaalle kelkkakalustolle, oikeus raskaalla kelkalla ajamiseen merkitään reitille erillisellä lisäkilvellä. Kuopion seudulla ei ole ollut tarvetta muuttaa reittejä raskaille kelkoille soveltuviksi.

 Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut on syyskuussa 2019 tarkistanut reitin läheisyyteen/vaikutusalueelle sijoittuvat uhanalaisten kasvien kasvupaikat. Reitille ei sijoitu uhanalaisiakasvilajeja.

 Moottorikelkkojen polttoainejärjestelmässä tapahtuvan epätäydellisen palamisen seurauksena reittien lähituntumassa voi esiintyä epäterveellisiä hiukkas- ja häkäpäästöjä. Moottorikelkkojen määrä huomioon ottaen päästöt ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu varsinaisia terveyshaittoja. Haitta kohdistuu pääasiassa itsekelkkailijaan tai kelkan/reen kyydissä olevaan henkilöön. Merkittävin vaikutus on pakokaasuista syntyvä epämiellyttävä katku, joka voi hetkellisesti häiritä alueella samaan aikaan liikkuvia.

Hakemuksen käsittely

Hakemuksesta tiedottaminen

 Suunnitelman laatija on kuullut maanomistajia jo suunnittelutyön yhteydessä. Nyt käsittelyssä olevasta hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Kuopion kaupungin ilmoitustaululla 1-30.6.2020.  Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu lehdessä ja lähetetty kirjallisesti tieto maanomistajille.

Lausunnot Lausunnot on pyydetty kuulutusaikana seuraavilta tahoilta:

 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo          

 Pohjois-Savon liitto          

 Pohjois-Savon pelastuslaitos          

 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

 Kuopion poliisi          

 MTK Kuopio

 MTK Nilsiä

 Suomen Riistanhoitokeskus Pohjois-Savo   

Muistutukset ja mielipiteet

 Hakemuksesta on saapunut muistutuksia tai mielipiteitä ja lausuntoja yhteensä 5 kpl.

 Lausunnot ja mielipiteet ovat päätöksen liitteinä.

 Seuraavassa on lyhennelmä annetuista lausunnoista ja muistutuksista.

 Pohjois-Savon liitto on lausunnossaan todennut, että maakuntakaavassa 2030 on osoitettu ohjeelliset olemassa olevat sekä suunnitellut maakunnalliset runkoreitit. Reitin yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Maakuntaliitto on lisäksi korostanut, että Tahko on Pohjois-Savon suurin matkailukeskus, johon liittyen voimassa olevassa maakuntakaavassa on merkinnällä osoitettu Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävä. Merkinnällä tarkoitetaan sitä, että matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista tulee kehittää siten, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Erityisesti on huomioitava kehittyvän matkailun tarvitsema seudullinen liikennejärjestelmä ja sen edellyttämä maankäytön suunnittelu. Lopuksi Pohjois-Savon liitto on todennut lausunnossaan, ettei liitolla ole maakuntakaavoituksen näkökulmasta huomautettavaa moottorikelkkareittisuunnitelmaan.

 Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa Hoikkamäki-Kinahminkulma reittisuunnitelmaan.

 Metsänhoitoyhdistys Savotta Ry ja MTK ry:n Metsälinja ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että he eivät ota mitään kantaa suunnitelmassa esitettyyn reittilinjaukseen. Lausunnossa tuodaan esiin lähinnä yhdistysten jaettuja näkemyksiä mm. siitä, että moottorikelkkailu ei ole yhteiskunnan toiminnan kannalta sellaista toimintaa, että reittejä tulisi perustaa yksityisille maille ns. pakkokeinoin. Reitti tulee maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti suunnitella yhteistyössä maanomistajien kanssa. Moottorikelkkareitit on lausunnon mukaan perustettava maanomistajien kanssa sopien ja kirjallisiin sopimuksiin perustuen. Lausunnossa on lisäksi todettu, että osa maanomistajista todennäköisesti vastustaa moottorikelkkareitin perustamista esitettyyn kohtaan, joka on suunnittelussa otettava huomioon ja etsittävä ensisijaisesti muita korvaavia vaihtoehtoja, jos reitin perustaminen osoittautuu muutoin perustelluksi.

 Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry:n jättämän muistion mukaan moottorikelkkareitin perustaminen on ristiriidassa maastoliikennelain kanssa mm. yleisen tarpeen, yksityisen maanomistajan suostumuksen sekä "viime vuosi-tuhannelta" olevien virheellisten lähtötietojen vuoksi. Yhdistys on muistiossaan todennut myös rakentamismenetelmien olevan maastoliikennelain ja sen soveltamisohjeen vastaisia. Rakentaminen on yhdistyksen näkemyksen mukaan myös maanomistajien sekä Kuopion ilmastotavoitteiden vastainen eikä reittisuunnitelmassa ole esitetty todellista tarvetta reitille.

 Metsäyhtymän osakkaat ovat muistutuksessaan pyytäneet, että Annamarintie-Rahasjoki moottorikelkkareitin suunnittelusta ja toteutuksesta luovutaan kokonaan. Muistuttajat ovat todenneet vastustavansa reittihanketta oman kiinteistönsä osalta. Perusteluina on esitetty, että reitti jakaa tilan ja alentaa tilan arvoa huomattavasti. Kelkkailu myös häiritsee metsäkanalintuja ja muita metsän eläimiä aiheuttaen lisäksi huomattavaa meluhaittaa. Muistutuksessa on myös tuotu esiin, että kelkkailijat eivät usein pysy kelkkauralla, jolloin ne vahingoittavat metsää ja taimistoja. Kelkat lisäävät osaltaan myös ilman saastetta ja ilmastonmuutosta.

 Muistuttajat ovat lisäksi esittäneet tarvitsevansa koko kiinteistönsä omaan käyttöönsä ja muistuttaneet, että reittiä ei voida toteuttaa vastoin muistuttajien suostumusta. Muistuttajien mukaan kelkkareitti ei ole sellainen yleinen etu, joka oikeuttaa pakkolunastukseen.

Hakijan vastine muistutuksista ja lausunnoista

 Hakija on antanut vastineensa annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.

 Useat aiemmat viime vuosina ympäristö- ja rakennuslautakunnassa käsitellyt moottorikelkkareittien virallistamispäätökset ovat johtaneet muutoksenhakuun hallinto-oikeuteen. Aiemmissa valituksissa, kuten nytkin esillä olevissa muistutuksissa on kyseenalaistettu voimakkaasti yleistä tarvetta moottorikelkkareittien perustamiselle. Hakija on viimeisimmässä vastineessaan perustellut yleistä tarvetta vastineena muistutuksiin, ja erottanut eri toimijoiden välistä harkintavaltaa yleisen tarpeen määrittämiselle.

 Ympäristö- ja rakennuslautakunta muistuttaa, että se toimii riippumattomana Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena, ja lautakunta itsenäisesti tekee päätöksensä perustaen ne kulloinkin käytettävissä oleviin oikeuslähteisiin. Lautakunta tutkii muun ohella, onko hakemuksen mukaiselle reitin virallistamiselle olemassa yleinen tarve.

 Hakijan esittämä vastine annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin on päätöksen liitteenä. Seuraavassa on tiivistetty lausuntojen ja muistutusten vastineet.

 Pohjois-Savon liiton lausuntoon viitaten reittisuunnitelma on laadittu maakuntakaavalliset tavoitteet huomioon ottaen. Reittisuunnitelmaan ole tarpeen tehdä muutoksia annetun lausunnon johdosta.

 Pelastuslaitos on antanut lausuntonsa, josta johtopäätöksenä voidaan todeta, että reittisuunnitelma on toteutettu sille kuuluvat suunnitteluperiaatteet ja säädökset huomioiden. Lausunnon perusteella reittisuunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia.

