Savo-Pielisen jätelautakunta
Pöytäkirja 11.05.2023/Pykälä 16

Savo-Pielisen jätelautakunta 11.05.2023 § 16  

3496/14.06/2023  

 Valmistelijat / lisätiedot:

  Hanna Kisonen, puh. 044 718 5667

  etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Esitän, että jätelautakunta asettaa luonnoksen jätehuollon palvelutasoksi nähtäville. Jätehuollon palvelutasossa määritellään kuntalaisille tarjottavien jätehuoltopalveluiden vähimmäistaso. Lautakunta varaa kuntalaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden esittää mielipiteensä jätehuollon palvelutasoluonnoksesta ja pyytää asiassa tarvittavat lausunnot.

Jätehuollon palvelutason luonnos sekä kuulutus asiasta pidetään nähtävillä jätelautakunnan verkkosivuilla 15.5.-18.8.2023. Tieto kuulutuksesta lähetetään sähköisesti kaikkiin jätelautakunnan toimialueen kuntiin, jotta kunnat voivat julkaista linkin siihen omilla verkkosivuillaan. Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kuntien ilmoituslehdissä viikolla 20/2023.

Jätehuollon palvelutason luonnoksesta pyydetään lausunnot alueen kunnilta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja kunnalliselta jäteyhtiöltä, Jätekukko Oy:ltä. Lausunnonantomahdollisuus varataan myös alueen ELY-keskuksille. Niitä valmisteluun osallistuneita tahoja, joihin palvelutasolla voi olla vaikutusta, tiedotetaan erikseen mielipiteen esittämismahdollisuudesta. Näitä tahoja ovat mm. keräyspaperin ja pakkausten tuottajayhteisöt, alueella kunnallista jätteenkuljetusta toteuttavat kuljetusyrittäjät, SKAL ry, YTP ry, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirit, Itä-Suomen kiinteistöliitto, alueen omakoti-, asukas- ja kyläyhdistykset sekä pitäjäraadit.

Nähtävillä olon ja kuulemisen jälkeen jätehuollon palvelutasoon tehdään tarvittaessa muutoksia annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Ehdotus uudeksi jätehuollon palvelutasoksi tuodaan tämän jälkeen jätelautakunnalle hyväksyttäväksi. 

Päätös Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Tiina Kaartinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Jätehuollon palvelutaso asettaa raamit sille, millaisia jätehuollon palveluita alueen kuntalaisille tarjotaan. Palvelutason määrittelyllä turvataan yhdenvertainen ja riittävä palveluiden vähimmäistaso koko toimialueella ja varmistetaan jätehuoltopalveluista perittävien jätemaksujen kohtuullisuus.

Palvelutaso koskee kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia jätehuoltopalveluja. Jätelain 32§:n mukaan kunnan vastuulle kuuluvat asumisessa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvät jätteet lukuun ottamatta tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet. Lisäksi palvelutaso koskee osittain kunnan toissijaiselle järjestämisvastuulle kuuluvia jätehuoltopalveluja. Kunnalla on jätelain 33 §:n mukaan toissijainen vastuu mm. yritysten jätehuollosta tilanteissa, joissa jätteen haltija pyytää palvelua kunnalta muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi ja jäte soveltuu laadultaan ja määrältään kunnan jätehuoltojärjestelmään.

Kunnan jätehuoltopalvelujen on täytettävä jätelain 34 §:n mukaiset laatuvaatimukset. Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava muun muassa siitä, että käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus ja riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen. Vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja on oltava riittävästi ja niiden on oltava vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa. Jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä on tiedotettava riittävästi ja riittävän usein.

Palvelutason määrittelyssä on huomioitu jätelainsäädännön asettamien velvoitteiden ja tavoitteiden lisäksi kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa asetettavat tavoitteet sekä asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset. Lisäksi määrittelyssä on otettu huomioon ympäristövaikutukset sekä palveluiden kustannukset niin, että ympäristökuormitus olisi mahdollisimman vähäinen ja kustannukset pysyisivät kohtuullisella tasolla.

Jätehuollon palvelutaso on voimassa vuoteen 2030. Noin puolessa välissä palvelutasokautta tarkastellaan, vastaavatko palvelutason linjaukset sen hetkistä toimintaympäristöä ja palvelutasoa päivitetään tarvittaessa. Tällöin on mahdollista tarkastella myös muilta osin palvelutason oikeasuuntaisuus, kun palvelujen kehittämisestä on saatu jo kokemuksia.

