Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 16.03.2023/Pykälä 14

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 16.03.2023 § 14  

73/10.03.00/2022  

  Valmistelijat / lisätiedot:

          Ilkka Korhonen

puh. 044 718 5172

etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Päätösehdotus rakennustarkastaja Ilkka Korhonen

 Lautakunta päättää antaa hallinto-oikeudelle rakennustarkastajan esityksen mukaisen lausunnon.

Päätös Merkittiin, että ympäristöterveyspäällikkö Tarja Hartikainen saapui kokoukseen asiakohdan käsittelyn alkaessa.

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen:

 Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 8.12.2022 § 64 päättänyt, että se ei ryhdy toimenpiteisiin kiinteistön 297-37-45-20 toisen omistajan tekemien naapurikiinteistön 297-37-45-21 rakentamiseen ja kunnossapitoon kohdistuvien valvontailmoitusten johdosta. Asiasta on valitettu edelleen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka pyytää lautakunnan lausuntoa asiaan. Lausunnon antamisen määräaikaan on saatu jatkoaikaa 23.3.2023 saakka. Tarkempi selostus asian vaiheista ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksessä 8.12.2022 § 64.

Esitys Esitän, että ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

 Valitus ja vaatimukset ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen kumoamisesta sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee kokonaisuudessaan perusteettomana hylätä.

 Lautakunta toistaa päätöksen 8.12.2022 § 64 perustelut ja lisäksi lausuu seuraavaa.

Säännökset

 Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

 Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos

 1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;

 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;

 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai

 4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

 Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1 - 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

 Lain 52 §:n 1 momentin mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.

 Asiavirheen korjaaminen edellyttää pykälän 2 momentin mukaan, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös.

 Lainvoiman saaneen päätöksen pysyvyyteen liittyy hallintolain 6 §:ssä säädetty luottamuksensuoja. Säännöksen nojalla viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallintolain 6 §:ää koskevien lain esitöiden (HE 72/2002 vp) mukaan luottamuksensuojaperiaate merkitsee ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan. Luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisen tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Periaatteen soveltamisessa on kysymys siitä, millä edellytyksillä yksityinen oikeussubjekti voi luottaa julkista valtaa käyttäen tehdyn päätöksen pysyvyyteen ja minkälainen turva tällä on viranomaisten toiminnan odottamattomia muutoksia vastaan. Luottamuksensuojaperiaate rajoittaa edunsuovien päätösten peruuttamista taannehtivin vaikutuksin ja yleensäkin päätösten muuttamista yksityiselle haitalliseen suuntaan. Hallintolain 6 §:ää koskevien lain esitöiden (HE 72/2002 vp) mukaan luottamuksensuojan saaminen edellyttää kuitenkin, että asianosainen ei ole menetellyt tietoisesti lainvastaisesti tai antanut virheellisiä tai olennaisesti puutteellisia tietoja viranomaiselle.

 Lähtökohtana on pidettävä, että edunsuovat, lainvoiman saaneet ja oikeusvoimaiset hallintopäätökset ovat pysyviä, eikä viranomainen voi niitä ilman laillista perustetta yksipuolisesti muuttaa.             

 Hallintopäätösten korjaaminen asianosaisen vahingoksi on ylipäätään henkilön perustuslailla suojattuihin etuihin kohdistuvaa poikkeusmenettelyä. Se voi tapahtua ainoastaan laissa erikseen säädetyssä menettelyssä ja laissa erikseen säädetyillä edellytyksillä. Hallintopäätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi muutoin kuin säännönmukaisen muutoksenhaun kautta on säädetty suppeaksi paljolti sen vuoksi, että tällä annetaan asianosaiselle luottamuksensuojaa ja turvataan yleisesti päätösten julkista luotettavuutta. Yleisesti voidaan todeta, että pelkkä päätöksen virheellisyys ei suoraan johda oikeuteen korjata hallintopäätöstä oikaisemalla, ylimääräisellä muutoksenhaulla tai takaisin perinnällä. Korjaamiselle on säädetty lisäedellytyksiä laissa ja korjaamisessa on otettava suoraan erityislain nojalla tai ainakin yleisenä oikeusperiaatteena huomioon kohtuullisuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