 Metsänhoitoyhdistys Savotta ry ja MTK ry Metsälinja lausuntoon todetaan, että reittiä ei perusteta pakkokeinoin, sillä maanomistajat ovat suhtautuneet reitin sijoittamiseen pääpiirteissään neutraalisti. Moottorikelkkareitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman kautta reittitoimitusmenettelyllä, jossa ei ole kysymys pakkolunastamisesta. Reittialue säilyy maanomistajan omistuksessa reittitoimituksesta huolimatta ja reitistä aiheutuvat haitat korvataan maanomistajille täysimääräisesti sekä tasapuolisesti. Reitinpitäjä saa ainoastaan rajoitetun talviaikaisen käyttöoikeuden reitille ja maanomistajalla on edelleen mahdollisuus käyttää reittialuetta omiin tarkoituksiinsa esimerkiksi metsänhoidollisten töiden yhteydessä. Reittitoimituksen myötä kirjallisia sopimisia reitin käytöstä ei ole tarpeen tehdä. Sopimuskäytäntö on osoittautunut varsin toimimattomaksi tavaksi reittejä ylläpidettäessä, sillä sopimuksen voi sanoa irti koska tahansa huolimatta siitä, millaiset käyttöehdot sopimukseen on kirjattu. Reitin pitäjälle epävarmat ja vaihtuvat sopimukset ovat kestämätön tapa ylläpitää kelkkailuväyliä, sillä kelkkauran sijaintia joutuu epävarmojen sopimusten takia muuttamaan usein maastossa ja kelkkaurille muodostuu haitallisia katkoksia, jotka osaltaan lisäävät luvatonta kelkkailua.

 Hoikkamäki-Kinahminkulma reitti kokoaa jo virallistetun moottorikelkkareitin Annamarintie-Rahasjoki yhdeksi kokonaiseksi reitiksi. Annamarintie-Rahasjoki reitti on perustettu maastoliikennelain mukaisesti reittitoimituksella ja maanomistajille on korvattu taloudellinen haitta reitistä. Tahkon alueelle on osa tästä reitistä jo rakennettu vuonna 2017, sillä tarve pysyvälle ja ylläpidettävälle reitille on niin Kuopiossa kuin erityisesti Tahkon seudulla ilmeinen.

 Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n muistutukseen todetaan, että Hoikkamäki-Kinahminkulma moottorikelkkareitti on suunniteltu vuorovaikutteisesti maanomistajien kanssa ja reitin rakentaminen toteutetaan aikanaan samoin rakentamisperiaattein kuten muutkin maakunnassa vahvis-tetut viralliset moottorikelkkareitit. Myös nämä reitit on virallistettu ja rakennettu maastoliikennelain perusteella eivätkä ne ole maastoliikennelain vastaisia.

 Metsäyhtymän Annamarintie-Rahasjoki -reitti on osa maakunnallista kelkkareittiverkostoa ja keskeinen reittiosuus Tahko-Kuopio välisen reittiyhteyden osalta. Kuopion kaupunki on sitoutunut edistämään maakunnallisen reittiverkoston toteuttamista ja Tahko-Kuopio -yhteyden aikaansaaminen on verkoston toteuttamisen kannalta etusijalla.  Syvällisemmin moottorikelkkareittien yleistä tarvetta on perusteltu tässä asiakirjassa aiemmin Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry:n muistutuksessa annetun vastineen yhteydessä.

 Muistuttajien kiinteistön osalta on reittisuunnittelun aikana etsitty erilaisia reittivaihtoehtoja kuten reitin sijoittamista kiinteistön rajalinjoille. Tämä vaihtoehto karsiutui suunnittelun näkökulmasta mm. siksi, että rajan läheisyydessä on vapaa-ajan asunto. Lisäksi suunnittelun aikana on pohdittu reitin sijoittamista kokonaan toisaalle, jolloin reitti ei sijoittuisi lainkaan muistuttajien kiinteistölle. Kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei kuitenkaan ole ollut löydettävissä mm. siksi, että reitin linjaaminen muistuttajien kiinteistön ulkopuolelle edellyttäisi reitin linjaamista esitettyä enemmän länteen päin, jossa vastaan tulee sekä vakituista että vapa-ajan asutusta. Lisäksi Mikkolan kiinteistöllä on karjatila, joka on jo suunnittelun alkuvaiheessa karjatilan omistajan toiveesta otettu huomioon niin, että reitti sijoitetaan Mikkolan tilalle karjatilasta mahdollisimman kauas Tarpisentien varteen.

 Ottaen huomioon jo virallistetun Annamarintie-Rahasjoki reitin sijainnin suhteessa suunnitelman mukaiseen reittiin, Hoikkamäki-Kinahminkulma reitin kokonaisuuden ja reitistä käydyt maanomistajaneuvottelu sekä koko reittisuunnitelman Annamarintie-Rahasjoki reitin yhtenäistämiseksi, reittiä on näistä syistä viime kädessä päädytty esittämään muistuttajien kiinteistölle omistajien kielteisestä näkemyksestä huolimatta.