Jätehuollon palvelutason valmistelu

Jätehuollon palvelutaso on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä jätehuoltoviranomaisen, alueen kuntien ja kunnallisen jäteyhtiön, Jätekukon, kesken. Valmistelua on ohjannut ja seurannut ohjausryhmä, jossa toimialueen kunnilla on seuduittainen edustus. Ohjausryhmään kuuluu kuntien teknisen toimen ja ympäristönsuojelun viranhaltijoita sekä jätelautakunnan, jätehuollon viranomaispalveluiden ja Jätekukon edustajat. Valmisteluun liittyvistä käytännöntehtävistä on vastannut jätehuollon viranomaispalveluiden ja Jätekukon edustajista koottu projektiryhmä.

Jätehuollon palvelutasoa on valmisteltu samanaikaisesti jätepoliittisen ohjelman kanssa ja sidosryhmien osallistaminen valmisteluun on hoidettu jätepoliittisen ohjelman rinnalla vuoden 2022 aikana. Palvelutason valmisteluun tarjottiin osallistumismahdollisuus niille tahoille, joihin palvelutason linjaukset voivat vaikuttaa. Osallistumismahdollisuuksista tiedotettiin etukäteen jätelautakunnan, kuntien ja Jätekukon verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa sekä sähköpostitse.

Keskeisten sidosryhmien edustajille, asukkaille ja kuntatoimijoille järjestettiin keväällä 2022 Sitran Tulevaisuustaajuus-menetelmällä neljä tulevaisuustyöpajaa, joihin osallistui yhteensä 58 henkilöä eri sektoreilta. Työpajojen lisäksi asukkailla ja kuntien luottamushenkilöillä oli mahdollisuus vastata sähköiseen kyselyyn, jolla kartoitettiin mm. näkemyksiä jätehuollon palveluiden kehittämisestä. Kyselyyn saatiin vastausaikana (15.3.-15.5.2022) 258 vastausta. Tulevaisuustyöpajoissa ja kyselyn tuloksissa jätehuollon palveluja koskeva keskeisin esiin noussut teema oli jätteiden lajittelun tehostaminen ja kierrättämisen vaivattomuuden edistäminen. Jätehuoltopalvelujen saavutettavuuden parantamista haja-asutusalueella toivoivat niin kuntalaisten ja kuntatoimijoiden työpajoihin osallistuneet kuin kyselyvastaajatkin. Kyselyn asukasvastaajista reilusti yli puolet piti saavutettavuutta tärkeimpänä jätehuollon kehittämistä ohjaavana arvona.

Syksyllä 2022 tulevaisuustyöpajojen ja kyselyn tuloksena syntyneitä jätehuollon kehittämiskohteita työstettiin ja konkretisoitiin Jätekukon ja kuntien kanssa kahdessa erillisessä työpajassa. Lisäksi Jätekukko selvitti lajitteluasemia koskevia toiveita sähköisellä kyselyllä, johon saatiin vastausaikana 292 vastausta.

Palvelukokonaisuudet ja merkittävimmät muutokset palvelutasoon

Palvelutasossa on esitetty palvelukokonaisuuksittain se, millaisesta palvelusta on kyse, minkä tasoista palvelua tarjotaan ja mitä asioita palveluun liittyen on syytä huomioida. Palvelutasossa on tuotu esille myös se, mille tahoille palvelu on tarkoitettu. Kunkin palvelun osalta on määritelty, missä vaiheessa palvelu toteutetaan asetetun tason mukaisesti vai toteutuuko palvelu jo tällä hetkellä tasokirjauksen mukaisena.

Palvelutasossa on määritelty taso sekajätteen ja kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiselle jätteenkuljetukselle, sekajätteen ja kierrätettävien jätteiden aluekeräykselle, lajitteluasemille, vaarallisten jätteiden vastaanotolle, isokokoisten jätteiden ja isojen jäte-erien noutopalveluille, saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetukselle ja vastaanotolle sekä puutarhajätteille. Lisäksi palvelutasossa käsitellään Jätekukon toteuttama palveluneuvonta ja viestintä sekä jätehuoltoviranomaisen eli Savo-Pielisen jätelautakunnan tarjoamat viranomaispalvelut. Palvelukokonaisuuksista keskeisimmät muutokset voimassa olevaan palvelutasoon nähden koskevat täydentävää ekopisteverkostoa sekä lajitteluasemapalvelua ja vaarallisten jätteiden vastaanottoa.