 Asiavirheen korjaamista koskevan hallintolain 50 §:n nojalla viranomainen voi tuossa säännöksessä asetettujen edellytysten täyttyessä korjata myös pysyväksi tarkoitettuja hallintopäätöksiä. Mahdollisuus korjata hallintopäätöksiä tämän säännöksen perusteella on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa virheet ovat selviä ja luonteeltaan ilmeisiä. Pykälän 2 momentista ilmenee, että asiavirheen korjaaminen ilman asianosaisen suostumusta on tämän säännöksen perusteella mahdollista vain hyvin rajatuissa tilanteissa. Väärään päätökseen johtaneen virheen tulee olla ilmeinen ja sen on tullut aiheutua asianosaisen omasta menettelystä. Virhettä voidaan pitää tässä tarkoitetulla tavalla ilmeisenä silloin, kun sitä ei voida pitää millään tavoin tulkinnanvaraisena.

Vastaus valittajan esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin

 Vastaus vaatimukseen ympäristö- ja rakennuslautakunnan  päätöksen 8.12.2022 § 64 kumoamisesta siltä osin, kun lautakunta on katsonut, ettei sillä ole toimivaltaa muuttaa lainvoimaisessa loppukatselmuksessa tehtyä hyväksyntää.

 Lautakunta toteaa, että asiavirheen korjaamisasiaa ei tule ottaa käsiteltäväksi hallintolaissa säädetyn viiden vuoden määräajan jälkeen tehtynä ja puhevallan puuttumisen vuoksi.

 Hallintolain 52 §:n mukaan vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.

 Päätös eli loppukatselmus, johon sisältyy laiturin muutosten hyväksyntä on tehty 7.8.2015,  joten vaatimus on esitetty myöhässä, laissa säädetyn viiden vuoden määräajan jälkeen.

 Henkilö, joka vaatii asiavirheen korjaamista on saanut naapurikiinteistön omistusoikeuden lainhuudolla 19.3.2021, jolloin hänen asianosaisaseman naapurikiinteistön omistajana voidaan katsoa syntyneen. Hän ei voi käyttää asianosaisen puhevaltaa vuosia aiemmin lainvoiman saaneisiin viranomaispäätöksiin.

 Vastaus vaatimukseen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

 Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että valituksen tullessa hylätyksi myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee hylätä. Näin ollen oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.  

Lausuma esitetystä selvityksestä

 Valituksessa vedottuihin näkökohtiin; asemakaavan vastaisuuteen, rakennuslupahakemuksesta annettujen lausuntojen vastaisuuteen, naapurin suostumuksen puuttumiseen ja siihen, että loppukatselmuksessa tehty hyväksyntä on johtanut merkittävään rakennusluvan muuttamiseen ja vaikuttanut naapurien asemaan siten, että asiassa olisi tullut edellyttää MRL 150 §:n mukaista lupamenettelyä, lautakunta toteaa asemakaavan, rakennusluvan ja loppukatselmuksen saaneen lainvoiman yli viisi vuotta sitten, joten asiaa ei voida enää käsitellä.

 Lisäksi todetaan, että kaupantekohetkellä omistuoikeuden siirtyessä nykyiset omistajat  ovat olleet  tietoisia  ostamastaan kiinteistöstä, rakennuksista ja rakennelmista ja todennäköisesti nähneet myös kysymyksessä olevan naapurin laiturin. Aiemmilla omistajilla nykyistä edeltävänä naapurina ei ole ollut vireillä hallintoasiaa joka koskisi rakennuslupapäätöstä tai loppukatselmusta. Eikä aiemmat omistajat naapurina ole esittäneet muitakaan vaatimuksia  liittyen ko. asiaa koskevaan kiinteistöön eikä kyseiseen laituriin.

 Valituksessa vedottuun hallintomenettelylain 50 §:n mukaiseen asiavirheen korjausmenettelyyn, lautakunta toteaa, että kyseinen laki on kumottu hallintolailla (434/2003), joka on tullut voimaan 1.1.2004. Tuolloisen hallituksen esityksen (72/2002) mukaan korjaamisasian vireilletulosta ja käsittelystä (52 §) sekä korjaamismenettelystä (53 §) on ollut tarkoitus säätää aiempaa täsmällisemmin. Korjaamista koskevan aloitteen tekemiselle tai vaatimuksen esittämiselle on säädetty viiden vuoden määräaika. Näin ollen asiavirheen korjausmenettelyä koskeva vaatimus tulee hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.