 Reitillä ei hakijan mukaan ole kohtuutonta alentavaa vaikutusta kiinteistön arvoon ja reitistä aiheutuva haitta korvataan maanomistajalle. Muistuttajien kiinteistöllä kelkkareitti on suunniteltu valmiina olevalle väylälle, jolloin puustoa ei tarvitse poistaa. Reitti ei estä käyttämästä omaa kiinteistöään entiseen tapaan. Moni metsänomistaja on kokenut saavansa reitistä hyötyä metsänhoitotöiden tekemiseen, kun liikkuminen valmiiksi rakennetulla ja ylläpidetyllä väylällä on mahdollista.

 Paikallisen riistanhoitopiirin yhdyshenkilön mukaan ko. kiinteistön alueella tai lähiympäristössä ei ole metson tai muiden metsäkanalintujen soidinpaikkoja tai levähdysalueita. Kelkkailusta aiheutuva meluhaitta ei myöskään aiheuta kohtuutonta haittaa. Meluhaitan merkittävyys tutkitaan vielä reittitoimitusvaiheessa ja melusta on mahdollista saada erillistä haittakorvausta, mikäli reittitoimituksessa katsotaan haitan kynnyksen ylittyvän. Kelkkailu keskittyy lumipeitteiseen aikaan viikonloppuihin ja hiihtolomakaudelle, joten meluhaitta ei ole jatkuvaa. Muistuttajien kiinteistöllä ei ole asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia. Lähimmälle rakennukselle reitiltä on matkaa noin 160 metriä. Rakennus on vapaa-ajan asunto muistuttajien naapurikiinteistöllä ja etäisyys reitiltä rakennukseen on reittisuunnittelun suositusten mukainen.

 Viralliset kelkkareitit ehkäisevät taimistovahinkoja, sillä kelkkailijat pysyvät pääosin hyvin merkityllä ja ylläpidetyllä reitillä. Herkkiä taimikoita on mahdollista myös merkitä maastoon, jotta kelkkailijat osaavat ottaa ne huomioon. Ilmastonmuutoksen kannalta viralliset kelkkareitit ovat epävirallisia kelkkailu-uria suotuisampi vaihtoehto, sillä suunnitellut maakunnalliset reitit vähentävät kelkkailukilometrejä Kuopion alueella arviolta jopa 80 km.

 Moottorikelkkareitti perustetaan maastoliikennelain mukaisesti reittitoimituksella, mikä ei tarkoita pakkolunastamista vaan rasitteen perustamista. Moottorikelkkareitti voidaan maastoliikennelain 16.3 §:ssä säädetysti perustaa riippumatta maanomistajan suostumuksesta, mikäli reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta. Hakija on perustellut yleisen tarpeen Kansalaisten maastoliikennevalvonta ry:lle antamassaan vastineessa sekä vastineita edeltävässä lausunnossa.

 Toimituksen myötä kaupunki saa rajoitetun talviaikaisen käyttöoikeuden reitille, mutta ei reittialueen omistusta. Reittialue on edelleen maanomistajan omaisuutta. Moottorikelkkareitin perustaminen ei näin ollen ole ristiriidassa perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuuden suojaa koskevan säännöksen kanssa.

 Hakijan mukaan muistutuksessa ei ole esitetty sellaisia perusteluita, jotka aiheuttaisivat muutoksia reittisuunnitelmaan. Muistutus ei myöskään anna aihetta olla hyväksymättä reittisuunnitelmaa, sillä suunnitelma on laadittu maastoliikennelain mukaisesti.

Esitys Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy esitetyn reittisuunnitelman ja siihen tehdyn muutoksen moottorikelkkareitille Hoikkamäki-Kinahminkulma jäljempänä tässä päätöksessä esitetyin määräyksin. Samalla reitin pitäjäksi hyväksytään Kuopion kaupunki. Lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon päätöksessä. Lausunnoissa ja muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella reittisuunnitelma olisi syytä hylätä.

 Lausunnot ja muistutukset ja niiden huomioiminen reittisuunnitelmassa

 Pohjois-Savon liiton lausunnossa ei ole esitetty sellaisia asioita, joiden mukaan reittisuunnitelmaa olisi syytä muuttaa.

 Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunnossa ei ole esitetty sellaisia asioita, joiden mukaan reittisuunnitelmaa olisi syytä muuttaa.

 Metsänhoitoyhdistys Savotta ry ja MTK ry Metsälinja lausunnonantajana on huomauttanut muun muassa, että suunnittelun on perustuttava yhteistyöhön maanomistajien kanssa, paikalliselle elinkeinolle ei saa aiheuttaa haittaa, ja syntyneet vahingot on korvattava täysimääräisesti. Lausunnonantaja katsoo, että reittien olisi syytä perustua kirjallisiin sopimuksiin. Hakijan vastineesta käy ilmi, että hakija ei pidä kirjallisia sopimuksia kestävänä pohjana reittien ylläpitämiselle, vaan hakee reitin virallistamista.  Lautakunta katsoo, että hakijan vastineen perusteella lausunnonantajan vaatimukset tulevat riittävästi huomioonotetuksi reitin suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Lausunnonantaja ei ole esittänyt muutoksia reittilinjaukseen.

 Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry muistuttajana ei ole ehdottanut reittilinjaukseen muutoksia, ainoastaan vaatinut koko reitin hylkäämistä, koska pitää moottorikelkkareittejä tarpeettomina ja katsoo reittisuunnitelman yleensäkin ja rakentamismenetelmien olevan maastoliikennelain vastaisia. Lautakunta katsoo hakijan perustelleen reitin virallistamisen tarpeen, eikä lautakunta pidä reittisuunnitelmaa lähtökohtaisesti lainvastaisena eikä suunniteltua rakentamistapaa lainvastaisena. Muistutus ei anna aihetta muuttaa tai hylätä reittisuunnitelmaa.

 Metsäyhtymälle hakija on antanut tarkemman selvityksen reitin sijoittamisesta kiinteistölle. Myös metsäkanalintujen esiintyminen alueella on tarkistettu. Hakija ei ole pystynyt esittämään reitille kiinteistön kohdalla vaihtoehtoista reittiä.

 Määräykset

 Moottorikelkkareitti on toteutettava Kuopion kaupungin esittämän reittisuunnitelman mukaisesti ja lisäksi on noudattaen seuraavia määräyksiä:

 1 Moottorikelkkareitti on toteutettava esitetyn suunnitelman mukaisesti.  Reittilinjauksen muutos kiinteistöltä 9:70 kiinteistölle 17:40 on päivitettävä suunnitelmaan ja karttaan. Hakija on sopinut muutoksen maanomistajien kanssa. Reitti siirtyy rajalinjalla kokonaan tilan 17:40 puolelle.

 2 Reitinpitäjän on reittiä rakennettaessa otettava huomioon alueella mahdollisesti oleva liito-oravien elinalueet ja metsälain erityiselinympäristöt.

 Tarpisentien ylityskohdan tuntumassa tien länsipuolella on lehtolaikku, jossa havaittiin maastotöiden aikana mahdollinen liito-oravan kolohaapa.

 Metsälain 1093/1996 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökuvioita on reitillä tai sen välittömässä läheisyydessä kaksi. Molemmat ovat Metsäkeskuksen luokituksen mukaan pienvesistöjen välittömiä lähiympäristöjä ja ne on luokiteltu puroksi sekä noroksi.

 Ennen rakentamistoimenpiteitä metsä-lakikohde edellyttää metsänkäyttöilmoituksen tekemistä.

 Moottorikelkkareitillä on tarvittaessa suoritettava melumittaukset häiriintyvissä kohteissa.

 3 Reitinpitäjän on tarkastettava joka vuosi ennen kelkkareitin käyttöönottoa, että reitti on ajettavassa kunnossa ja että reitin varrella on reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat liikennemerkit sekä muut reitin turvallisuuden kannalta tärkeät merkit ja merkinnät. Reitin muita käyttäjiä ja risteävien reittien käyttäjiä on myös liikennemerkein varoitettava reitistä. Merkkien ja merkintöjen kunnossapidosta on huolehdittava myös reitin käyttöaikana. (MaastL 20 §)

 4 Moottorikelkkareitille on laadittava turvallisuussuunnitelma hakemuksen mukaisesti ja siinä on ilmoitettava reitin vastuuhenkilöt.