 Kiinteistöittäiset kuljetuspalvelut

Sekajätteen ja kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiset kuljetuspalvelut tarjotaan pääosin voimassa olevan palvelutason mukaisesti. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen on oltu valtaosin hyvin tyytyväisiä eikä merkittävää kehittämistarvetta kuljetuspalveluiden osalta ole tullut esille. Helposti saavutettavien keräyspisteiden on kuitenkin todettu olevan lajittelun vahvin motivaattori ja kierrätettävien jätteiden keräyspalvelua on toivottu myös pientaloille helposti toteutettavassa muodossa. Palvelutasoluonnokseen onkin sisällytetty mahdollisuus ottaa tulevaisuudessa käyttöön monilokeroastiat alueilla, joilla ne soveltuvat kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja jäteyhtiö on päättänyt niiden käyttöönotosta.

 Sekajätteen aluekeräys

Sekajätteen aluekeräyksen osalta ei esitetä merkittäviä muutoksia nykyiseen palvelutasoon. Jokaisessa kunnassa tarjotaan edelleen vähintään yksi ympärivuotinen aluekeräyspiste ja lisäksi kesäajan käytössä olevia aluekeräyspisteitä on järjestetty keskeisille vapaa-ajan asuntojen sijaintialueille ja kulkureittien varsille sekä keskeisiin venesatamiin. Tällä hetkellä ympärivuoden käytössä olevia aluekeräyspisteitä on noin 100 ja kesäajan aluekeräyspisteitä noin 70. Aluekeräyspisteiden roskaantuminen etenkin loma-aikojen ruuhkahuippuina on kuitenkin edelleen haasteena ja palvelutasoluonnoksessa esitetään pisteen lukitsemista silloin, kun pisteessä on toistuvaa väärinkäyttöä ja/tai ylitäyttöä. Keräyskapasiteetit myös tarkastellaan vuosittain kesä-talvi-kausivaihtelu huomioiden ja astiatyhjennyksiä tai keräyskapasiteettia lisätään sesonkiajoille.

 Kierrätettävien jätteiden aluekeräys

Kierrätettäviä jätteitä kerätään aluekeräyksenä pääosin ekopisteissä. Suurin osa ekopisteistä kuuluu Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle, joka järjestää pakkausjätteiden keräysverkoston ns. pakkausjäteasetuksen (1029/2021) mukaisesti tehden ratkaisut omien ekopisteidensä sijoituspaikoista ja rakenteista. RINKI Oy:llä on toimialueella tällä hetkellä noin 70 ekopistettä. Jätekukko täydentää tätä verkostoa omilla ekopisteillään, joita on noin 20. Kaikilla ekopisteillä kerätään vähintään kartonki- ja lasipakkauksia sekä metallia.

Palvelutasoa valmistellessa kattavat, helposti saavutettavat kierrätysmahdollisuudet myös haja-asutusalueilla on ollut keskeisin palveluverkostoa koskeva toive. Palvelutasoluonnoksessa täydentävää ekopisteverkostoa pyritään laajentamaan hallitusti tarjoamalla ekopistepalvelua kaikilla niillä asuinalueilla, joissa on järjestetty lähipalvelut. Ympäristö- ja kustannusvaikutusten vuoksi täydentävää ekopistepalvelua ei voida tarjota laajasti haja-asutusalueilla vaan palvelu on keskittynyt tähänkin saakka muiden palveluiden, etenkin päivittäistavarakauppojen, läheisyyteen. Esimerkiksi Rinki-ekopisteillä 90 % kartonkipakkausten saannosta tuli vuonna 2021 tuhannelta tehokkaimmalta pisteeltä pisteiden kokonaismäärän ollessa valtakunnallisesti vajaa kaksi tuhatta. Haja-asutusalueiden pisteissä keräyssaanto jää taajamien pisteitä huomattavasti matalammaksi eikä laajan verkoston rakentaminen taajamien ulkopuolelle ole perusteltua.

Nyt palvelutasoluonnoksessa lähipalveluiksi esitetään katsottavaksi päivittäistavarakauppojen lisäksi myös toiminnassa olevat peruskoulut, mikä tarkoittaisi tällä hetkellä noin 10 uuden ekopisteen perustamista toimialueelle. Peruskoulut sijaitsevat ekopistepalvelun näkökulmasta toiminnallisesti ja logistisesti tarkoituksenmukaisilla alueilla, joissa on lähtökohtaisesti myös riittävästi vakituista asutusta, vaikka aluetta ei olisikaan määritelty taajamaksi. Täydentävän ekopisteen perustamisen edellytyksenä on, ettei sille tule yli 10 kilometrin poikkeamista kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäisen kuljetusalueen tiestä ja pisteelle löytyy alueelta toimiva ja saavutettava paikka.

Yksittäisistä jätelajeista on toivottu eniten muovipakkausten alueellisen keräyksen lisäämistä. Muovipakkauksia kerätään tällä hetkellä noin 40 Rinki-ekopisteessä ja noin 10 Jätekukon täydentävässä ekopisteessä. Rinki tulee lähivuosina lisäämään muovipakkausten keräystä alueella jonkun verran. Palvelutasoluonnoksessa on esitetty, että Jätekukko järjestää muovipakkausten keräyksen kaikille täydentäville ekopisteilleen ja pyrkii lisäksi tekemään yhteistyötä RINKI Oy:n kanssa niin, että Rinki-ekopisteille on mahdollista järjestää täydentävää muovipakkausten keräystä niihin taajamiin, joissa muovipakkauksia ei vielä kerätä ekopisteissä. Tavoitteena on, että kaikissa toimialueen taajamissa olisi mahdollisuus muovipakkausten kierrättämiseen. Muovipakkauksia kerätään kuitenkin myös haja-asutusalueen pisteissä.

Ekopistekeräyksen lisäksi tiettyjä kierrätettäviä jätteitä kerätään alueellisesti lajitteluasemilla tai keräys on järjestetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luonnoksen mukaan käyttökelpoisten, sellaisenaan uudelleenkäyttöön ohjautuvien tekstiilien keräys järjestetään jokaiseen kuntaan joko ekopisteelle tai lajitteluasemalle. Poistotekstiilien eli rikkinäisten ja loppuun kuluneiden kodin tekstiilien keräys järjestetään keskeisimmissä kauppakeskittymissä yhteistyökumppaneiden tarjoamissa tiloissa, kuten kauppakeskuksissa. Poistotekstiilien keräyksen vastuisiin on mahdollisesti tulossa muutoksia lähivuosina, minkä vuoksi keräystä ei ole tarkoitus laajentaa ainakaan tässä vaiheessa kaikkiin toimialueen kuntiin.

 Lajitteluasemat

Paikallisilla lajitteluasemilla otetaan vastaan pienkuormina niitä jätteitä, jotka eivät kuulu kokonsa, määränsä tai laatunsa vuoksi jäteastioihin tai alueellisiin keräyspisteisiin. Esimerkiksi huonekalut ja remonttijäte on lajitteluasemalle toimitettavaa jätettä. Toimialueella on tällä hetkellä 20 kiinteää lajitteluasemaa. Lisäksi kahdella paikkakunnalla tarjotaan kiertävää lajitteluasemapalvelua.

Lajitteluasemaverkosto on tulevan palvelutasokauden keskeisin kehittämistä vaativa palvelukokonaisuus. Nykyisen kiinteiden lajitteluasemien verkoston haasteena on etenkin asemien hankala sijainti maankäytön näkökulmasta. Lajitteluasemia sijaitsee esimerkiksi pohjavesialueilla, liian lähellä asutusta tai samalla kiinteistöllä on liikaa muita toimintoja vaikeuttaen lajitteluaseman toimintaa. Asemilla on ahtaat tilat asioida eikä lajittelumahdollisuuksien lisäämiselle ole tilaa. Usein myös läpiajettavuus puuttuu ja raskaiden ajoneuvojen liikennöinti on hankalaa. Lisäksi osassa asemia maanomistaja on ilmoittanut haluavansa kiinteistön muuhun käyttöön aiheuttaen tarpeen aseman siirtoon tai poistoon.