 5 Reitinpitäjän on ennen moottorikelkkareitin lopettamista ilmoitettava siitä ympäristö- ja rakennuslautakunnalle ja esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma moottorikelkkareitin lopettamiseen liittyvistä toimista. (MaastL 23 §)

 Ratkaisun perustelut

 Hakijan reittisuunnitelmaan esittämät muutokset on sovittu maanomistajien kanssa ja niihin on saatu suostumukset, joten reittisuunnitelmaa ei näiltä osin ole ollut tarpeen laittaa uudelleen nähtäville.

 Esitetty reittisuunnitelma täyttää maastoliikennelain mukaiset reitin perustamisedellytykset.  Suunnitellusta moottorikelkkareitistä tai sen käytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. (MaastL 1 §, 16 §)

 Maastoliikennelain 13 §:n mukaan voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä lumipeitteen aikaan.

 Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittu reittisuunnitelma, jossa on osoitettu reitin kulku ja reittiin liittyvät levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittu ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan sekä esitetty muut reitin perustamisen ja pitämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Suunnitelmaan on liitetty mittakaavaltaan asianmukainen, reitin kulkua osoittava kartta. (MaastL 15 §, MaastA 7 §)

 Reittisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy myös reitinpitäjän. (MaastL 14 §)

 Hakija on harkinnut reitin virallistamisen tarpeen ryhtyessään toimenpiteisiin reittisuunnitelman laatimiseksi. Reittisuunnitelman laatijana Kuopion kaupunki on esittänyt reitin yleisen tarpeellisuuden reittisuunnitelman johdanto-osassa sekä kaupunkirakennelauta hyväksyessään päätöksen 18.12.2019 250 §.

 Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen

 Lausunnoissa esitetyt kannanotot tulevat riittävässä laajuudessa huomioonotetuksi, kun noudatetaan hyväksyttyä reittisuunnitelmaa.

 Muistutukset on huomioitu hakijan vastineessaan esittämällä tavalla.

 Reittisuunnitelma voimassaolo

 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos moottorikelkkareitti tai sen osa muuttuvat olennaisesti, on toiminnanharjoittajan haettava Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta hyväksyntä reittisuunnitelman muutokselle (MaastL 22 §).

 Kuulutuskustannukset

 Maastoliikenneasetuksen 10 §:n mukaisesti reitin pitäjältä peritään reittisuunnitelman hyväksymismenettelyyn liittyvät kuulutus- ja kuulemiskustannukset erillisen laskun mukaisesti.

 Sovelletut säännökset

 Maastoliikennelaki (MaastL) 1, 13, 14, 15, 16, 20, 21, 22, 23, §

 Maastoliikenneasetus (MaastA) 2, 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10 §

 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1992/993)

 Hallintolainkäyttölaki (HkL) 8 §

 Kuntalaki (KL) 89, 92 ja 95 §

 Päätöksestä tiedottaminen

 Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta tiedottaa tästä päätöksestä maastoliikenneasetuksen ja kuntalain mukaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Kuopion kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kuulutus julkaistaan kuulutuslehdessä. (MaastA 5, 6, 9 §, KuntaL 95 §)

 Päätöspöytäkirja

 Kuopion kaupunki

 Jäljennös päätöksestä

 Maanomistajat

 Pohjois-Savon ely-keskus

 Lausunnonantajat

 Muistutuksen jättäneet

 Muutoksenhaku

 Tähän päätökseen saa hakea muutosta kuntalain 134 §:n mukaan tekemällä oikaisuvaatimuksen ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Muutosta saavat hakea kirjallisella oikaisuvaatimuksella se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen.

 Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä.

Liitteet 20 9671/2019 Reittisuunnitelmateksti

 21 9671/2019 Suunnitelmakartta

 22 9671/2019 Reittisuunnitelman muutoskartta

 23 9671/2019 Maanomistajaluettelo (salainen, ei julkaista internetissä)

 24 9671/2019 Lausunnot

 25 9671/2019 Muistutukset (Ei julkaista internetissä)

 26 9671/2019 Hakijan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin (Ei julkaista internetissä)

 Valmistelija Pirkko Nevalainen puh. +358 44 748 2398 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tanja Ahonen

 Lautakunta hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.