Jokaista kiinteää lajitteluasemaa, jonka poistamiseen on paine joko maanomistajan tai maankäyttöön liittyvän haasteen vuoksi, ei ole kustannusten vuoksi mahdollista korvata uudella, lähialueelle rakennettavalla kiinteällä lajitteluasemalla. Lajitteluasemapalvelua on tarkoitus kehittää niin, että kiinteästä lajitteluasemaverkostosta ja sitä täydentävästä kiertävästä palvelusta muodostetaan saavutettava, kustannustehokas ja laadukas kokonaisuus. Kiinteät lajitteluasemat pyritään sijoittamaan niin, että asemilla on riittävästi tilaa järjestää kattavat lajittelumahdollisuudet, turvallista asioida ja tarjolla on mahdollisuus omatoimiasiointiin. Samalla huomioidaan myös se, että matka kiinteille lajitteluasemille pysyy kohtuullisena koko toimialueella.

Palvelutasoluonnoksen mukaisesti lajitteluasemapalvelu tarjotaan niin, että kaikissa vähintään 5000 asukkaan kunnissa sijaitsee kiinteä lajitteluasema. Tämän lisäksi kiinteitä lajitteluasemia järjestetään palvelemaan yhteisesti useampia kuntia ja vanhoja kuntakeskuksia siten, että kaikista taajamista on lähimmälle kiinteälle lajitteluasemalle korkeintaan 30 kilometriä. Etäisyydet huomioiden toimialueella on tarve noin neljälle uudelle kiinteälle lajitteluasemalle, jotka sijoittuvat niin, että ne ovat helposti saavutettavissa eri suunnista. Uusille kiinteille lajitteluasemille ei ole vielä määritelty tarkkoja sijainteja. Uusia asemia rakennettaessa tarkastellaan alueella sijaitsevien, vanhojen asemien poistamisen tarve (pl. vähintään 5000 asukkaan kunnat).

Kaikilla suurilla (yli 8000 kävijää vuodessa) ja uusilla kiinteillä lajitteluasemilla tarjotaan mahdollisuus laajaan omatoimiasiointiin. Omatoimiasiointi mahdollistetaan lisäksi vähintään arki-iltaisin ja lauantaisin niillä keskikokoisilla asemilla, joilla aseman rakenteet tämän mahdollistavat. Nykyistä kattavammalla omatoimiasioinnin mahdollisuudella vastataan asiakkaiden toiveisiin lajitteluasemien laajemmista aukioloajoista sekä kesäasukkaiden huomioimisesta lajitteluasemapalvelun käyttäjinä.

Kiinteää lajitteluasemaverkostoa täydennetään kiertävällä lajitteluasemapalvelulla sekä tapahtumien yhteydessä järjestettävillä pop up -lajitteluasemilla. Kiertävä lajitteluasemapalvelu järjestetään niihin kuntiin ja vanhoihin kuntakeskuksiin, joissa ei ole kiinteää lajitteluasemaa. Kiertävää palvelua tarjotaan laajemmin lajittelumahdollisuuksin ja aukioloin kesäaikaan (touko-syyskuu), jolloin palvelu tavoittaa paremmin myös alueen kesäasukkaat. Talviaikaan (loka-huhtikuu) tarjotaan vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoa. Lisäksi tarjotaan tilapäistä, pop up -periaatteella toimivaa lajitteluasemapalvelua tapahtumien yhteydessä kiertävästi eri kunnissa. Myös pop up -palvelu keskittyy kesäaikaan, ja palvelu räätälöidään kunkin tapahtuman luonteen ja tarjolla olevan tilan mukaan. Aktiivisella, kohdennetulla tiedottamisella on merkittävä rooli siinä, että kiertävä palvelu tai epäsäännöllinen, tapahtumien yhteydessä tarjottava palvelu tavoittaa alueen asukkaat.

Uusia kiinteitä lajitteluasemia on tavoitteena rakentaa yksi vuotta kohden. Uusien lajitteluasemien rakennusaikana palvelu tarjotaan kunnan tai vanhan kuntakeskuksen olemassa olevalla lajitteluasemalla tai palvelu korvataan tarvittaessa kiertävällä lajitteluasemapalvelulla.

 Vaarallisen jätteen vastaanotto

Vaaralliset jätteet ovat käytöstä poistettuja aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa jo pieninä määrinä erityistä vaaraa tai haittaa ihmisille ja ympäristölle. Vaarallisia jätteitä voidaan ottaa vastaan vain valvotuissa vastaanottopaikoissa.

Lajitteluasemaverkoston kehittäminen vaikuttaa osaltaan myös vaarallisten jätteiden vastaanottoon, koska vastaanotto on järjestetty pääosin kiinteillä lajitteluasemilla. Palvelutasoluonnoksen mukaan vaarallisen jätteen vastaanotto järjestetään jatkossakin kaikille kiinteille lajitteluasemille. Jos kunnassa tai vanhassa kuntakeskuksessa ei ole kiinteää lajitteluasemaa, järjestetään vastaanotto kiertävänä keräyksenä kerran kuukaudessa. Palvelu tarjotaan laajemmin aukioloin kesäaikaan. Lääkejätteet otetaan vastaan toimialueen apteekeissa.

 Palveluneuvonta ja viestintä

Palvelutasoluonnoksessa on määritelty, millaisia asiakaspalvelukanavia Jätekukko tarjoaa asiakkaiden käyttöön, millaisia neuvontapalveluja asiakkaille tarjotaan ja kuinka asiakkaille viestitään.

Tulevina vuosina viestinnän painopiste siirtyy yhä enemmän jätteen synnyn ehkäisyyn ja jätehuoltopalvelujen saavutettavuuteen. Jätekukon viestinnän keskiössä ovat lähivuosina esimerkiksi vastuullinen kuluttaminen, biojätteen lajitteluun kannustaminen ja arjen jätehuollon helpottaminen.  Innostavat arkiset esimerkit toimivat yhtenä keinona aktivoida asukkaita muuttamaan sekä kulutus- että lajittelutottumuksiaan. Tietoa jätteen synnyn ehkäisystä, lajittelusta ja jätehuoltopalveluista tuotetaan monikanavaisesti sekä asiakasryhmittäin ja alueittain kohdennetusti.  Myös kierratys.info -palvelusta, johon on koottu alueen vastaanottopalvelut, tiedotetaan tehokkaasti.

Neuvontaa ja valistusta tarjotaan erityisesti peruskouluille, muille oppilaitoksille sekä päiväkodeille. Peruskouluille on tarjolla lukuvuoden mittaista yhteistyötä, kuten esimerkiksi kummikouluohjelma. Muille oppilaitoksille ja päiväkodeille tarjotaan kohderyhmän iän huomioivia valistuspaketteja.

Viestinnässä huomioidaan lisäksi aiempaa paremmin myös materiaalien, kuten lajitteluohjeiden saavutettavuus. Materiaalia on saatavilla mm. selkeästi kuvitettuna ja eri kielillä.

Muutosten vaikutus jätemaksuihin

Palvelutasoon esitetyt muutokset kohdistuvat pääosin palveluihin, jotka katetaan jätehuollon perusmaksulla. Jätekukon järjestämä neuvonta ja viestintä, vaarallisten jätteiden keräys, lajitteluasemien rakenteet ja ylläpito, poistotekstiilin keräys, Rinki-ekopisteverkostoa täydentävät ekopisteet sekä jätehuoltoviranomaisen toiminta ovat perusmaksulla katettavia palveluita. Kiinteistöittäisen keräyksen palvelutasoon ei ole esitetty sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi jäteastian tyhjennysmaksuihin.

Arvio ekopisteverkoston vuoden 2023 kustannuksista on noin 200 000 euroa. Ottaen huomioon investoinnit, ylläpito ja jätteiden keräys, on uusien perustettavien ekopisteiden vuosittainen kustannus noin 100 000 euroa, mikä tarkoittaa noin 30 % korotusta nykyiseen kustannustasoon nähden. Lisäksi muovipakkausten keräyksen laajentamisen kustannus on noin 40 000-50 000 euroa riippuen täydennettävien pisteiden määrästä.

Arvio lajitteluasemien infran ja ylläpidon vuoden 2023 kustannuksista on noin 1,7 miljoonaa euroa. Lajitteluasemien osalta kustannuksia muodostuu myös jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta, mutta tässä yhteydessä huomioidaan vain perusmaksulla katettavat kustannukset. Kiinteiden lajitteluasemien ja niitä täydentävän kiertävän lajitteluasemapalvelun infran ja ylläpidon vuosikustannusarvio on noin 2 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 18 % korotusta nykyiseen kustannustasoon.

Palvelutasoluonnoksessa esitetyt muutokset palvelutasoon tarkoittaisivat noin 13 % korotusta perusmaksuun tulevina vuosina nykyisellä kustannustasolla.

Vaikutusten arviointi Erillisenä liitteenä